Profetiat Hitleristä Danielin kirjassa

 "Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana (vihan ajan lopulla); sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa." Dan. 8:19

Danielin kirjan 8. luvussa enkeliruhtinas Gabriel selittää Danielille hänen saamaansa näkyä ja ilmoittaa sen koskevan "lopun aikaa". KR 1933 käännös "viimeisenä vihan aikana" on epätarkka ja esim. King James ja monet muutkin käännökset on kääntänyt tämän kohdan tarkemmin alkutekstin mukaisesti "in the last end of the indignation", eli "mitä on tapahtuva vihan/luopumuksen ajan lopulla". Tämä vihan/luopumuksen aika viittaa Danielin kirjan kontekstissa ensisijaisesti juutalaisen kansan diasporaan ja Israelin maan olemiseen pakanakansojen hallintavallan alla. Sen loppu taas viittaa 1900-lukuun, jolloin juutalaiset palasivat takaisin maahansa ja Israelin valtio itsenäistyi.

Sen jälkeen Gabriel kuvaa jakeissa 20-22 Aleksanteri Suuren Kreikan nousua ja Aleksanterin valtakunnan jakautumista lopulta "neljään ilmansuuntaan". Tämä tarkoittaa pakanakansojen valtaa juutalaisen kansan ja "luvatun maan", eli Erets Israelin ylitse. Aleksanteri kukisti Persian 330-luvulla eKr. ja sai valtansa alle silloin sekä juutalaiset että myös Israelin maan. Aleksanterin seuraajat hallitsivat Israelia Rooman valtakunnan tuloon asti ja roomalaiset lopulta tuhosivat Jerusalemin ajoivat juutalaiset pitkään maanpakoon heidän hylättyään Jeesuksen messiaanaan. Siitä alkoi vihan/luopumuksen aika juutalaisille ja Jerusalemille. Tämä aika loppui vasta 1900-luvulla Israelin itsenäistyttyä. 

Tämän vihan/luopumuksen ajan, eli juutalaisten pitkän diasporan lopussa nousee Gabrielin mukaan röyhkeä ja juonissa taitava hallitsija, joka tuottaa ennennäkemättömän/vaikeasti ymmärrettävän tuhon juutalaiselle kansalle. Sanonta "pyhien kansa" viittaa Danielin kirjan kontekstissa aina juutalaiseen kansaan. Heprean sana "ihmeellinen" on tässä "pala", eli vaikeasti ymmärrettävä. Toinen maailmansota ja Holokausti tuottivat totisesti ihmeellisen/vaikeasti ymmärrettävän tuhon koko maailmalle ja erityisesti juutalaisille.

Pakanakansojen valta juutalaisen kansan ja "luvatun maan", eli Erets Israelin ylitse loppui 1900-luvulla. Juutalaiset alkoivat muuttaa takaisin Israelin maahan sionismin syntymisen seurauksena 1900-luvun alussa ja maa itsenäistyi lopulta Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948. Tutkimme seuraavassa mitä Gabrielin ennustus "kasvoita röyhkeän ja juonissa taitavan kuninkaan" noususta ennen juutalaisten diasporan päättymistä tarkoittaa.

Profetia juutalaisille turmion tuottavasta hallitsijasta aikojen lopulla, Dan. 8:23-26

Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, jae 23a

Vanha Kirkkoraamattu 1776 kääntää mielenkiintoisesti jakeen 23: ”Näiden valtakuntain jälkeen, kun pahointekijät vallan saaneet ovat, nousee häpeemätön kuningas ja kavala tapauksissa.” Tämä sopii täydellisesti Hitlerin ja natsien valtaannousuun. Pahointekijät (natsit) saivat vallan Saksassa 30. tammikuuta 1933.

Juutalaisten maastakarkoituksen, eli diasporan lopulla 1900-luvulla nousi Euroopassa "kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava". Kasvoilta röyhkeä on käännetty Hebrew Names Versionissa (HNV) “fierce face”, eli pelottava kasvoiltaan. Tämä oli Adolf Hitler, joka nousi valtaan saksassa 30.1.1933.

Hitler oli tunnettu voimakkaista puheistaan ja uhkaavasta elekielestään. Puheiden jälkeen hän oli silminnäkijöiden mukaan ikään kuin transsissa ja lopen uupunut. Fanaattinen nationalismi ja suvaitsemattomuus muita rotuja kohtaan muodostivat 
kansallissosialismin peruspilarit. Hitler ja natsit omaksuivat mm. filosofi Nietzschen aatteita “yli-ihmisestä”, joka oli sekä mieleltään että ruumiiltaan täydellinen. Moraalin hyveellisyyden sijasta yli-ihminen kannatti “kovuutta ja armottomuutta”. Hitlerin mielestä yli-ihmisen esikuva oli pohjoinen saksalainen sankari, joka oli vapautettava kristillisen moraalin kahleista, jonka Hitler tuomitsi sen juutalaisen alkuperän vuoksi. Hänen antisemiittinen asenteensa oli voimakkaasti näkyvillä alusta alkaen. Juutalaiset ja slaavit olivat “ali-ihmisiä”. Germaanisuutta ja saksalaista mytologiaa käsittelevillä Wagnerin oopperoilla oli suuri vaikutus Hitleriin.

Hitler juonitteli itselleen ensin absoluuttisen vallan Saksassa ja sen jälkeen hän onnistui ovelasti laajentamaan ensin Saksan valtapiiriä ja lopulta Toisen mailmansodan puhjettua sotilaallisesti valtaamaan lähes koko Euroopan.

Ja väkevä on hänen voimansa, jae 24a

Hitlerin "voima oli väkevä", vaikka ei omasta, vaan Saksan kansan voimasta. Saksan kansa joutuikin hänen mielettömien ja vimmaisten suunnitelmiensa toteuttajaksi sekä lopulta myös itse niiden uhriksi. Sodan lopussa Hitler syytti saksalaisia hänen “pettämisestään” häviämällä sodan ja sanoi sen joutumaan maksamaan omalla verellään tästä petoksesta. Sodassa arvioidaan kuolleen jopa 13 miljoonaa saksalaista. 

Hitlerin voiman lähde oli varmasti myös persoonallinen henkiolento, jota hän kutsui “Kaitselmukseksi” (Vorsehung). Kirjassa “Tuntematon Hitler” (The Hitler Book: The Secret Dossier Prepared for Stalin from the Interrogations of Hitler's Personal Aides), joka perustuu Hitlerin adjutantin, Otto Gunschen, ja henkilökohtaisen palvelijan, Heinz Lingen, kertomuksiin kuvataan seuraava tapaus:  Kun venäläiset saapuivat Oder-joelle ja seisoivat siten Berliinin porteilla keväällä 1945, Hitler huolestui turvallisuudestaan. Ennen kaikkea hän pelkäsi mahdollisia levottomuuksia tai jopa berliiniläisten kapinaa. Koko hallintokortteli ja Valtakunnankanslia linnoitettiin perusteellisesti. Hitler nimitti adjutanttinsa, SS-majuri Otto Gunschen, alueen taistelukomendantiksi. Gunschen esitellessä Hitlerille puolustus- ja vartiointijärjestelyjä (yht. noin 5000 sotilasta) Hitler totesi hänelle: “Ei minua kukaan (ihminen) kuitenkaan voi suojella. Minua suojelee vain Kaitselmus.”

Ja ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä, jae 24b

Hitler sai "ihmeellisen paljon aikaan hävitystä". Olihan Toinen maailmansota toistaiseksi kaikkien aikojen tuhoisin sota ihmiskunnan historiassa. Alkutekstin mukaan “tuottaa turmion väkeville” merkitsee “lukumääräisesti monille“. Yhteensä yli 50 miljoonaa ihmistä kuoli sodan aikana. Myös juutalaisten, eli Danielin tekstissä “pyhien kansan” joukkotuho Euroopassa saavutti ennen näkemättömät mittasuhteet järjestelmällisyydessään ja laajuudessaan.

Ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, jae 24b

Hitler "menestyi aluksi siinä mitä hän teki". Ensin hän onnistui juonittelemaan itselleen vallan 30.1.1933 ja myöhemmin ovelasti lajentamaan Saksan aluetta Euroopassa mm. Munchenin sopimuksella silloisen Tsekkoslovakian sudeettialueiden liittämisestä Saksaan. Itävalta liitettiin Kolmanteen valtakuntaan 1938. Lopulta Saksan hyökkäys Puolaan käynnisti Toisen maailmansodan ja sen alussa Saksa laajensi aluettaan nopeasti nk. salamasodalla. Saksan hyökkäysvaihe kesti syyskuusta 1939 helmikuuhun 1943 yhteensä 42 kuukautta ja sotamenestys oli tällöin huimaava. Saksa oli valtansa huipulla ja Kolmas valtakunta laajimmillaan vuoden 1942 lopulla. Kaikilla sen valtaamilla alueilla juutalaiset joutuivat säälimättömän hävityksen kohteeksi. Käännekohdan, Stalingradin ja El Alameinin tappioiden, jälkeen alkoi kuitenkin perääntyminen, joka päättyi lopulta raunioituneeseen Berliiniin. Hitlerin valtapiirin laajuus ja kesto oli ennalta säädetty ja se liittyi näillä alueilla olevien juutalaisten kohtaloon.

Ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle, jae 24b

Hitler tuotti turmion väkeville (hepr. atsum, lukumääräisesti monille) Toisessa maailmansodassa. Sodassa arvioidaan kuolleen jopa 50 miljoonaa ihmistä siviilit mukaan laskettuna. Hitler tuotti turmion myös "pyhien kansalle", eli Danielin kirjan kontekstissa juutalaisille Holokaustissa, jossa menehtyi kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista. Näistä 1,3 miljoonaa oli lapsia. Holokausti toteutettiin ensin ampumalla erityisesti itärintamalla toimineiden "Einsatzgruppenien" toimeenpanemana, mitä kutsutaan Holokaustiksi luodeilla, ja lopulta kaasukamioissa erityisissä kuolemanleireissä silloisen Puolan alueella, mitä kutsutaan Holokaustiksi kaasulla.

Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään, jae 25a

Hitler nousi valtaan ovelan juonittelun avulla tullen näin lopulta valituksi uudeksi valtakunnankansleriksi. Pian valtaannousunsa jälkeen hän varmisti itselleen ja puolueelleen diktatoorisen aseman ja armeijan tuen. Niistä ei enää kansalta kysytty.

Hitler "petti ovelasti" ennen sotaa Munchenissa mm. Englannin ja Ranskan saaden ne uskomaan, että Tshekkien sudeettialueiden jälkeen hänellä ei ole enää aluevaatimuksia Euroopassa. Hän solmi ensin hyökkäämättömyyssopimuksen Stalinin kanssa 1939 (Ribbentrob sopimus), mutta hyökkäsi Neuvostoliittoon kaksi vuotta myöhemmin. Lopuksi Hitler petti oman kansansa, saksalaiset, kieltäytyen antautumasta, vaikka tappio oli jo varma, tuhoten mieluummin oman maansa ja ne “jotka olivat hänet pettäneet”.

Hän hautoo suuria sydämessään, jae 25a

Hitler hautoi "suuria sydämessään". Hän otti lähes jumalallisen aseman kutsumalla itseään Führeriksi, eli Johtajaksi. Roomassakin keisaria kunnioitettiin usein jumalana. Myös Hitler-tervehdys otettiin käyttöön roomalaiseen tapaan kohottamalla oikea käsi ylös samalla mainiten hänen nimensä (heil Hitler vrt. ave Caesar) aivan kuten keisaria tervehdittiin antiikin Roomassa. Hän haaveili tuhatvuotisesta valtakunnasta, jonka perustaja ja ensimmäinen johtaja olisi hän itse. Juutalaisten uskontunnustus Raamatussa on: “Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi” (5.Moos. 6:4). Samoin Hitler otti käyttöön oman “uskontunnustuksensa ja kolmiyhteytensä“: yksi Valtakunta, yksi Kansa, yksi Johtaja (Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer). Natsien ensimmäisten puoluepäivien tunnuslauseena  Munchenissa tammikuussa 1923 oli uskonnollissävyinen “Deutchland Erwache”, eli “Herää Saksa”. Natsien tunnuksena oli, samoin kuin Roomankin, kotkasymboli. Saksan Valtakunnankotka ja Puoluekotka seisoivat hakaristin päällä ja niitä kannettiin puolueen tilaisuuksissa ja sotilasparaateissa.

Aivan kuten roomalaiset nimesivät legioonansa erisnimillä ja värväsivät niihin myös muunmaalaisia sotilaita, Hitlerkin nimesi kansallissosialistisen puolueen erikoisjoukkojen, SS:n  (schutsstaffel) muodostamat divisioonat ja niihin värvättiin myös muunmaalaisia sotilaita saksalaisten lisäksi. SS-divisioonilla oli omat kotka-standaarinsa samoin kuin Rooman legioonillakin. Stalingradin tappion jälkeen Hitler menetti luottamustaan Saksan asevoimiin, Wehrmachtiin ja pyrki kehittämään “ideologisesti hänelle uskollisempaa”, sotatoimiin osallistuvaa Waffen-SS:ää. Enimmillään siihen kuului yli 900.000 sotilasta jaettuna 38 divisioonaan syksyllä 1944. Waffen-SS syyllistyi sodassa lukemattomiin sotarikoksiin ja sen ja keskitysleirien organisaation välillä tapahtui vähäistä mutta säännöllistä henkilövaihtoa. SS-joukkojen musta univormu ja pääkallokokardi symboloivat kuolemaa ja tuhoa.

Hän tuotti turmion monille keskellä rauhaa, jae 25a

New International Version kääntää tämän kohdan “when they feel secure, he will destroy many”. Eli kun he tunsivat olonsa turvalliseksi, hän tuhoaa monet. Alkukielen sana on "rab", mikä tarkoittaa "paljon, enenevästi".

Juutalaiset elivät Euroopassa 1900-luvun alkupuolella monin tavoin  assimiloituneina ympäröiviin yhteiskuntiin. Saksassa  he osallistuivat 1. Maailmansotaan taistellen Saksan puolesta niin kuin muutkin kansalaiset. Suurin osa juutalaisista oli maallistuneita. Vain pieni vähemmistö noudatti perinteisiä uskonnollisia tapoja. Yleisesti juutalaiset elivät yhteiskunnallisiin asioihin osallistuvina kansalaisina muiden joukossa. Vaatetukseltaan poikkeavia ja jiddisiä puhuvia Itä-Euroopan juutalaisia (Ostjuden) oli Saksassa vain vähän. Hitlerin valtaan nousu ja hänen rasistinen politiikkansa yllätti useimmat. Vielä vähän ennen sotaa, marraskuun 1938 Kristalliyöstä huolimatta, ei voitu uskoa kansanmurhaan. Sota ja saksalaisten nopeat valloitukset yllättivät juutalaiset koko Euroopassa ja he jäivät kuin vankilaan täysin Hitlerin mielivallan ja natsien sorron alle.

Holokausti toteutettiin aluksi sodan puhjettua Itä-Euroopassa pääasiassa ampumalla. Tätä kutsutaan Holokaustiksi luodeilla. Natsien Einsatzgruppenien teloituksissa arvioidaan murhatun noin 1,5 miljoonaa juutalaista. Kun Yhdysvallat liittyi mukaan sotaan joukuussa 1941, sota laajeni maailmansodaksi ja Hitler päätti lunastaa ennen sodan sytymistä Saksan valtiopäivillä, Kroll Operassa (kuvassa yllä), 30.tammikuuta 1939 antamansa lupauksen;

"Haluan olla tänään jälleen profeettana: Jos kansainväliselle finanssijuutalaisuudelle onnistuisi Euroopassa ja sen ulkopuolella suistaa kansat vielä kerran maailmansotaan, niin tuloksena ei olisi maailman bolshevisoituminen ja juutalaisuuden voitto, vaan juutalaisen rodun tuho Euroopassa." (Ote Hitlerin puheesta Kroll Operassa 30.1.1939) 

Hitler kutsutti kokoon nk. Wannseen konferenssin, missä päätettiin valtiollisella tasolla Saksan vaikutuspiirissä olevien juutalaisten joukkotuhosta. Olihan maailmansota juuri syttynyt Saksan julistettua sodan Yhdysvalloille 8.12.1941.

Wannseen kokouksen jälkeen 20. tammikuuta 1942 käynnistettiin nopeasti kuljetukset kaikkialta Euroopasta rautateitse nykyisen Puolan alueelle pystytettyihin tuhoamisleireihin. Näitä olivat Auschwitz, Majdanek, Chelmno, Treblinka, Sobibor ja Belzec. Yksin Auschwitzissa murhattiin yhteensä noin 1.100.000 ihmistä, joista ainakin miljoona oli juutalaisia. Auschwitz ja Majdanek olivat sekä keskitys- että kuolemanleirejä. Tämä tarkoitti, että niissä ei pelkästään murhattu, vaan näännytettiin hengiltä myös teettämällä pakkotyötä epäinhimillisissä olosuhteissa. Tulokkaat karsittiin SS:n toimesta työhön kelpaaviksi tai suoraan kaasukammioihin vietäviksi leirille saapuvien junien purkualueella. Muut em. leirit oli rakennettu vain välittömään murhaamiseen ja niissä karsintaa ei suoritettu. Kuolemanleireillä arvioidaan kuolleen yhteensä noin 3,5 miljoonaa juutalaista.

Vain kymmenen päivää Wannseen kokouksen jälkeen, 30. tammikuuta 1942, kansallissosialistien valtaannousupäivän juhlassa Berliinin Sportpalastissa (kuvassa yllä), Hitler syytti puheessaan juutalaisia myös vasta puhjenneen Toisen maailmansodan sytyttämisestä:

“…Olemme selvillä siitä, että sota voi päättyä vain joko arjalaisten kansojen sukupuuttoon hävittämiseen tai juutalaisuuden häviämiseen Euroopasta. Sanoin Saksan valtiopäivillä 1. syyskuuta 1939 - ja varon ennenaikaista profetointia -  että tämä sota ei tule menemään niin kuin juutalaiset kuvittelevat, nimittäin että eurooppalais-arjalaiset kansat hävitetään sukupuuttoon, vaan tämän sodan tulos tulee olemaan juutalaisuuden tuho. Tällä kertaa sovelletaan ensi kerran vanhaa juutalaista lakia “silmä silmästä, hammas hampaasta....Ja on koittava hetki, jolloin kaikkien aikojen pahin maailmanvihollinen on esittänyt roolinsa loppuun ainakin tuhanneksi vuodeksi!" (Ote Hitlerin puheesta Berliinin Sportpalastissa 30.1.1942)

Hitler mainitsi puheessaan tuhannen vuoden "juutalaisvapaan" aikajakson. Se on suora viittaus hänen taustallaan vaikuttavaan saatanalliseen henkivaltaan, mikä kyllä tiesi Holokaustin jälkeen tapahtuvasta Israelin valtion ilmestymisestä maailman näyttämölle ja sen jälkeen tulevasta, Ilmestyskirjassakin mainitusta (Ilm. 20:6), tuhatvuotisesta valtakunnasta. Silloin Kristus ja juutalaiset tulevat hallitsemaan Jerusalemista käsin koko maailmaa, vrt. mm. Miika 4:1-3. Silloin myös saatanan valta sidotaan tuhanneksi vuodeksi ja tätä se pyrki Hitlerin kautta estämään tuhoamalla juutalaiset.

Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, jae 25b

Tuhoamalla Jumalan valittua kansaa, juutalaisia, Hitler "nousi myös ruhtinasten Ruhtinastakin", eli taivaan ja maan Jumalaa vastaan. Hitler halveksi myös kristittyjä ja perusti mm. työryhmän poistamaan Raamatusta kaiken juutalaisen aineksen. Hitler kunnioitti henkivaltaa, jota hän kutsui "Kaitselmukseksi" (Vorsehung).

Vaikka Hitler solmikin Vatikaanin kanssa valtiosopimuksen vuonna 1933, hän teki sen yksinomaan poliittisista syistä ilman mitään aikomusta noudattaa sopimusta pidemmän päälle. Sopimus ei myöskään estänyt Hitleriä vainoamasta katolilaisia pappeja ja instituutioita. Hitlerin todellisena aikomuksena oli juutalaisongelman hoitamisen ja slaavien alistamisen jälkeen myös hävittää kristinusko. Hän totesi lähipiirilleen heinäkuussa 1941, vain vähän Neuvostoliittoon hyökkäämisen jälkeen, että "kristinusko on pahin ihmiskuntaa koetelleista vastaiskuista kautta aikojen, bolshevismi on kristinuskon äpäräpoika, ja kummatkin ovat juutalaisten hirvittävää aikaansaannosta." Myöhemmin saman vuoden joulukuussa Hitler totesi, että "...nähdäkseni tehtäväni on ratkaista myös kirkon aiheuttama ongelma, vasta sen jälkeen Saksan valtio on täysin turvassa."

Kansallissosialismin ideologiassa ja käytännöissä oli uskonnollisen kultin piirteitä. Hitler katsoi kansallissosialismin ja kristinuskon olevan sovittamattomassa ristiriidassa. Hän käytti silti taitavasti kristillisiä käsitteitä messiaanisen tehtävänsä ja juutalaisvastaisuutensa perustelemiseen.

Ilman ihmiskättä hänet muserretaan, jae 25b.

Hitleriä ei lukuisista yrityksistä (arviolta 20 murhayritystä) huolimatta saatu ihmisten toimin hengiltä, vaan hän teki lopulta henkisesti ja fyysisesti luhistuneena itsemurhan bunkkerissaan, tuhoutuneessa Berliinissä. Hän ampui itseään päähän purren samalla rikki syanidikapselin. Hitlerin ja hänen edellispäivänä vihityn vaimonsa, Eva Braunin ruumiit poltettiin bunkkerin ulkopuolisella sisäpihalla SS:n toimesta.

Hitler oli myös tulevan Antikristuksen esikuva (vrt. 1.Joh. 2:18). Kirjassa “Tuntematon Hitler”  kerrotaan seuraava tapaus; Ennen itsemurhaansa Hitler hyvästeli piiritetyssä Berliinissä henkilökohtaisen palvelijansa, SS-everstiluutnantti Heinz Lingen, kehottaen tätä murtautumaan länteen pienen joukon mukana. Linge kysyi:” Führerini, kenen vuoksi me nyt murtautuisimme läpi?” Hitler vastasi:” Tulevan miehen!”

Antiokhus IV Epifanes toteutti profetiaa vain esikuvallisesti

Seleukidikuningas Antiokhus IV Epifanes (hallitsi 175-164) toteutti Dan. 8:23-25 profetiaa esikuvallisesti, mutta ei voinut olla sen päätäyttymys. Antiokhus "ei menestynyt siinä mitä teki" vrt. jae 24b. Valloitettuaan ensin lähes koko Egyptin vuonna 170 eKr. hän joutui perääntymään sieltä roomalaisten pelosta takaisin Syyriaan. Toisen kerran Anthiokus (kuvassa oikealla) epäonnistui Egyptin ja sillä kertaa myös Kyproksen valloittamisessa kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 168 eKr. Silloin Rooman edustaja Egyptissä, Gaius Popillius Laenas, pakotti Antiokhuksen perääntymään molemmista suunnista uhaten muutoin Rooman julistavan sodan Antiokhukselle.

Palatessaan epäonnistuneelta valloitusretkeltään 167 eKr., Antiokhus huomasi, että hänen nimittämänsä juutalaisten ylipappi oli syrjäytetty ja siitä raivostuneena hän valtasi Jerusalemin surmaten siellä yli 40.000 juutalaista (2. Makkabealaiskirja 5:11–14). Hän myös häpäisi Jerusalemin temppelin uhraamalla siellä Zeukselle ja määräsi juutalaiset palvomaan oman Jumalansa sijaan hellenistien Zeusta. Tämä taas johti nk. Makkabealaiskapinaan, missä juutalaiset löivät Antiokhuksen joukot lukuisissa peräkkäisissä taisteluissa.

Antiokhus lopulta kuoli vuonna 164 eKr. epäonnistuttuaan Susan kaupungin valloitusyrityksessään. Voidaan todeta, että Antiokhuksen hallintakautta sävyttivät jatkuvat epäonnistumiset hänen johtamillaan sotaretkillä eikä hän "saanut aikaan ihmeellisen paljon hävitystä" eikä "tuottanut turmiota väkeville eikä pyhien kansalle", eli juutalaisille. Päinvastoin, Makkabealaiskapinan ansiosta juutalaiset saivat seleukideilta neuvoteltua itselleen autonomian noin sadaksi vuodeksi aina roomalaisten tuloon asti. Antiokhus IV Epifanes ei myöskään laajentanut valtakuntaansa, vaan hän peri sen isältään Antiokhus III Suurelta.

Antiokhuksen aika 160-luvulla eKr. ei myöskään ollut Gabrielin jakeessa 19. mainitsema "lopun aika", kuten historiasta tiedämme; 

19 Sitten hän sanoi: "Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana (vihan/luopumuksen ajan, eli juutalaisten pitkän diasporan lopulla); sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa.

Anthiokuksen sijaan Saksan diktaattori Hitler täytti profetian täydellisesti alusta loppuun asti. Mutta Hitleristä löytyy vielä lisääkin Danielin kirjassa.

Hitleristä kerrotaan myös Danielin 7. ja 11. luvussa

Danielin kirjan 11. luvussa jakeissa 5-35 Gabriel kuvaa tarkemmin Egyptin (etelän) Ptolemaiosten ja Syyrian (pohjoisen) Seleukosten välisistä valtataisteluista Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen. Antiokhus IV esiintyy siellä jakeissa 21-35. Jae 35 päättyy sanoihin "sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on". Sen jälkeen jakeissa 36-39 on kuvaus kuninkaasta, mikä sopii myös täydellisesti lopun ajan Hitleriin;

Jakeen 37 tarkka käännös heprealaisen alkutekstin mukaan kuluu;

 "Hän ei välitä isäinsä jumalasta eikä naisten rakkaudesta eikä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän korottaa (magnify) vain itseään."

Tämä taas sopii täydellisesti juuri Hitleriin. Fuhrer myyttiin kuului, että Hitler luopui kaikesta normaaliin elämään kuuluvasta, mm. naisten rakkaudesta, ja omistautui vain Saksan kansalle.

Jakeessa 38 kuvataan Natsisaksan "miekkaa", eli Wehrmachtia ja Waffen-SS joukkoja sekä niiden palkitsemista sotilaallisista ansioistaan. Hitler kunnioitti ennen muuta ja ainoastaan "sotavoiman" jumalaa. Kenraalinsa ja sotamarsalkkansa Hitler palkitsi runsailla rahalahjoilla ja tiluksilla pitääkseen heidät uskollisisna itselleen, vrt. jae 39. Yleensä kenraalit saivat armeijan palkkansa lisäksi saman verran lisärahaa Hitleriltä. Hän jakoi myös runsasti ylennyksiä suojateilleen ja se nosti samalla heidän palkkioitaan. 

Siitä eteenpäin jakeissa 40-45 kerrotaan tapahtumista, joita historia ei tunne. Monien mielestä siinä kuvataan aivan lopun ajan tapahtumia juuri ennen Kristuksen paluuta ja jotka ovat siten vielä tulevaisuudessa.

Myös Danielin kirjan 7. luvussa kuvattu, juutalaisia vainoava pieni sarvi, kertoo Hitleristä. Siitä on kirjoitettu näille sivuille erillinen artikkeli.

Diasporan alku ja loppu

1900-luvulla päättyi myös juutalaisten lähes 2000-vuotta kestänyt diaspora Israelin maasta ja siksi voidaan hyvin puhua juutalaisten näkökulmasta "aikakauden lopusta", tai "vihan/luopumuksen ajan" lopun tapahtumista. Vihan, eli maastakarkoituksen aiheutti se, että juutalaiset torjuivat Jeesuksen messiaanaan. Roomalaisten tuhotessa Jerusalemin toteutui Jeesuksen profeetallinen vertaus kuninkaanpojan häistä;

Jotkut sanovat, ettei Jerusalemia poltettu, koska se oli rakennettu kivestä, mutta tapahtumaa todistaneen historioitsija Josefuksen mukaan kaupungin ja koko Israelin maan keskipiste, Jerusalemin temppeli, tuhoutui juuri tulipalossa.

Samalla myös juutalaiset siirtyivät määräajaksi pois Jumalan pelastussuunnitelman keskipisteestä.Silloin toteutui Jeesuksen profeetallinen vertaus pahoista viinitarhureista;

1900-luvulla he ovat palanneet takaisin Erets Israeliin ottaakseen takaisin oman paikkansa Jeesuksen paluuta varten. Juutalaisvaltio itsenäistyi 1948 ja 1967 myös koko Jerusalem, Temppelivuori mukaanluettuna, siirtyi jälleen juutalaisten hallintaan. Poistuessaan viimeisen kerran temppelin alueelta opettamasta kansaa, Jeesus totesi siellä oleville messiaansa hylänneille juutalaisille profeetallisesti ;

Eräänä päivänä juutalainen kansa Jerusalemissa ja Israelissa toivottaa Jeesuksen tervetulleeksi omana messiaanaan. 

Suuren ymmärryksen löytyminen Danielin kirjasta aikojen lopulla

Raamattu lupaa erityisesti Danielin kirjan profeetalliseen sanaan liittyvän ymmärryksen löytymisestä viimeisenä aikana, vrt. Dan. 12:4;

"Ja sinä Daniel, peitä nämät sanat ja sulje kirjaan hamaan viimeiseen aikaan asti. Silloin pitää sen tykö monta tuleman ja suuren ymmärryksen löytämän". (KR 1776)

Viimeinen aika on alkanut juutalaisen kansan palattua takaisin omaan maahansa, Erets Israeliin. Ymmärrys lisääntyy samalla, kun profetiat toteutuvat historiassa. Ne ovat toteutuneet juuri meidän lähi-historiassamme. Tämä avautuu, kun ymmärtää, että Raamatun Jumala on myös historian Herra.

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle