1 Jumalan käsi piti minua, ja Jumalan henki vei minut kauas ja asetti minut laakson sydämeen, joka oli täynnä kuolleiden luita.
Juudan kaksi paluuta maanpaosta |
|
2 Hän kantoi minut niiden yli, ja minä näin, että laaksossa oli niin paljon luita ja että ne olivat kuivia.
|
|
3 Jumala sanoi minulle: "Ihmislapsi, voivatko nämä luut herätä henkiin?" Vastasin hänelle: "Herra, sinä tiedät sen."
|
|
4 Hän sanoi: "Sano profeetan sana näille luille, sano heille: oi kuivuneet luut, kuulkaa Jumalan sana!
|
|
5 Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teille hengen, sillä Herra herää eloon.
|
|
6 Minä panen sinuun jänteitä, kasvatan lihaa ympärillesi, peitän sinut nahalla ja annan sinulle hengen, jotta voit herätä henkiin. Silloin tulet tietämään, että minä olen Herra."
|
|
7 Puhuin saamani käskyn mukaan, ja kun puhuin, alkoi kuulua kova ääni, kun luut tulivat yhteen ja liittyivät yhteen niveleltä.
|
|
8 Minä näin, että niissä kasvoi jänteitä ja lihaa, ja niiden ympärillä oli iho, mutta niissä ei ollut elämää.
|
|
9 Herra sanoi minulle: "Ihminen, kutsu äänelläsi henki ja sano sille: näin sanoo Herra, Herra: Tule, henki, tule taivaan neljältä tuulelta ja mene näiden panettelijoiden luo, sillä he tulevat. elämälle."
|
|
10 Minä puhuin niin kuin Herra oli käskenyt minua, ja henki meni luihini. Ne heräsivät eloon ja nousivat maasta, ja siinä oli suuri joukko ihmisiä.
|
|
11 Jumala sanoi minulle: "Ihmislapsi, nämä luut ovat Israelin kansaa. Kaikki Israelin lapset sanovat: 'Meidän luumme ovat pettyneet, toivomme on mennyt, me olemme hukassa."
|
|
12 Sentähden ilmoita heille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä avaan hautasi, lunastan sinut, kansani, haudoistasi ja vien sinut Israelin maahan.
|
|
13 Silloin te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun avaan hautanne ja lunastan teidät, kansani, haudoistanne.
|
Kuningas Nebukadnessar vei profeetta Hesekielin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin 26-vuotiaana vuonna 597 eaa. Hesekielin kirja on kirjoitettu maanpaossa eläville juutalaisille ja se kertoo muun muassa ajasta, jolloin he palaavat maahansa. Näky oli esimerkillinen 500-luvun Babylonista, ennen aikakautemme alkua, jolloin myös Jerusalemin temppeli tuhoutui 70 vuoden ajan.
Näön varsinainen ja pääasiallinen toteutuminen tapahtui kuitenkin vasta vuonna 1900. Sitten lähes 2000 vuotta kuivuneet luut heräsivät henkiin Israelin valtion itsenäistyessä sen historiallisessa paikassa ja juutalaisten paluussa. maata, ei vain Babylonista, vaan kaikkialta maailmasta. Sekä avioerot että palautukset toteutettiin hämmästyttävän samalla tavalla, vain tapahtumien laajuus oli erilainen. Vain Jumalan sanan voima voi selittää tapahtumiin liittyvän historiallisen analogian.
Mikään profeetallinen sana ei tullut ihmisten tahdosta, vaan ihmiset sanoivat Pyhän Hengen ohjaamana sen, mitä he saivat Jumalalta. (Toinen Pietari 1:21)
Ensimmäinen karkotus ja paluu Babylonista 500-luvulla eKr.
1. Karkotus
Babylonin vankeus oli juutalaisten pakkosiirtolainen Babylonissa Mesopotamiassa. Se alkoi vuonna 597 eKr., kun Nebukadnessar II valloitti ensimmäisen kerran Jerusalemin, ja päättyi Kyyros Suuren valloittamaan Babylonin vuonna 539 eaa. Nebukadnessar tuhosi temppelin vuonna 586 eaa. ja vei lisää kaupungin asukkaita Babyloniin.
Kaiken kaikkiaan Nebukadnessar vei juutalaisia Jerusalemista pakkosiirtolaisuuteen kolme kertaa. Ensimmäinen osa väestöstä karkotettiin, kun kuningas Eugene hallitsi vain kolme kuukautta vuonna 597 eKr. (2. Matt. 24:16-12).
Vuonna 586 eaa. Kuningas Sidkia vangittiin, ja silmät auki, hänet vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin toisen ryhmän kanssa. Jerusalemin kaupungille tämä vaihe oli dramaattisin. Henkivartijan pää Nebusrada astui kaupunkiin ja alkoi tuhota sitä. "Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan palatsin ja kaikki Jerusalemin talot, kaikki suuret rakennukset, jotka hän sytytti tuleen" (Toinen Timoteus 2:2). Kuninkaat 25 9). Seinät repeytyivät maahan.
Kolmas ryhmä vietiin maanpakoon neljä vuotta myöhemmin, vuonna 582 eaa. Jeremian kirjan mukaan Babylonian henkivartioston päällikkö Nebosarda vei toiset 745 Juudan asukasta Babyloniin (Jeremia 12:30).
Heprealainen Raamattu, Tanakh, syntyi myös Babylonista. Siellä syntyi lisäksi niin kutsuttu "noitajahti". Hallelujaa synagogassa, koska Hachshara-rukousta ei ollut mahdollista suorittaa temppelissä. Babylonissa nousi myös uusi kirjanoppineiden ryhmä, jonka prototyyppinä pidetään pappi Esraa. Uhrityön sijaan temppelissä painopiste oli Jumalan sanassa ja sen selityksessä. Kristuksessa Sana tuli lihaksi ja vereksi.
Ennen maanpakoa Israelin historiaa kuvattiin 12 heimon historiaksi, mutta vain Juudan heimo (ja pieni Benjaminin heimo ja jotkut leeviläiset palasivat) ja siksi voidaan myös sanoa, että juutalaisuus sai alkunsa vasta se palasi maanpaosta. Pyhien kirjoitusten mukaan Messias syntyi Juudan heimosta, 1. Moos. 19:10 ja Miika 5:1. Katso myös Heprealaisille 7:14.
2. Toista
Kyros Suuri loi suuren Persian valtakunnan, joka on alueellisesti verrattavissa vain Rooman valtakuntaan ja Aleksanteri Suuren luomaan valtakuntaan. Imperiumi ulottui Lähi-idästä Intiaan ja oli antiikin ensimmäinen valta. Hallituksensa aikana Persian suuri kuningas valloitti Babylonin, Median ja Lyydian valtakunnat. Kyros valloitti Babylonin kaupungin ilman taistelua vuonna 539 eaa. Hän voitti aiemmin Babylonian armeijan Ofiksen taistelussa. Kun Kyyroksen kuningas Gubrias marssi vuonna 539 joukkoineen Babyloniin 13. lokakuuta, kaupungin asukkaat olivat jo persialaisten puolella.
Cyrus esiintyy myös Raamatun Raamatussa. Kuninkaalla on tärkeä paikka juutalaisten historiassa. Raamatun mukaan Kyros vapautti juutalaiset maanpaosta ja antoi heille luvan rakentaa uudelleen Jerusalemin temppeli (ns. Jerusalemin temppeli. Kyyroksen määräys 538 eKr.). Juutalaiset näkivät Persian kuninkaan kansan vapauttajana. Cyrusin suvaitsevainen uskonnollinen politiikka oli poliittisesti järkevää, koska se antoi hänelle mahdollisuuden saavuttaa valloittamiensa kansakuntien arvovaltaa ja hallita valtavaa valtakuntaansa niin sanotussa "sissisodassa". Satrappien, toisin sanoen aluehallittajien, avulla.
Yllä olevassa kuvassa oli ensimmäinen antiikin suurvalta, Persia, jota hallitsi Kyros.
Cyrusin määräys
|
"Näin sanoi Kyyros, Persian kuningas: "Herra, taivaan Jumala, on antanut minulle kaikki maan valtakunnat. Nyt hän on käskenyt minun rakentaa itselleen temppelin Juudan Jerusalemiin.
|
|
Jokaisen, joka kuuluu hänen kansaansa, tulee mennä Juudan Jerusalemiin rakentamaan Jehova Israelin Jumalan temppeli. Olkoon Jumalasi kanssasi! Herra on Jumala, jonka asuinpaikka on Jerusalem.
|
|
Missä tahansa tämän kansan jäsenet asuvat muukalaisina, siirtokunnan asukkaat antavat heille hopeaa ja kultaa ja tavaraa ja karjaa ja muita lahjoja Jumalan temppeliä varten, joka rakennetaan Jerusalemiin." (Esra 1:2-4)
|
Juudan ja Benjaminin heimojen päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joihin Jumala oli inspiroinut halun mennä rakentamaan Jumalan temppeliä Jerusalemiin, Esra 1:5, varustettiin matkaa varten.
Juudan paluu "luvattuun maahan" mahdollisti Messiaan ensimmäisen tulemisen pyhien kirjoitusten mukaan, katso: 1. Moos. 1. 49:10;
Mikään valtikka ei lähde Juudasta, ei komentajan valtikka hänen perheestään. Hänen heimostaan tulee sellainen, jolla on valta, kansat kuulevat hänet.
Toinen karkotus ja paluu eri puolilta maailmaa 1900-luvulla
1. Karkotus
Ensimmäinen juutalaissota oli ensimmäinen kolmesta juutalaisten Rooman valtakuntaa vastaan käynnistämästä kapinasta. Sota alkoi vuonna 66, kun Jerusalemin juutalaiset kapinoivat roomalaisia vastaan heidän vainon jälkeen, ja päättyi vuonna 73, kun roomalaiset valloittivat kapinallisten viimeisen turvapaikan, Masadan linnoituksen. Sodan ratkaiseva vaihe päättyi syksyllä 70, kun roomalainen kenraali Titus tuhosi Jerusalemin kaupungin ja poltti samalla sen temppelin.
Toinen juutalainen sota (hepreaksi: Yahu) Bar Kochba -kapina, joka tunnetaan myös nimellä Bar Kochba -kapina , oli juutalaisten kolmas suuri kapina Roomaa vastaan. Sota päättyi roomalaisten voittoon, jonka jälkeen suurin osa Israelin maan juutalaisista siirrettiin väkisin valtakunnan muihin osiin. Sotaa voidaan kutsua myös kolmanneksi juutalaissodaksi, jos vuosien 115-117 agitaatiota tai kenraali Lucius Sectuksen voittamaa Cetus-sotaa pidetään varsinaisena sodana. Siten oli kolme erilaista sotaa ja pakkosiirtoja samalla tavalla kuin Babylonian Exile -mallissa. Nyt vain paljon suuremmassa ja tuhoisammassa mittakaavassa. Ensimmäisen karkotuksen toteuttivat babylonialaiset ja toisen roomalaiset.
Roomaa vastaan käytyjen sotien seurauksena juutalaiset joutuivat toiseen suureen diasporaan, ensin Rooman valtakunnan alueelle ja myöhemmin kaikkialle maailmaan.
2. Toista
Brittiläinen imperiumi oli valtakunta, joka sisälsi siirtokuntia ja muita Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsemia alueita. Imperiumi alkoi nousta 1500-luvulla ja oli huipussaan noin vuonna 1900, jolloin siihen kuului neljännes ihmiskunnasta. Se oli myös ihmiskunnan historian suurin valtakunta alueella mitattuna. Brittiläiseen imperiumiin kuului suuria alueita Pohjois-Amerikassa, Karibialla, Afrikassa, koko Intiassa ja Australiassa, alueita Kaakkois-Aasiassa ja Tyynellämerellä sekä jonkin aikaa suurin osa Lähi-idästä. Oli sanonta , että aurinko ei koskaan laskenut Brittiläiseen imperiumiin.
Brittiläinen imperiumi hajosi vasta 1900-luvulla, kun sen vävyt itsenäistyivät nationalismin seurauksena. Heistä 56 kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön, joka perustettiin tänään valtakunnan raunioilla.
Yllä olevassa kuvassa on Brittiläinen imperiumi, 1900-luvun alun tehokkain valta.
Balfourin julistus
Balfourin julistus oli julkinen lausunto, jonka Britannian hallitus antoi vuonna 1917 ensimmäisen maailmansodan aikana, jossa se ilmoitti tukevansa "juutalaisten kansallisen kodin" perustamista Israeliin ottomaanien maaperälle. Lausunto sisältyi toisen ulkoministerin puheenvuoroon Britannian ulkoministeri Arthur Balfour . Kirjeestä marraskuussa 1917 Lord Rothschildille, Ison-Britannian juutalaisen yhteisön johtajalle. Kirje oli tarkoitettu lähetettäväksi Ison-Britannian ja Irlannin sionistiliitolle. Lausunnon teksti julkaistiin lehdistössä 9. marraskuuta 1917.
2. marraskuuta 1917
Rakas Lordi Rothschild,
Minulla on suuri ilo välittää teille Hänen Majesteettinsa hallituksen puolesta seuraava myötätuntojulistus juutalaisten sionistien pyrkimyksiä kohtaan, jonka hallitus esitteli ja hyväksyi.
"Hänen Majesteettinsa hallitus pitää tervetulleena juutalaisille kansallisen kodin perustamista Israelin maahan ja tekee kaikkensa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. On selvää, että mitään ei pidä tehdä, mikä voisi vahingoittaa ei-juutalaisten sosiaalista ja uskonnollista asemaa. juutalaisyhteisöt Israelin maassa tai juutalaisten oikeudellinen ja poliittinen asema missä tahansa muussa maassa."
Olisin kiitollinen, jos voisitte tuoda tämän lausunnon sionistisen liikkeen tietoon.
Ystävällisin terveisin,
Arthur James Balfour
Britit miehittivät Jerusalemin joulukuun alussa heti julistuksen julkaisemisen jälkeen kenraali Edmund Allenbyn komennossa. Allenby oli voittanut turkkilaiset kuukautta aiemmin niin sanotussa "turkkilaisina". Kolmannessa Gazan taistelussa ja sen seurauksena ottomaanit vetäytyivät alueelta ja jättivät Jerusalemin briteille ilman taistelua. Kaupunki antautui 9. joulukuuta 1917.
Vuonna 1918 Turkki hävisi sodan ja sille kuulunut Palestiinan alue luovutettiin Britannialle maailmansodan jälkeen. Kansainliitto hyväksyi alueelle brittiläisen mandaatin ja mandaatin perusasiakirja sisälsi Balfourin julistuksen lähes sellaisenaan. Tämä johti myöhemmin Israelin valtion itsenäisyyteen, kun Britannia luopui mandaattistaan 15. toukokuuta 1948.
Historiallinen analogia tapahtumille
Näin toteutettiin juutalaisten toinen paluu, tällä kertaa lähes 1900 vuoden maanpaossa. Sekä paluu, että paluu Babylonista vuonna 538 eaa. Paluu kaikkialta maailmasta vuodesta 1917 lähtien toteutui myös julistuksella aikansa mahtavimmasta vallasta juutalaisten paluuoikeudesta. Kotimaahansa.Kaksi paluuta yhdisti myös se, että nykyisen Israelin alue joutui paluuoikeuden julistaneiden valtakuntien hallintaan. Tuolloin meedialaiset käsittivät koko tuolloin tunnetun maailman ja Brittiläisen imperiumin kirjaimellisesti peitti koko maailman, koska juutalaiset asuivat diasporassa kaikkialla maailmassa. Brittiläisessä imperiumissa aurinko ei koskaan laskenut uponneena
Aikaväli niiden ilmoitusten välillä, jotka saivat Juudan kansan palaamaan vuodesta 538 eaa. vuoteen 1917, on yhteensä 2 454 vuotta. Näin ollen profeetta Hesekielin kirjassaan tallentama näky kansan kuolleiden luiden ylösnousemuksesta Paluu Babylonista oli profetian täyttymys ja paluu kaikkialta maailmasta toteutui Varsinainen profetia.
Juutalaisen valtion perustaminen takaisin sen historialliseen paikkaan ja myös Jerusalemin siirtäminen takaisin juutalaisten omistukseen mahdollistaa myös Messiaan toisen tulemisen, koska Jeesus yhdisti paluunsa juutalaisten kääntymiseen häneen Jerusalemissa;
|
37 "Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty luoksesi. Kuinka monta kertaa olen halunnut koota lapset, niinkuin kanaemä kokoaa poikaset siipiensä alle! Mutta sinä et tahtonut tulla.
|
|
38 Kuule siis, että temppelisi jää tyhjäksi.
|
|
39 Sillä minä sanon teille: te ette näe minua tästä lähtien, ennen kuin sanotte: 'Autuaita olette te, jotka tulette Jumalan nimeen!" (Matt. 23:37-39)
|
Koko Jerusalem, mukaan lukien Temppelivuori, siirtyi juutalaisten käsiin niin sanotulla "Tempelivuorella". Kuuden päivän sodan yhteydessä, 7.6.1967