Share |

Profetiat Hitleristä Danielin kirjassa

hitler.jpg "Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana (vihan ajan lopulla); sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa." Dan. 8:19

Danielin kirjan 8. luvussa enkeliruhtinas Gabriel selittää Danielille hänen saamaansa näkyä ja ilmoittaa sen koskevan "lopun aikaa". KR 1933 käännös "viimeisenä vihan aikana" on epätarkka ja esim. King James ja monet muutkin käännökset on kääntänyt tämän kohdan tarkemmin alkutekstin mukaisesti "in the last end of the indignation", eli "mitä on tapahtuva vihan/luopumuksen ajan lopulla". Tämä vihan/luopumuksen aika viittaa Danielin kirjan kontekstissa ensisijaisesti juutalaisen kansan diasporaan ja Israelin maan olemiseen pakanakansojen hallintavallan alla. Sen loppu taas viittaa 1900-lukuun, jolloin juutalaiset palasivat takaisin maahansa ja Israelin valtio itsenäistyi.

Sen jälkeen Gabriel kuvaa jakeissa 20-22 Aleksanteri Suuren Kreikan nousua ja Aleksanterin valtakunnan jakautumista lopulta "neljään ilmansuuntaan". Tämä tarkoittaa pakanakansojen valtaa juutalaisen kansan ja "luvatun maan", eli Erets Israelin ylitse. Aleksanteri kukisti Persian 330-luvulla eKr. ja sai valtansa alle silloin sekä juutalaiset että myös Israelin maan. Aleksanterin seuraajat hallitsivat Israelia Rooman valtakunnan tuloon asti ja roomalaiset lopulta tuhosivat Jerusalemin ajoivat juutalaiset pitkään maanpakoon heidän hylättyään Jeesuksen messiaanaan. Siitä alkoi vihan/luopumuksen aika juutalaisille ja Jerusalemille. Tämä aika loppui vasta 1900-luvulla Israelin itsenäistyttyä. 

Tämän vihan/luopumuksen ajan, eli juutalaisten pitkän diasporan lopussa nousee Gabrielin mukaan röyhkeä ja juonissa taitava hallitsija, joka tuottaa ennennäkemättömän/vaikeasti ymmärrettävän tuhon juutalaiselle kansalle. Sanonta "pyhien kansa" viittaa Danielin kirjan kontekstissa aina juutalaiseen kansaan. Heprean sana "ihmeellinen" on tässä "pala", eli vaikeasti ymmärrettävä. Toinen maailmansota ja Holokausti tuottivat totisesti ihmeellisen/vaikeasti ymmärrettävän tuhon koko maailmalle ja erityisesti juutalaisille.

Pakanakansojen valta juutalaisen kansan ja "luvatun maan", eli Erets Israelin ylitse loppui 1900-luvulla. Juutalaiset alkoivat muuttaa takaisin Israelin maahan sionismin syntymisen seurauksena 1900-luvun alussa ja maa itsenäistyi lopulta Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948. Tutkimme seuraavassa mitä Gabrielin ennustus "kasvoita röyhkeän ja juonissa taitavan kuninkaan" noususta ennen juutalaisten diasporan päättymistä tarkoittaa.

Profetia juutalaisille turmion tuottavasta hallitsijasta aikojen lopulla, Dan. 8:23-26

23 Ja heidän valtansa (pakanakansojen valta juutalaisen kansan ja Israelin maan ylitse) lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava.
24 Ja väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, ja ihmeellisen (käsittämättömän) paljon hän saa aikaan hävitystä; ja hän menestyy siinä, mitä hän tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville (monille) ja pyhien kansalle (juutalaisille).
25 Ja hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään. Hän hautoo suuria sydämessään, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan.
26 Ja näky illoista ja aamuista, josta oli puhe, on tosi. Mutta sinä lukitse näky, sillä se tarkoittaa kaukaista aikaa." (Dan. 8:23-26, KR 1933))

Ja heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, jae 23a (KR 1933)

 Näiden valtakuntain jälkeen, kuin pahointekiät vallan saaneet ovat, jae 23a (KR 1776)

Vanha Kirkkoraamattu 1776 kääntää mielenkiintoisesti jakeen 23: ”Näiden valtakuntain jälkeen, kun pahointekijät vallan saaneet ovat, nousee häpeemätön kuningas ja kavala tapauksissa.” Tämä sopii täydellisesti Hitlerin ja natsien valtaannousuun. Pahointekijät (natsit) saivat vallan Saksassa 30. tammikuuta 1933. Käännös "kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan" viittaa Messiaansa hylänneeseen juutalaiseen kansaa, joka asuu diasporassa.

Nousee kuningas, kasvoita röyhkeä ja juonissa taitava, jae 23b (KR 1933)

A king of fierce face, and understanding dark sentences, shall stand up, jae 23b (Hebrew Names Version Bible, HNV)

hitler_speech.jpg

Juutalaisten maastakarkoituksen, eli diasporan lopulla 1900-luvulla nousi Euroopassa "kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava". Kasvoilta röyhkeä on käännetty Hebrew Names Versionissa (HNV) “fierce face”, eli pelottava/uhkaava kasvoiltaan/olemukseltaan. Tämä oli Adolf Hitler, joka nousi valtaan saksassa 30.1.1933.

Hitler oli tunnettu voimakkaista puheistaan ja uhkaavasta elekielestään. Puheiden jälkeen hän oli silminnäkijöiden mukaan ikään kuin transsissa ja lopen uupunut. Fanaattinen nationalismi ja suvaitsemattomuus muita rotuja kohtaan muodostivat kansallissosialismin peruspilarit. Hänen antisemiittinen asenteensa oli voimakkaasti näkyvillä alusta alkaen. Juutalaiset ja slaavit olivat “ali-ihmisiä”. Hitler usein samaisti itsensä profeettaan ja profetoi juutalaiselle kansalle tuhon Euroopassa todeten mm. puheessaan Saksan Valtiopäivillä, että

"tämä sota ei tule menemään niin kuin juutalaiset kuvittelevat, nimittäin että eurooppalais-arjalaiset kansat hävitetään sukupuuttoon, vaan tämän sodan tulos tulee olemaan juutalaisuuden tuho. Tällä kertaa sovelletaan ensi kerran vanhaa juutalaista lakia “silmä silmästä, hammas hampaasta." (30.1.1942 Berliinin Sportpalast)

Väkevä on hänen voimansa, vaikka ei tosin hänen omasta voimastaan, jae 24a (KR 1933)

Hitlerin "voima oli väkevä", mutta hänen voimansa oli annettu hänelle vain määräajaksi. Hitlerin tehtävänä oli ajaa juutalaiset pois Euroopasta ja siksi hän oli sodan alussa voittoisa saadakseen siellä asuvat juutalaiset valtansa alle.

Hitlerin voiman lähde oli persoonallinen henkiolento, jota hän kutsui “Kaitselmukseksi” (Die Vorsehung). Kirjassa “Tuntematon Hitler” (The Hitler Book: The Secret Dossier Prepared for Stalin from the Interrogations of Hitler's Personal Aides), joka perustuu Hitlerin adjutantin, Otto Gunschen, ja henkilökohtaisen palvelijan, Heinz Lingen, kertomuksiin kuvataan seuraava tapaus:  Kun venäläiset saapuivat Oder-joelle ja seisoivat siten Berliinin porteilla keväällä 1945, Hitler huolestui turvallisuudestaan. Ennen kaikkea hän pelkäsi mahdollisia levottomuuksia tai jopa berliiniläisten kapinaa. Koko hallintokortteli ja Valtakunnankanslia linnoitettiin perusteellisesti. Hitler nimitti adjutanttinsa, SS-majuri Otto Gunschen, alueen taistelukomendantiksi. Gunschen esitellessä Hitlerille puolustus- ja vartiointijärjestelyjä (yht. noin 5000 sotilasta) Hitler totesi hänelle: “Ei minua kukaan (ihminen) kuitenkaan voi suojella. Minua suojelee vain Kaitselmus.”

Ihmeellisen paljon hän saa aikaan hävitystä ja hän menestyy siinä mitä hän tekee, jae 24b (KR 1933)

Hitler "menestyi aluksi siinä mitä hän teki". Ensin hän onnistui juonittelemaan itselleen vallan 30.1.1933 ja myöhemmin ovelasti lajentamaan Saksan aluetta Euroopassa mm. Munchenin sopimuksella silloisen Tsekkoslovakian sudeettialueiden liittämisestä Saksaan. Itävalta liitettiin Kolmanteen valtakuntaan 1938. Lopulta Saksan hyökkäys Puolaan käynnisti Toisen maailmansodan ja sen alussa Saksa laajensi aluettaan nopeasti nk. salamasodalla. Saksan hyökkäysvaihe kesti syyskuusta 1939 helmikuuhun 1943 yhteensä 42 kuukautta ja sotamenestys oli tällöin suuri. Kaikilla Saksan valtaamilla alueilla juutalaiset joutuivat säälimättömän hävityksen kohteeksi. 

Hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle, jae 24b (KR 1933)

Hitler tuotti turmion väkeville (hepr. atsum, lukumääräisesti monille) Toisessa maailmansodassa. Sodassa arvioidaan kuolleen jopa 50 miljoonaa ihmistä siviilit mukaan laskettuna. Hitler tuotti turmion myös "pyhien kansalle", eli Danielin kirjan kontekstissa juutalaisille Holokaustissa, jossa menehtyi kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista. Näistä 1,3 miljoonaa oli lapsia. Holokausti toteutettiin ensin ampumalla kesästä 1941 alkaen erityisesti itärintamalla toimineiden "Einsatzgruppenien" toimeenpanemana, mitä kutsutaan Holokaustiksi luodeilla, ja lopulta kaasukamioissa erityisissä kuolemanleireissä silloisen Puolan alueella, mitä kutsutaan Holokaustiksi kaasulla. Pääosa Holokaustin uhreista murhattiin tai näännytettiin nälkään vanhan Venäjän juutalaisalueella, ks. kuva alla:

Pale of Settlement map 1835-1917

Tällä vanhan Venäjän juutalaisalueella, minkä Saksa miehitti jo vuonna 1941, surmattiin juutalaiset ml. yhteensä lähes 20 miljoonaa ihmistä sotavuosina 1939-1945. Se on enemmän kuin missään muualla. Historioitsijat ovatkin nimenneet em. alueen "tappotantereeksi".

Hänen oveluutensa tähden onnistuu petos hänen kädessään, jae 25a (KR 1933)

Hitler nousi valtaan ovelan juonittelun avulla tullen näin lopulta valituksi uudeksi valtakunnankansleriksi. Pian valtaannousunsa jälkeen hän varmisti itselleen ja puolueelleen diktatoorisen aseman ja armeijan tuen. Niistä ei enää kansalta kysytty.

Hitler "petti ovelasti" ennen sotaa Munchenissa mm. Englannin ja Ranskan saaden ne uskomaan, että Tshekkien sudeettialueiden jälkeen hänellä ei ole enää aluevaatimuksia Euroopassa. Hän myös solmi ensin hyökkäämättömyyssopimuksen Stalinin kanssa 1939 (Ribbentrob sopimus), mutta hyökkäsi Neuvostoliittoon kaksi vuotta myöhemmin. Lopuksi Hitler petti oman kansansa, saksalaiset, kieltäytyen antautumasta, vaikka tappio oli jo varma, tuhoten mieluummin oman maansa ja ne “jotka olivat hänet pettäneet häviämällä sodan”.

Hän hautoo suuria sydämessään, jae 25a (KR 1933)

Leibstandarte_Aadolf_Hitler_standardi.pngHitler hautoi "suuria sydämessään". Hän otti lähes jumalallisen aseman kutsumalla itseään Führeriksi, eli Johtajaksi. Roomassakin keisaria kunnioitettiin usein jumalana. Myös Hitler-tervehdys otettiin käyttöön roomalaiseen tapaan kohottamalla oikea käsi ylös samalla mainiten hänen nimensä (heil Hitler vrt. ave Caesar) aivan kuten keisaria tervehdittiin antiikin Roomassa. Hän haaveili tuhatvuotisesta valtakunnasta, jonka perustaja ja ensimmäinen johtaja olisi hän itse. Juutalaisten uskontunnustus Raamatussa on: “Kuule Israel, Herra meidän Jumalamme, Herra on yksi” (5.Moos. 6:4). Samoin Hitler otti käyttöön oman “uskontunnustuksensa ja kolmiyhteytensä“: yksi Valtakunta, yksi Kansa, yksi Johtaja (Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer). Natsien ensimmäisten puoluepäivien tunnuslauseena  Munchenissa tammikuussa 1923 oli uskonnollissävyinen “Deutchland Erwache”, eli “Herää Saksa”. Natsien tunnuksena oli, samoin kuin Roomankin, kotkasymboli. Saksan Valtakunnankotka ja Puoluekotka seisoivat hakaristin päällä ja niitä kannettiin puolueen tilaisuuksissa ja sotilasparaateissa.

ss.pngAivan kuten roomalaiset nimesivät legioonansa erisnimillä ja värväsivät niihin myös muunmaalaisia sotilaita, Hitlerkin nimesi kansallissosialistisen puolueen erikoisjoukkojen, SS:n  (schutsstaffel) muodostamat divisioonat ja niihin värvättiin myös muunmaalaisia sotilaita saksalaisten lisäksi. SS-divisioonilla oli omat kotka-standaarinsa samoin kuin Rooman legioonillakin. Stalingradin tappion jälkeen Hitler menetti luottamustaan Saksan asevoimiin, Wehrmachtiin ja pyrki kehittämään “ideologisesti hänelle uskollisempaa”, sotatoimiin osallistuvaa Waffen-SS:ää. Enimmillään siihen kuului yli 900.000 sotilasta jaettuna 38 divisioonaan syksyllä 1944. Waffen-SS syyllistyi sodassa lukemattomiin sotarikoksiin ja sen ja keskitysleirien organisaation välillä tapahtui vähäistä mutta säännöllistä henkilövaihtoa. SS-joukkojen musta univormu ja pääkallokokardi symboloivat kuolemaa ja tuhoa.

Hän tuottaa turmion monille keskellä rauhaa, jae 25a (KR 1933)

When they feel secure, he will destroy many, jae 25a (NIV)

New International Version (NIV) kääntää tämän kohdan “when they feel secure, he will destroy many”. Eli kun he tunsivat olonsa turvalliseksi, hän tuhoaa monet. Alkukielen sana on "rab", mikä tarkoittaa "paljon, enenevästi".

Juutalaiset elivät Euroopassa 1900-luvun alkupuolella monin tavoin  assimiloituneina ympäröiviin yhteiskuntiin. Saksassa  he osallistuivat 1. Maailmansotaan taistellen Saksan puolesta niin kuin muutkin kansalaiset. Suurin osa juutalaisista eli maallistuneina muun väestön seassa. Vain vähemmistö noudatti perinteisiä uskonnollisia tapoja. Yleisesti juutalaiset elivät yhteiskunnallisiin asioihin osallistuvina kansalaisina kuten muutkin. Vaatetukseltaan poikkeavia ja jiddisiä puhuvia ortodoksijuutalaisia (Ostjuden) asui etenkin vanhan Venäjän juutalaisalueella Puolassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Hitlerin valtaan nousu ja hänen rasistinen politiikkansa yllätti useimmat. Vielä vähän ennen sotaa, marraskuun 1938 Kristalliyöstä huolimatta, ei voitu uskoa kansanmurhaan. Sionistit onnistuivat houkuttelemaan Euroopasta Palestiinaan vain vähäisen määrän juutalaisia Hitlerin uhkaavista puheista huolimatta. Lopulta sota ja saksalaisten nopeat valloitukset yllättivät juutalaiset lähes koko Euroopassa ja he jäivät kuin vankilaan täysin Hitlerin mielivallan ja natsien sorron alle.

Wannseen kokouksen jälkeen 1942 keväällä käynnistettiin nopeasti kuljetukset kaikkialta Euroopasta rautateitse nykyisen Puolan alueelle pystytettyihin tuhoamisleireihin. Näitä olivat Auschwitz, Majdanek, Chelmno, Treblinka, Sobibor ja Belzec. Yksin Auschwitzissa murhattiin yhteensä noin 1.100.000 ihmistä, joista ainakin miljoona oli juutalaisia. Auschwitz ja Majdanek olivat sekä keskitys- että kuolemanleirejä. Tämä tarkoitti, että niissä ei pelkästään murhattu, vaan näännytettiin hengiltä myös teettämällä pakkotyötä epäinhimillisissä olosuhteissa. Tulokkaat karsittiin SS:n toimesta työhön kelpaaviksi tai suoraan kaasukammioihin vietäviksi leirille saapuvien junien purkualueella. Muut em. leirit oli rakennettu vain välittömään murhaamiseen ja niissä karsintaa ei suoritettu. Kuolemanleireillä arvioidaan kuolleen yhteensä noin 3,5 miljoonaa juutalaista.

Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, jae 25b (KR 1933)

Tuhoamalla Jumalan valittua kansaa, juutalaisia, Hitler "nousi myös ruhtinasten Ruhtinastakin", eli taivaan ja maan Jumalaa vastaan. Hitler halveksi myös kristittyjä ja perusti mm. työryhmän poistamaan Raamatusta kaiken juutalaisen aineksen. Hitler kunnioitti henkivaltaa, jota hän kutsui "Kaitselmukseksi" (Vorsehung).

Vaikka Hitler solmikin Vatikaanin kanssa valtiosopimuksen vuonna 1933, hän teki sen yksinomaan poliittisista syistä ilman mitään aikomusta noudattaa sopimusta pidemmän päälle. Sopimus ei myöskään estänyt Hitleriä vainoamasta katolilaisia pappeja ja instituutioita. Hitlerin todellisena aikomuksena oli juutalaisongelman hoitamisen ja slaavien alistamisen jälkeen myös hävittää kristinusko. Hän totesi lähipiirilleen heinäkuussa 1941, vain vähän Neuvostoliittoon hyökkäämisen jälkeen, että "kristinusko on pahin ihmiskuntaa koetelleista vastaiskuista kautta aikojen, bolshevismi on kristinuskon äpäräpoika, ja kummatkin ovat juutalaisten hirvittävää aikaansaannosta." Myöhemmin saman vuoden joulukuussa Hitler totesi, että "...nähdäkseni tehtäväni on ratkaista myös kirkon aiheuttama ongelma, vasta sen jälkeen Saksan valtio on täysin turvassa."

Kansallissosialismin ideologiassa ja käytännöissä oli uskonnollisen kultin piirteitä. Hitler katsoi kansallissosialismin ja kristinuskon olevan sovittamattomassa ristiriidassa. Hän käytti silti taitavasti kristillisiä käsitteitä messiaanisen tehtävänsä ja juutalaisvastaisuutensa perustelemiseen.

Ilman ihmiskättä hänet muserretaan, jae 25b (KR 1933)

Hitleriä ei lukuisista yrityksistä (arviolta 20 murhayritystä) huolimatta saatu ihmisten toimin hengiltä, vaan hän teki lopulta henkisesti ja fyysisesti luhistuneena itsemurhan bunkkerissaan, tuhoutuneessa Berliinissä. Hän ampui itseään päähän purren samalla rikki syanidikapselin. Hitlerin ja hänen edellispäivänä vihityn vaimonsa, Eva Braunin ruumiit poltettiin bunkkerin ulkopuolisella sisäpihalla SS:n toimesta.

Hitler oli myös tulevan Antikristuksen esikuva (vrt. 1.Joh. 2:18). Kirjassa “Tuntematon Hitler”  kerrotaan seuraava tapaus; Ennen itsemurhaansa Hitler hyvästeli piiritetyssä Berliinissä henkilökohtaisen palvelijansa, SS-everstiluutnantti Heinz Lingen, kehottaen tätä murtautumaan länteen pienen joukon mukana. Linge kysyi:” Führerini, kenen vuoksi me nyt murtautuisimme läpi?” Hitler vastasi:” Tulevan miehen!”

Hitleristä kerrotaan myös Danielin 11. luvussa

Danielin kirjan 11. luvussa jakeissa 5-35 Gabriel kuvaa tarkemmin Egyptin (etelän) Ptolemaiosten ja Syyrian (pohjoisen) Seleukosten välisistä valtataisteluista Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen. Antiokhus IV esiintyy siellä jakeissa 21-35. Jae 35 päättyy sanoihin "sillä vielä kestää, ennenkuin määräaika on". Sen jälkeen jakeissa 36-39 on kuvaus kuninkaasta, mikä sopii myös täydellisesti lopun ajan Hitleriin;

36 Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo, ja korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa, itse jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita (vrt. antisemitismi). Ja hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa (tai vihan/luopumuksen ajan lopulla); sillä mikä on säädetty, se tapahtuu.
37 Hän ei välitä isäinsä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän uhittelee niitä kaikkia.
38 Mutta sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten (sotavoiman) jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet (vrt. natsien ideologia ja symbolit), hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla. 
39 Ja tätä hän tekee vahvoille linnoituksille-hän vieraine jumalineen. Niille, jotka hän omikseen tuntee, hän osoittaa suurta kunniaa ja panee heidät monien hallitsijaksi ja jakaa heille maata palkaksi. (Dan. 11)

Jakeen 37 tarkka käännös heprealaisen alkutekstin mukaan kuluu;

 "Hän ei välitä isäinsä jumalasta eikä naisten rakkaudesta eikä mistään muustakaan jumalasta, sillä hän korottaa (magnify) vain itseään."

Tämä taas sopii täydellisesti juuri Hitleriin. Fuhrer myyttiin kuului, että Hitler luopui kaikesta normaaliin elämään kuuluvasta, mm. naisten rakkaudesta, ja omistautui vain Saksan kansalle.

Jakeessa 38 kuvataan Natsisaksan "miekkaa", eli Wehrmachtia ja Waffen-SS joukkoja sekä niiden palkitsemista sotilaallisista ansioistaan. Hitler kunnioitti ennen muuta ja ainoastaan "sotavoiman" jumalaa. Kenraalinsa ja sotamarsalkkansa Hitler palkitsi runsailla rahalahjoilla ja tiluksilla pitääkseen heidät uskollisisna itselleen, vrt. jae 39. Yleensä kenraalit saivat armeijan palkkansa lisäksi saman verran lisärahaa Hitleriltä. Hän jakoi myös runsasti ylennyksiä suojateilleen ja se nosti samalla heidän palkkioitaan. 

Sekä Antiokus IV että myös Hitler olivat tulevan antikristuksen esikuvia. Siitä eteenpäin jakeissa 40-45 kerrotaan tapahtumista, joita historia ei tunne. Monien mielestä siinä kuvataan aivan lopun ajan tapahtumia juuri ennen Kristuksen paluuta ja jotka ovat siten vielä tulevaisuudessa. Todennäköisesti jakeissa kuvataan tulevaa antikristusta;

40 Mutta lopun ajalla Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssansa. Ja Pohjan kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla ja ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa, tulvana leviten niiden ylitse.
41 Hän hyökkää myös Ihanaan maahan, ja monta kaatuu. Mutta hänen kädestänsä pelastuvat nämä: Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa.
42 Ja hän ojentaa kätensä maita kohti; Egyptin maa ei ole säästyvä.
43 Hän valtaa kulta-ja hopea-aarteet ja kaikki Egyptin kalleudet, ja liibyalaiset ja etiopialaiset liittyvät häntä seuraamaan.
44 Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta säikähdyttävät häntä, ja hän lähtee täynnä kiukkua hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi.
45 Hän pystyttää hovitelttansa meren ja pyhäkön ihanan vuoren välille. Mutta hänen loppunsa tulee, eikä häntä kukaan auta.

Lisäksi myös Danielin kirjan 7. luvussa kuvattu juutalaisia vainoava pieni sarvi kertoo sekin Hitleristä antikristuksen esikuvana. Siitä on kirjoitettu näille sivuille erillinen artikkeli.

 

Diasporan alku ja loppu

1900-luvulla päättyi myös juutalaisten lähes 2000-vuotta kestänyt diaspora Israelin maasta ja siksi voidaan hyvin puhua juutalaisten näkökulmasta "aikakauden lopusta", tai "vihan/luopumuksen ajan" lopun tapahtumista. Vihan, eli maastakarkoituksen aiheutti se, että juutalaiset torjuivat Jeesuksen messiaanaan. Roomalaisten tuhotessa Jerusalemin toteutui Jeesuksen profeetallinen vertaus kuninkaanpojan häistä;

2 "Taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka laittoi häät pojallensa.
3 Ja hän lähetti palvelijansa kutsumaan häihin kutsuvieraita, mutta nämä eivät tahtoneet tulla.
4 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita lausuen: 'Sanokaa kutsutuille: Katso, minä olen valmistanut ateriani, minun härkäni ja syöttilääni ovat teurastetut, ja kaikki on valmiina; tulkaa häihin'.
5 Mutta he eivät siitä välittäneet, vaan menivät pois, mikä pellolleen, mikä kaupoilleen;
6 ja toiset ottivat kiinni hänen palvelijansa, pitelivät pahoin ja tappoivat.
7 Mutta kuningas (Jumala) vihastui ja lähetti sotajoukkonsa (Rooman legioonat) ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa (Jerusalemin). (Matt. 22)

Jotkut sanovat, ettei Jerusalemia poltettu, koska se oli rakennettu kivestä, mutta tapahtumaa todistaneen historioitsija Josefuksen mukaan kaupungin ja koko Israelin maan keskipiste, Jerusalemin temppeli, tuhoutui juuri tulipalossa.

Samalla myös juutalaiset siirtyivät määräajaksi pois Jumalan pelastussuunnitelman keskipisteestä.Silloin toteutui Jeesuksen profeetallinen vertaus pahoista viinitarhureista;

37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'.
38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.
39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.
40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"
41 He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa".
42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä (juutalaisilta) pois ja annetaan kansalle (uuden liiton kristityille), joka tekee sen hedelmiä. /Matt. 21

1900-luvulla he ovat palanneet takaisin Erets Israeliin ottaakseen takaisin oman paikkansa Jeesuksen paluuta varten. Juutalaisvaltio itsenäistyi 1948 ja 1967 myös koko Jerusalem, Temppelivuori mukaanluettuna, siirtyi jälleen juutalaisten hallintaan. Poistuessaan viimeisen kerran temppelin alueelta opettamasta kansaa, Jeesus totesi siellä oleville messiaansa hylänneille juutalaisille profeetallisesti ;

37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.
38 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.
39 Sillä minä sanon teille: tästedes te (Jerusalemin juutalaiset) ette näe minua, ennenkuin sanotte (minulle): 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'." /Matt. 23

Eräänä päivänä juutalainen kansa Jerusalemissa ja Israelissa toivottaa Jeesuksen tervetulleeksi omana messiaanaan. 

Suuren ymmärryksen löytyminen Danielin kirjasta aikojen lopulla

Raamattu lupaa erityisesti Danielin kirjan profeetalliseen sanaan liittyvän ymmärryksen löytymisestä viimeisenä aikana, vrt. Dan. 12:4;

"Ja sinä Daniel, peitä nämät sanat ja sulje kirjaan hamaan viimeiseen aikaan asti. Silloin pitää sen tykö monta tuleman ja suuren ymmärryksen löytämän". (KR 1776)

Viimeinen aika on alkanut juutalaisen kansan palattua takaisin omaan maahansa, Erets Israeliin. Ymmärrys lisääntyy samalla, kun profetiat toteutuvat historiassa. Ne ovat toteutuneet juuri meidän lähi-historiassamme. Tämä avautuu, kun ymmärtää, että Raamatun Jumala on myös historian Herra.

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle