Johannes Kastajan julistus ja tehtävä, Luuk. 3:1-18

Johannes julisti Messiaan tulemista ja heti sen jälkeen tulevaa tuomiota. Kun tuomio ei heti tullutkaan, hän alkoi epäilemään Jeesuksen messiaanisuutta. Erehtyikö Johannes? Miksi Johannes ei ollut se profeetta Malakiaan lupaama Elias, joka asettaa kaikki takaisin kohdalleen? Mikä oli hänen tehtävänsä?

Icon-John-The-Baptist.jpg

1 Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,
2 siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa.
3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,
4 niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan sanojen kirjassa: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'.
5 Kaikki laaksot täytettäköön, ja kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, ja mutkat tulkoot suoriksi ja koleikot tasaisiksi teiksi,
6 ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden."
7 Niin hän sanoi kansalle, joka vaelsi hänen kastettavakseen: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa?
8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.
9 Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen."
10 Ja kansa kysyi häneltä sanoen: "Mitä meidän siis pitää tekemän?"
11 Hän vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin".
12 Niin tuli myös publikaaneja kastettaviksi, ja he sanoivat hänelle: "Opettaja, mitä meidän pitää tekemän?"
13 Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty".
14 Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".
15 Mutta kun kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän itse ehkä ollut Kristus,
16 niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.
17 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa."
18 Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia. (Luuk. 3:1-18, KR 1938)

Selitys

1 Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,
2 siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa.
3 Ja hän vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi,

Jakeet 1-3Johannes aloitti julkisen toimintansa 30-vuotiaana, niinkuin siihen aikaan kaikki leeviläiset papit aloittivat viran hoitamisen. Samoin teki pappi Sakariaan poika Johanneskin. Hän tuli julkisuuteen puoli vuotta ennen Jeesusta, vrt. Luuk. 1:36. Tämä tapahtui keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena, joka oli vuosi 28 jKr. Roomalaiset käyttivät nk. inklusiivista, eli mukaanlukevaa ajanlaskutapaa keisarin yms. hallitusvuosia laskettaessa ja Tiberiuksesta tuli keisari elokuussa vuonna 14, mikä oli hänen ensimmäinen hallitusvuotensa. Siten vuosi 28 oli Tiberiuksen 15 hallitusvuosi. Puoli vuotta Johanneksen jälkeen myös Jeesus aloitti julkisen toimintansa saman vuoden syksyllä. Luukas mainitsee seitsemän yleisessä historiassa tunnettua nimeä, jotka kaikki elivät ja vaikuttivat Kastajan aikana. Kristinusko toteutuu nimenomaan historiassa päinvastoin kuin kaikki muut uskonnot, jotka pääasiassa pohdiskelevat vain sitä, miten hengellisiin asioihin pitäisi suhtautua.


4 niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan sanojen kirjassa: "Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'.
5 Kaikki laaksot täytettäköön, ja kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, ja mutkat tulkoot suoriksi ja koleikot tasaisiksi teiksi,

Jakeet 4-5. Jesajan kirjassa on 66 lukua, niinkuin Raamatussakin on 66 kirjaa. Vanhassa testamentissa on 39 kirjaa ja uudessa 27. Jesajan 40.luvussa tulee esiin "huutavan ääni erämaassa", mikä Johannes sanoi olevansa. Tämä ikään kuin aloittaa uuden vaiheen Jesajan kirjassa samoin kuin koko Raamatun 40. kirja, Matteuksen evankeliumi, on Uuden testamentin ensimmäinen kirja. Johannes toteutti samalla omalta osaltaan Malakiaan profetiaa Messiaan edellä kulkevasta sanansaattajasta, joka valmistaa kansaa Messiaan saapumiseen, Mal. 3:1. Esran ajoista lukien kansa oli odottanut Messiastaan enkeli Gabrielin Danielille ilmoittamat 483 vuotta (69 vuosiviikkoa) ja nyt aika oli viimein käsillä!


6 ja kaikki liha on näkevä Jumalan autuuden.

Jae 6. "Kaikki liha" viittaa tässä siihen juutalaisille tuntemattomaan asiaan, että Messias tulee autuudeksi myös pakanakansoille. Profeetta Joel kertoo saman asian, mikä liittyy tulevaan Pyhän Hengen vuodatukseen "kaiken lihan", eli kaikkien kansojen päälle;

 28 Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. (Joel 3)

Jerusalemin temppelin esipihan puhdistuksen yhteydessä Jeesus siteerasi profeetta Jesajaa, Jes. 56:7,  ja ilmoitti juutalaisille, että hänen uusi seurakuntatemppelinsä tulisi käsittämään juutalaisten lisäksi kaikki kansat;

17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan." (Mark. 11:17)

Juutalaiset olivat tehneet temppelista "ryövärien luolan", mikä tarkoitti sitä, että kansa luotti ympärileikkaukseen ja temppeliuhreihin ilman aikomustakaan tehdä parannusta syntielämästään. Näin on myös meidän päivinämme, jos ajatellaan esim. kasteen yksin riittävän pelastukseen, mekin olemme tehneet kirkostamme "ryövärien luolan". Ryövärithän kätkeytyvät luolaansa, jotta eivät joutuisi teoistaan edesvastuuseen.


7 Niin hän sanoi kansalle, joka vaelsi hänen kastettavakseen: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on teitä neuvonut pakenemaan tulevaista vihaa?
8 Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä, älkääkä ruvetko sanomaan mielessänne: 'Onhan meillä isänä Aabraham', sillä minä sanon teille, että Jumala voi näistä kivistä herättää lapsia Aabrahamille.

Jakeet 7-8. Kastaja ilmoittaa tässä juutalaiselle, Messiaansa hylkäävälle kansalle, tulevan tuomion. "Kyykäärmeitten sikiöt" kertoo sen tosiasian, mikä oli juutalaisuudessa tuntematonta, että kaikki ihmiset olivat syntiinlankeemuksen perillisiä ilman poikkeusta. Toisin sanoen "perisynnin myrkyttämiä" ja siten toivoa vailla, Room. 5:12.

Juutalaiset luottivat siihen, että koska he polveutuivat Aabrahamista ja olivat ympärileikattuja toisin kuin pakanat, he olivat sen tähden otollisia Jumalalle eikä tuomio siksi kohtaisi heitä. Samoin tänä päivänä monet kristityt luottavat väärin perustein siihen, että koska heidät on kastettu kirkon jäsenyyteen, he sen tähden olisivat pelastuksessa sisällä. Kastaja kehoittaa heitä tekemään parannuksen hedelmiä, eli kääntymään Jumalan puoleen ja luopumaan väärästä elämäntavasta.

Parannuksen tekeminen syntielämästä ei kuitenkaan ole pelastuksen perusta, vaan Kristuksen ansio meidän edestämme. Emme voi tätä Kristuksen ansiota pitemmän päälle omistaa, jos emme halua tehdä jokapäiväistä parannusta syntielämästämme. Joko teemme parannuksen Pyhän Hengen vaikuttamana tai paadutamme sydämemme. Sitä kutsutaan myös pyhitykseksi ja ilman sitä ei kukaan tule näkemään Herraa, Hepr. 12:14. Pyrimmekö pyhitykseen vai emme, paljastaa mielemme laadun ja sen, asuuko Jumalan siemen, Kristus, meissä. Rakastammeko Herraa Jeesusta vai viihdymmekö enemmän syntielämässämme ja erossa Jumalasta, Joh. 14:21? Apostoli Johanneksen mukaan Jumalan ja perkeleen lapset erottaa juuri siitä, etteivät Jumalan lapset voi jatkuvasti tietoisesti elää synnissä (harjoittaa syntiä) ilman parannuksen tekemistä niinkauan kuin Jumalan siemen, eli Kristus asuu heissä, vrt. 1.Joh. 3:9. Tässä jakeessa kreikankielinen verbi tehdä on jatkuvaa tekemistä merkitsevässä muodossa ja se tulisi kääntää suomeksi sanalla harjoittaa.

Uuden liiton seurakuntatemppeli tulisi koostumaan Jumalan herättämistä "elävistä kivistä", eli uudestisyntyneistä uskovista, jotka tulisivat osallisiksi Aabrahamille annetuista lupauksista.


9 Jo on myös kirves pantu puitten juurelle; jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, siis hakataan pois ja heitetään tuleen.

Jae 9. Kastaja viittaa tulevaan, Jeesuksen kärsimysviikolla tekemään profeetalliseen tekoon, viikunapuun, eli kansallisen ja valtiollisen Israelin määräaikaiseen kiroamiseen. Herra kirosi viikunapuun, koska ei löytänyt siitä hedelmää, vrt. Matt. 21:19. He hylkäsivät Messiaansa ja tuomio siitä tuli 38 vuotta Golgatan tapahtumien jälkeen vuonna 70. Historioitsija ja silminnäkijä Josefuksen mukaan roomalaisten tuhotessa Jerusalemin ja sen temppelin, 1.100.000 juutalaista sai surmansa, temppeli poltettiin ja koko kaupunki tuhottiin soraläjäksi varoituksena muille kapinoitsijoille. Uhrien määrä oli korkea siksi, että Rooman sotapäällikkö Titus piiritti kaupungin juuri pääsiäisjuhlien aikaan keväällä 70 ja sinne jäivät loukkuun myös kaikki silloisesta diasporasta kaupunkiin tulleet tuhannet pyhiinvaeltajat. Jerusalemin piirityksestä henkiin jääneet myytiin orjiksi ympäri silloista Rooman valtakuntaa. Josefuksen esittämää uhrilukua pidetään liioiteltuna, mutta se lienee hyvin lähellä totuutta, koska hän perustelee sen pääsiäisenä Jerusalemissa uhrattujen lampaiden lukumäärällä, joita laskettiin olleen noin 250.000 keisari Neron aikana suoritetussa laskennassa. Kutakin ruokakuntaa kohden uhrattiin yksi lammas.

Josefuksen mainitsema uhriluku on saman suuruinen kuin mitä Auschwitzissa murhattiin holokaustin aikana. Hitler oli myös yllättänyt Euroopan juutalaiset salamasodallaan ja sen jälkeen junat veivät miehitetyissä maissa ja alueilla loukkuun jääneet juutalaiset Puolan alueella toimiviin natsien tuhoamisleirieihin. Tämä oli koko Toisen maailmansodan alkuperäinen syy ja tarkoitus, eli juutalaisten pitkän diasporan päättäminen ja heidän palauttamisensa (väkisin) takaisin isiensä maalle, erets Israeliin. Tästä on kirjoitettu näille sivuille erillinen artikkeli.

Juutalaisten pitkä diaspora sekä alkoi että päättyi suurella katastrofilla, Jerusalemin hävityksestä Auschwitziin. Mutta tuhkasta nousee uusi aamu Herran palatessa perustamaan 1000-vuotisen valtakuntansa, minkä synnytystuskia olivat molemmat 1900-luvun maailmansodat ja tulee olemaan vielä kolmas maailmansotakin.

Tulella Johannes viittaa tässä samalla myös lopun ajassa tapahtuvaan tuomioon, eli Herran päivän tulemiseen;

1 Sillä katso: se päivä (Jahven vihan päivä) on tuleva, joka palaa kuin pätsi. Ja kaikki julkeat ja kaikki, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ovat oljenkorsia; ja heidät polttaa se päivä, joka tuleva on, sanoo Herra Sebaot, niin ettei se jätä heistä juurta eikä oksaa. (Mal. 4)

Tuli viittaa aikakauden lopussa tulevaan Jumalan vihan aikaan, mikä on ydinaseilla käytävä kolmas maailmansota, minkä jälkeen Jeesus palaa Jerusalemiin perustamaan 1000-vuotisen valtakuntansa, vrt. Sak. 14:4. Jerusalemin ja samalla myös koko maailman tuho sekoittuvat Johanneksella samalla tavoin kuin Jeesuksellakin lopun aikaa koskevissa puheissa. Jerusalemin tuho vuonna 70 on ennakkokuva koko maailman tuhosta aikojen lopulla ennen 1000-vuotisen valtakunnan koittamista. Siksi sekä Johannes että myös Jeesus puhuvat niistä samassa kontekstissa. Tästä on näillä sivuilla oma artikkelinsa.


10 Ja kansa kysyi häneltä sanoen: "Mitä meidän siis pitää tekemän?"
11 Hän vastasi ja sanoi heille: "Jolla on kaksi ihokasta, antakoon toisen sille, joka on ilman; ja jolla on ruokaa, tehköön samoin".
12 Niin tuli myös publikaaneja kastettaviksi, ja he sanoivat hänelle: "Opettaja, mitä meidän pitää tekemän?"
13 Hän sanoi heille: "Älkää vaatiko enempää, kuin mikä teille on säädetty".
14 Myös sotamiehet kysyivät häneltä sanoen: "Mitäs meidän pitää tekemän?" Ja hän sanoi heille: "Älkää kiskoko keneltäkään älkääkä kiristäkö, vaan tyytykää palkkaanne".

Jakeet 10-14. Kastaja neuvoo kyseleville juutalaisille kultaisen säännön; 

12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat. (Matt. 7:12)

Virkamiehiä ja sotilaita kastaja neuvoo tyytymään palkkaansa ja pysymään kohtuudessa. On huomattava, että sotilaita ei neuvota luopumaan ammatistaan, niin kuin eräät lakihenkiset tänä päivänä vastoin Raamatun ilmoitusta vaativat. Ensimmäinen kristitty pakana, Kornelius, oli ammatiltaan roomalainen sotilas.


15 Mutta kun kansa yhä odotti ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö hän itse ehkä ollut Kristus.

Jae 15. Kansa oli utelias tietämään, kuka Johannes oli. Johannes kielsi olevansa Messias ja myös kielsi olevansa juutalaisille luvattu Elias, Joh. 1:20-21. Hän ei myöskään sanonut olevansa Mooseksen heille lupaama "se profeetta", 5.Moos. 18:15, mikä tarkoitti myös tulevaa Messiasta. Niinkuin Mooses vei valitun kansan pois faaraon hallitsemasta Egyptistä ja sen orjuudesta luvattuun maahan, myös Jeesus tuli viemään Häneen uskovat ihmiset pois saatanan hallitsemasta maailmasta ja synnin ja kuoleman orjuudesta taivaan ihanuuteen.

Johannes tuli Eliaan hengessä todistamaan tulevasta Messiaasta, mutta hän ei ollut se Malakiaan lupaama lopun ajan Elia, joka tulee "saattamaan kaikki ennalleen", eli evankelioimaan juutalaisen kansan takaisin Jumalansa yhteyteen;

10 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?"
11 Jeesus vastasi ja sanoi: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdalleen. 
12 Mutta minä sanon teille, että Elias on (myös) jo tullut. Mutta he eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle, mitä tahtoivat. Samoin myös Ihmisen Poika saa kärsiä heiltä." (Matt. 17)

Jeesus puhui Johanneksesta "jo tulleena Eliaana" niille, jotka tahtoivat ottaa hänet vastaan, Matt. 11:14. Johannes Kastaja samoin kuin Jeesuskin surmattiin juutalaisten toimesta. Mutta Jeesus ilmoittaa samalla myös tulevaisuudessa vielä tulevan Elian, sen varsinaisen Malakiaan lupaaman Elian, joka Johannnes kielsi olevansa. Tuleva Elia asettaa kaikki kohdalleen ennen Herran tuomion päivää, eli Jahven vihan aikaa, vrt. Mal. 4:5;

5 Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. (Mal. 4)

Sen jälkeen, kun koko muu maailma on ensin evankelioitu, myös juutalainen kansa kääntyy takaisin Jumalansa puoleen, Sak. 12:10.


16 niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät vedellä, mutta on tuleva minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan minä en ole kelvollinen päästämään; hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.

Jae 16. Pelkkä vedellä kastaminen ei riitä, ei edes Johanneksen suorittamana. Sen lisäksi tarvitaan vielä Jumalan Pyhän Hengen vaikuttama uudestisyntyminen, mikä tapahtuu uskon kautta Messiaaseen Jeesukseen. "Tuli" viittaa tässä, niinkuin jakeessa 9, Jumalan tuomioon. Evankeliumin toinen puoli on tuomio. Jos ei ole tuomiota, ei tarvita myöskään evankeliumia. Tarvitaan sekä lain että myös evankeliumin julistus, pelastukseen tarvitaan molemmat.


17 Hänellä on viskimensä kädessään, ja hän puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa sammumattomassa tulessa.

Jae 17. Kastaja ilmoittaa tässä lopun aikana tapahtuvan Uuden liiton seurakunnan jakautumisen ennen Herran paluuta. Seurakunta jakautuu silloin niihin, jotka toivovat Herransa palaavan ja niihin, jotka toivovat Herransa viipyvän. Nisu korjataan silloin "taivaalliseen aittaan" seurakunnan ylösotossa, mutta ruumenet, eli nimikristityt, joiden lamput eivät palaneet, jäävät maan päälle Jahven vihan aikaan, mikä on ydinaseilla käytävän kolmannen maailmansodan aika. Tästä lopun ajan jakautumisesta kertovat mm. Jeesuksen vertaukset tyhmistä ja viisaista neitsyeistä, hyvästä ja pahasta palvelijasta, mereen heitetystä nuotasta ja pellon lusteesta.

Kastaja näki juutalaisille luvatun viimeisen vuosiviikon ajan, eli Jeesuksen maan päällisen toiminnan ajan ja myös lopun ajan, mutta hän ei nähnyt niiden väliin jäävää seurakunnan aikaa, jolloin juutalaisten sijaan ensin kaikki pakanakansat kutsutaan pelastukseen sisään ja vasta sitten tulisi uudelleen juutalaisten vuoro, vrt. Room. 11:25. Vanhalla Israelin uskolla on kaksi tytärtä, Jeesus Nasarealaisen seuraajat ja juutalaiset. Näistä Jeesus Nasarealaisen seuraajat ovat jo pelastuksessa sisällä ja kun koko maailma on evankelioitu, tulee vielä myös juutalaisten vuoro. Niin "kaikki Israel" pelastuu.

Se oli Johannekselle salaisuus. Siksi hän odotti Herran vihan päivän ja tuomion tulevan välittömästi Messiaan ilmestymisen jälkeen ja vain niiden, jotka ottivat pelastuksen nyt heti vastaan välttyvän kohta tulevalta tuomiolta. "Sammumaton tuli" viittaa samalla myös lopulliseen kadotustuomioon, Ilm. 20:15. Niitä, jotka ovat Kristuksen omia ei kuitenkaan kohtaa mikään kadotustuomio;

Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat. (Room. 8:1)


18 Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia.

Jae 18. Johannes julisti evankeliumia Jeesuksesta. Tämä oli Johanneksen ja on myös kaikkien kristittyjen tärkein tehtävä, sillä vain hänessä meillä on iankaikkisen elämän toivo. Johannes Kastaja käänsi ihmisten huomion pois itsestään ja osoitti Kristusta. 

Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! (Joh. 1:29)

Seh Haelohim, hanosey chatat ha-olam! (hepr.)

Kolmannen adventin kirkkotekstien äärellä joulukuussa 2018,

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle