Jeesuksen maalliset syntykirjat todistavat hänen olevan sekä juutalaisille että pakanakansoille luvattu messias

madonna.gifMatteuksen ja Luukkaan sukuluettelot kertovat Jeesuksen olevan Vanhassa testamentissa luvattu Messias. Matteus esittää Joosefin verilinjan Salomon kautta Daavidiin ja Luukas esittää Marian verilinjan Naatanin kautta Daavidiin. Daavidista eteenpäin linjat yhtyvät. Jeesus oli siis molempien maallisten vanhempiensa puolesta "Daavidin poika", eli Israelille luvattu Messias. Miksi Matteus esittää syntykirjat vain Aabrahamiin asti, mutta Luukas aina Aadamiin asti? 

 

 

 

 

  

 

Lupaus tulevasta messiaasta

Jeesuksessa toteutui Herran lupaus kuningas Daavidille 2.Sam. 7:12-13; 

Kun sinun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi tykönä, korotan minä sinun seuraajaksesi jälkeläisesi, joka lähtee sinun ruumiistasi; ja minä vahvistan hänen kuninkuutensa.

Hän on rakentava huoneen minun nimelleni, ja minä vahvistan hänen valtaistuimensa ikuisiksi ajoiksi. (2.Sam. 7:12-13, KR 1933)
 

Messias polveutui Daavidista, hän oli siten Daavidin jälkeläinen, eli heprealaisittain "poika". Seuraavassa tutkimme, miten Matteus ja Luukas esittävät evankeliumeissaan Jeesuksen polveutuvan molempien maallisten vanhempiensa kautta paitsi Daavidista, myös Aabrahamista ja Aadamista.

Messias Aabrahamin siemenenä, eli Jeesuksen syntykirja Matteuksen mukaan, Matt. 1:1-16

...Jaakobille syntyi Joosef, Marian mies, hänen, josta syntyi Jeesus, jota kutsutaan Kristukseksi.

Matteus esittää Jeesuksen paitsi Daavidin myös Aabrahamin poikana, Matt. 1:1. Tällä hän tuo esiin Jumalan Aabrahamille antaman lupauksen 1.Moos. 22:18 Aabrahamin siemenestä (yks.), jossa kaikki maan sukukunnat tulevat siunatuiksi;

18. Ja sinun siemenessäsi (yks.) tulevat siunatuiksi kaikki kansakunnat maan päällä, sentähden että olit minun äänelleni kuuliainen." (1.Moos. 22:18, KR 1933)

Paavali viittaa samaan asiaan Gal. 3:16;

Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus. (Gal. 3:16)

Matteus luettelee yhteensä 42 sukupolvea ja sukuluettelo päättyy Aabrahamiin. Matteus esittää evankeliuminsa erityisesti juutalaisessa viitekehyksessä. Juutalaiset katsovat kansana polveutuvansa juuri Aabrahamista, vrt. Jes. 51:2; 

Katsokaa Aabrahamia, isäänne, ja Saaraa, joka teidät synnytti. Sillä hän oli vain yksi, kun minä hänet kutsuin; mutta minä siunasin hänet ja enensin hänet. (Jes. 51:2)

Matteuksen sukuluettelossa todetaan ensin, että Jaakobille syntyi Joosef, mutta sitten ei enää sanota Joosefille syntyneen Jeesusta. Asia kierretään toteamalla ainoastaan, että Joosef oli Marian mies ja Mariasta syntyi Jeesus, jota sanottiin Kristukseksi, Matt. 1:16. Tämä esitystapa kertoo sen, että Joosef ei ollut Jeesuksen biologinen isä.

Messias vaimon siemenenä, eli Jeesuksen syntykirja Luukkaan mukaan, Luuk. 3:23-38

Ja hän, Jeesus, oli alottaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niinkuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin (poika)...

Luukas esittää puolestaan Marian sukuluettelon, jossa Joosef juutalaisen tavan mukaisesti esitetään avioitumisen kautta myös Marian isän, Eelin adoptoituna poikana, Luuk. 3:23b. Tämä traditio vävyn ottamisesta suvun jäsenyyteen on osin vieläkin käytössä juutalaisessa kulttuurissa.

Kreikankielinen alkuteksti ei sano, että Joosef oli Eelin poika, vaan että hän oli "Eelin". Sana "poika", kr. huios, puuttuu tekstistä ja on kääntäjän lisäämä. Matt. 1:16 sen sijaan kertoo Jaakobin olleen Joosefin isä. Tämä todistaa meille, että Luukas esittää omassa luettelossaan Joosefin Eelin adoptoituna poikana juutalaisen tradition mukaisesti. Myös juutalainen Talmud esittää Marian Eelin tyttärenä (Haghigha 77:4).

Luukas esittää Jeesuksen sukuluettelon Marian puolelta Daavidin kautta aina Aadamiin asti ja luettelee yhteensä 77 sukupolvea. Luukas on Raamatun ainoa ei-juutalainen kirjoittaja ja siksi on luonnollista, että hänen evankeliuminsa on kirjoitettu erityisesti "kreikkalaisille", eli kaikille muille kansoille juutalaisten lisäksi. Näin ollen hänen sukuluettelonsa ei pysähdy Aabrahamiin, vaan se jatkuu aina koko ihmiskunnan kanta-isään, Aadamiin asti.

Luukas kertoo Marian verilinjan Aadamiin asti. Luukas korostaa näin Jeesuksen olevan se luvattu "vaimon siemen", joka tulee aikojen täyttyessä murskaamaan käärmeen pään, eli syntiinlankeemuksen kautta saatanalle tulleen vallan ihmiseen nähden maan päällä. Vrt. tähän Jumalan sanat saatanalle 1.Moos. 3:15;

Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (1.Moos. 3:15, KR 1933)

Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille:* ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän. (1.Moos. 3:15, KR 1992)

Uusi Raamatunkäännös 1992 käyttää sanaa "suku" sanan "siemen" tilalla. Alkutekstissä heprean sana on "zera", jonka merkitys on siemen, jälkeläinen. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa 229 kertaa, eikä missään kohdassa merkitse "sukua".

Samoin 1992 käännös käyttää sanan "se/hän" (miespuolinen henkilö) tilalla sanaa "ihminen", joka ei ole myöskään heprealaisen alkutekstin mukainen käännös, vaan kyseessä on KR 1992 raamatukäännöskomitean väärä tulkinta. Kyseessä on Eevan miespuolinen jälkeläinen, eli Kristus, kuten useimmat käännökset asian esittävät. Kuka tahansa ihminen ei olisi voinutkaan saatanan päätä murskata, sen pystyi tekemään vain Messias, joka oli samalla tosi Jumala ja tosi ihminen. Jeesus Kristus, joka uhrasi synnittömän elämänsä kaikkien syntisten ihmisten puolesta Golgatan ristillä ja kärsi rangaistuksen meidän edestämme. Siellä hän murskasi saatanan vallan ihmiseen nähden ikiajoiksi. 

KR 1776 kääntää em. kohdan kaikkein tarkimmin alkutekstin ajatuksen mukaisesti.
Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille, ja sinun siemenes ja hänen siemenensä välille; sen pitää rikki polkemaan sinun pääs, ja sinä olet pistävä häntä kantapäähän. (1.Moos. 3:15, KR 1776)

"Vaimon siemen" 1.Moos. 3:15:ssä viittaa jo sinänsä neitseelliseen syntymään, koska sukuluetteloissa  ja juutalaisessa traditiossa muutenkin suvun katsottiin periytyvän miehen siemenen kautta. Jostainhan vaimon on täytynyt siemen saada, jos ei mieheltä, niin jostain muualta. Uusi testamentti paljastaa meille, että siemen tulee syntiinlangenneen ihmiskunnan ulkopuolelta, Herralta itseltään;

Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. (Matt. 1:20b)

Luukas ilmoittaa sukuluettelossaan Jeesuksen olevan, "niinkuin luultiin", Joosefin poika. Tämä ilmaisutapa vahvistaa meille sen, että Joosef ei ollut Jeesuksen biologinen isä.

Matteuksen 3x14 sukupolvea Daavidin nimen lukuarvoina

Näin on sukupolvia Aabrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista polvea, ja Daavidista Babyloniin siirtämiseen neljätoista polvea, ja Babyloniin siirtämisestä Kristukseen asti neljätoista polvea. (Matt. 1:17)

Hepreassa jokaisella konsonantilla on oma lukuarvonsa. Daavid on hepreaksi d-v-d, eli dalet vav dalet ja koko nimen lukuarvo on siten 4+6+4=14. Hepreassa vokaalit ilmaistaan pisteillä ja viivoilla eikä niillä ole lukuarvoa. Matteus hyödyntää Daavid nimen lukuarvoa luetellessaan sukupolvia Aabrahamista Kristukseen. Niinkuin Daavid nimessä on kolme kirjainta, joiden kunkin lukuarvo on 14, niin Matteus luettelee myös kolme kertaa 14 sukupolvea Aabrahamista pakkosiirtolaisuuteen ja sieltä edelleen Kristukseen (14-14-14). Tästä voi päätellä, että Jumala tahtoo lukujenkin avulla puhutella meitä ja vahvistaa Raamatun arvovaltaa Pyhän Hengen inspiroimana tekstinä.

Harri Ahdesmäki 

Tästä pääset takaisin etusivulle