Jouluevankeliumi ja elämän kirja
Kaksi rekisteröintiä Jeesuksen syntymän aikoihinJakeessa yksi kreikkalaisessa alkutekstissä ei ole sanaa "verollepano", vaan apografe, eli rekisteriin merkintä. Latinaksi se on census, mikä tarkoittaa väestönlaskentaa. Sana "koko maailma" on kr. oikumene ja tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Roomalaisessa kontekstissa se merkitsee koko Rooman valtakuntaa. Maailman eniten myyty raamattu New International Version (NIV) kääntää jakeen kaksi seuraavasti: This was the first census that took place while (or this census took place before) Quirinius was governor of Syria. Samoin kääntää myös toinen hyvin laajalti käytetty ja sanatarkka English Standard Version (ESV). Vaihtoehtoinen käännös paljastaa sen tosiasian, että rekisteröintejä onkin ollut kaksi. Luukas erottaa ne evankeliumissaan mainitsemalla ensin ajallisesti ensimmäisenä toimitetun ja sen lisäksi jälkimmäisen Kyreniuksen toimittaman rekisteröinnin. Ensimmäinen oli keisari Augustuksen kuuliaisuusvala vuonna 2 eKr. ja jälkimmäinen tapahtui vuonna 6 jKr. Kuningas Herodes oli elossa Jeesuksen syntymän aikoihin ja vielä eläessään hän huolehti Rooman vasallikuninkaana verotuksen toimeenpanosta Juudeassa. Verotukseen liittyvää rekisteröintiä ei Herodeksen eläessä siten roomalaisten taholta tarvittu. Herodes tarvitsi verorahaa suureellisten rakennusprojektiensa läpivientiin. Huomattavin niistä oli Jerusalemin temppelin ja sitä ympäröivien esipihojen ja rakennusten palauttaminen Salomon temppelin aikaiseen loistoon. Lisäksi herodes rakennutti Välimeren rannalle loisteliaan Cesarea Maritiman satamakaupungin, Masadan vuorilinnakkeen, Herodiumin linnoituspalatsin sekä Jerikon talvipalatsin ym. Historioitsija Josefus kertoo niistä meille säilyneissä teoksissaan. Kyrenius toimitti jälkimmäisen censuksen Herodeksen jo kuoltua ja hänen poikansa Arkelaoksen karkotuksen jälkeen vuonna 6 jKr. Juudeasta tehtiin silloin ensi kertaa Rooman provinssi ja Rooma huolehti siitä eteenpäin Juudean alueen verotuksesta. Se oli nimenomaisesti verotukseen liittyvä census. Se myös nostatti verokapinan Galileassa, mikä kyti aina juutalaissodan alkuun asti vuonna 66 ja johti lopulta Rooman kukistettua kapinan temppelin tuhoon vuonna 70 ja sen jälkeen kansan maastakarkotukseen. Verokapinasta muodostui Rooman miehitystä vastustava nk. seloottiliike. Apostolien teoissa on siitä maininta: Hänen jälkeensä nousi Juudas, galilealainen, verollepanon päivinä ja vietteli kansaa luopumaan puolellensa; hänkin hukkui, ja kaikki, jotka olivat suostuneet häneen, hajotettiin. (Ap.t. 5:37) Keisari Augustuksen kuuliaisuudenvala vuonna 2 eKr.Rooman senaatti, ritarisääty ja Rooman kansa myönsi keisari Augustukselle arvon Pater Patriae (Kansakunnan isä) helmikuun 5. päivänä vuonna 2 eKr. Tämä oli Luukkaan mainitsema ensimmäinen väestön rekisteröinti eikä se liittynyt mitenkään verotukseen, olihan Herodes silloin vielä elossa. Nykyisin Herodeksen kuolinvuosi ajoitetaan vuoteen 1 eKr. Hän tosin joutui keisarin epäsuosioon jo vuonna 4 eKr. ja siksi kaksi hänen pojistaan, Arkelaos ja Antipas, ajoittivat hallitusvaltansa alun siihen vuoteen. Se ei kuitenkaan ollut Herodeksen kuolinvuosi. Asiasta kertoo Josefus teoksessaan Juutalaisten muinaishistoria kohdassa Ant. XVI 9.3. Myöhemmin samassa teoksessa kohdassa XVII 2.4 Josefus kertoo miten tämän hankalan vaiheen (keisarin epäsuosioon joutuminen) jälkeen kansa joutui vannomaan Juudeassa uskollisuudenvalan sekä keisarille että myös kuninkaalle. Kyseessä oli Rooman senaatin määräämä koko valtakuntaa koskeva kuuliaisuudenvala keisari Augustukselle tämän uuden arvonimen Pater Patriae, eli "kansakunnan isä" takia. Herodes lisäsi siihen Juudeassa myös uskollisuudenvalan itselleen yrittäessään saada menetetyn suosion takaisin. Kuuliaisuuden vala vaadittiin kaikilta, koska Rooman kansa oli yksi Augustuksen arvonimen myöntäjistä senaatin ja ritarisäädyn ohella. Arvonimen myöntämisen perusteena vuonna 2 eKr. olivat mm. seuraavat syyt:
Tätä kuuliaisuuden valaa varten myös Joosef ja hänen raskaana oleva kihlattunsa Maria lähtivät Galileasta kohti Betlehemiä, mikä oli Daavidin suvun kotikaupunki. Se oli profeetta Miikan ennustuksen mukaan myös tulevan messiaan syntymäkaupunki, Miika 5:2. Syntymiskertomuksen allegorinen merkitysProfeetta Jesaja oli ennustanut tulevasta messiaasta: Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. (Jes. 9:5) Kaikki Jesajan mainitsemat messiaan epiteetit toteutuivat myös keisari Augustuksessa, jolle Josef ja Maria olivat menossa antamaan kuuliaisuuden valaa. Augustus aloitti pax Romanan, hänen hartioillaan oli Rooman itsevaltaisena keisarina herraus, häntä kunnioitettiin eläessään lähes jumalallisena olentona ja kuolemansa jälkeen Augustus julistettiin jumalaksi. Lisäksi hänelle myönnettiin arvonimi Pater Patriae, eli Kansakunnan Isä. Paradoksina oli se, että samaan aikaan pieni vastasyntynyt poikalapsi Betlehemin seimessä oli Jesajan antaman profetian oikea kohde. Se mikä oli suurta ja mahtavaa keisari Augustuksessa toteutui samanaikaisesti pienessä ja avuttomassa, seimessä makaavassa poikalapsessa. Tätä paradoksia hengellisen ja maallisen välillä kuvaa myös taivaallisen enkelikuoron laulama ylistys paimenille "gloria in excelsis Deo in terra pax hominibus bonae voluntatis, eli kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha (kaikkien) ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!" Mutta mitä em. rekisteröinti merkitsi hengellisessä mielessä?
Jeesus sanoi myöhemmin opetuslapsilleen heidän palattuaan lähetysmatkalta: Mutta älkää siitä iloitko, että henget teitä tottelevat. Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan. (Luuk. 10:20) Viimeisellä tuomiolla elämän kirjasta todetaan, että: Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. (Ilm. 20.12) Ja vielä: Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. (Ilm. 20:15) Betlehemissä syntyneestä Herran palvelijasta Jesaja ennustaa: Ja nyt sanoo Herra, joka on minut palvelijakseen valmistanut hamasta äitini kohdusta, palauttamaan Jaakobin hänen tykönsä, niin että Israel koottaisiin hänen omaksensa- ja minä olen kallis Herran silmissä, minun Jumalani on tullut minun voimakseni- hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. (Jes. 49) Harri A |

