Share |

Maailmansodat synnyttivät Israelin valtion Kristuksen paluuta varten

Israelin valtio palasi kaikkien odotusten vastaisesti ja yllättäen takaisin maailmannäyttämölle 1900-luvulla. Valtion itsenäistymiseksi lopun ajan näyttämöä varten tarvittiin kuitenkin ensin kaksi maailmansotaa. Ensimmäinen maailmansota mahdollisti esi-isien maa-alueen palauttamisen takaisin juutalaisille ja Toinen maailmansota tarvittiin juutalaisen kansan palauttamiseksi takaisin tälle maa-alueelle, Erets Israeliin, Lähi-Itään. Maailmansodat olivat tuhatvuotisen valtakunnan synnytystuskien alkua. Maailmansodat käytiinkin ensisijassa siksi, että juutalaisvaltio muodostuisi takaisin omaan maahansa, jonka Herra oli antanut heidän isillensä, Jer. 16:15. Siinä mielessä Hitler oli tietämättään oikeassa syyttäessään juutalaisia molempien maailmansotien syttymisestä, sillä juuri juutalaisten takia ne molemmat käytiin. 

Knesset.jpg
Kuvassa yllä Israelin parlamentti, Knesset, Jerusalemissa. 

Tämä artikkeli edustaa kirjoittajan omia henkilökohtaisia näkemyksiä ja raamatuntulkintaa eikä sellaisena edusta mitään seurakuntaa tai uskonnollista suuntausta.

Tämä artikkeli ei ota poliittisesti kantaa mihinkään nykyiseen Israelin valtioon liittyvään asiaan, vaan tulkitsee ainoastaan sitä koskevia Raamatun profetioita.

Jos artikkeli kiinnostaa sinua, voit jakaa sen eteenpäin oikeassa yläkulmassa olevilla nk. share-napeilla.

Kristuksen paluu ja tuhatvuotinen valtakunta

Jeesus totesi takaisin paluunsa ajankohdasta seuraavasti;

"Ja te saatte kuulla sotien melskettä ja sanomia sodista; katsokaa, ettette peljästy. Sillä näin täytyy tapahtua, mutta tämä ei ole vielä loppu.
Sillä kansa nousee kansaa vastaan (I Maailmansota) ja valtakunta valtakuntaa vastaan (II Maailmansota), ja nälänhätää ja maanjäristyksiä tulee monin paikoin.
Mutta kaikki tämä on (1000-vuotisen valtakunnan) synnytystuskien alkua." (Matt. 24)

Molemmat maailmansodat olivat Messiaan 1000-vuotisen valtakunnan synnytystuskia ja niiden seurauksena Israelin valtio itsenäistyi ja Jerusalem tuli sen pääkaupungiksi. Siten näyttämö valmistui Kristuksen paluuta varten. Myös Itä-Jerusalem ja temppelivuori liitettiin Israelin valtioon nk. Kuuden päivän sodassa 1967. Voidaankin todeta, että molemmat maailmansodat olivat välttämättömiä Israelin valtion uudelleen muodostumisen kannalta. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alueen hallinta otettiin pois Turkilta ja annettiin Britannialle, joka oli antanut sodan aikana juutalaisille lupauksen omasta kansallisvaltiosta (Balfourin julistus). Samoin myös natsisaksan Toisen maailmansodan yhteydessä toimeenpanema juutalaisten kansanmurha, Holokausti, oli välttämätön Euroopan juutalaisten palauttamiseksi takaisin isiensä maahan, Erets Israeliin. Juutalaiset olivat haluttomia palaamaan Palestiinaan ja jotain tarvittiin, että heidän mielensä muuttuisi. Ilman sitä Israelin valtiota ei olisi syntynyt, mutta nyt tuhkasta nousi uusi aamu. Raamatun lopun aikoja koskevat profetiat toteutuivat historiassa ja sen jälkeen kaikki on valmiina Kristuksen paluuta varten. Juutalaisvaltio on entisellä paikallaan Lähi-Idässä ja Jerusalem on heidän hallussaan. Seuraavaksi on vuorossa Kristuksen paluu.

Siionismi ja juutalaisten pitkän diasporan lopun alku

herzl.jpgSiionismi sai alkunsa 1800-luvun lopulla, kun Venäjän juutalaisalueen vainot, pogromit, ajoivat juutalaisia maanpakoon ja osa heistä pakeni myös isiensä maille, Erets Israeliin Palestiinaan. Sen seurauksena Unkarissa syntynyt jutalainen lakimies ja journalisti, Theodor Herzl, asuessaan Wienissä Itävallassa, kirjoitti kirjan "Juutalaisten valtio" vuonna 1896. Kirjassa Herzl toi esille ajatuksen "Palestiina on meidän ikimuistoinen historiallinen kotimme". Vuonna 1897 Herzl alkoi julkaista Die Welt-sanomalehteä Wienissä. Myöhemmin elokuussa 1897 järjestettiin Herzlin aloitteesta ensimmäinen sionistikongressi Baselissa, Sveitsissä. Herzl kirjoitti myöhemmin päiväkirjassaan, että "Baselissa minä perustin juutalaisten valtion". Samana vuonna nuori Aadolf Hitler aloitti benediktiiniläisen luostarikoulun Lambachissa, 200 kilometrin päässä Wienistä.

Myöhemmin, vuonna 1903, alkoi Venäjän keisarikunnan länsiosassa sijainneella juutalaisten asuinalueella taas uusi juutalaisvastainen terrorin aalto ja Herzl matkusti Pietariin pyrkimyksenään neuvotella Venäjän juutalaisten muutosta Palestiinaan. Mutta Venäjällä ja myös Saksan keisarin ja Turkin sulttaanin taholta suhtauduttiin kielteisesti sekä juutalaisten muuttoon että myös juutalaisvaltion perustamiseen. Herzl oli tavannut Turkin sulttaanin, Abdulhamid II:n toukokuussa 1901, mutta sulttaani oli evännyt siionisteilta pääsyn Palestiinaan, vaikka he tarjoutuivat sitä vastaan jopa "kuittaamaan pois" Turkin koko ulkomaan velan. Tämä kieltäytyminen johti myöhemmin koko Osmanien valtakunnan loppumiseen I maailmansodan jälkeen. Jumalan suunnitelma toteutuu historiassa varmasti.

Juutalaisvaltion pikainen syntyminen alkoi tuntua niin mahdottomalta ajatukselta, että Herzl oli lopulta valmis hyväksymään väliaikaisesti samana vuonna, 1903, Iso-Britannian taholta esitetyn ajatuksen valtion perustamisesta Palestiinan sijaan brittiläiseen Itä-Afrikkaan, Ugandaan. Tarjouksen esitti tuolloin Iso-Britannian pääministerinä toiminut Arthur Balfour, joka 14 vuotta myöhemmin antoi ulkoministerinä ollessaan omaa nimeään kantavan julistuksen "Palestiinaan perustettavasta juutalaisten kansalliskodista". Siionistien enemmistö kuitenkin torjui myöhemmin vuoden 1905 kongressissa Britannian tarjouksen ja päättivät mahdottomalta näyttäneestä tilanteesta huolimatta lujasti pysyä ajatuksessa, että juutalaisvaltion oikea paikka oli ainoastaan Palestiinassa, Erets Israelissa.

Herzl kuoli vuonna 1904 pettyneenä asiansa tuloksettomuuteen. Hän, eikä kukaan muukaan, osannut ajatella, miten Herra tulisi puuttumaan historian kulkuun. Tarvittiin perusteellinen mullistus Euroopassa ja Lähi-Idässä ennenkuin Herzlin unelma juutalaisvaltiosta voisi toteutua. Asia sai kuitenkin uuden käänteen, kun vuonna 1914 syttyi Ensimmäinen maailmansota. Silloin kaikki muuttui ja 1000-vuotisen valtakunnan synnytystuskat alkoivat.

Siionin viisaiden pöytäkirjat

siionin_viisaiden_poytakirja.jpgSamoihin aikoihin Venäjän tsaarin salaisen poliisin, Ohranan, Pariisin-osaston johtaja, Pjotr Ratskovsky, antoi käskyn väärentää kirja, joka oli olevinaan salainen muistiinpano Herzlin kokoon kutsumasta Baselin kongressista 1897. Kirja sai nimen "Siionin viisaiden pöytäkirjat". Kirja julkaistiin Baselin kongressin seurauksena vastavoimaksi päätään nostavalle siionismille.

Pöytäkirjojen mukaan juutalaiset salaliittolaiset  halusivat tuhota kaikki uskonnot ja vakiintuneet instituutiot. Lakkautettuaan kaikki kansalliset hallitukset he nostaisivat valtaa yhden ainoan juutalaisen maailmanhallituksen, jota ohjaisi kuningas Daavidista polveutuva keisari. Tämä "teoria" on hämmästyttävän yhdenmukainen Raamatun ennustamasta 1000-vuotisesta valtakunnasta, jota Kristus hallitsee Jerusalemista käsin.

 Kirjan tarkoitus oli lietsoa juutalaisvastaisuutta erityisesti Venäjällä, mutta sitä käännettiin monille muillekin kielille ja myöhemmin vuonna 1920 myös suomeksi.

Kirjalla oli vaikutusta myös Britanniassa ja Amerikassa, kunnes elokuussa 1921 The London Times paljasti sen olevan väärennös. Se oli ilmestynyt myös saksaksi vuonna 1919 ja Hitler uskoi sen kertovan totuuden juutalaisista. Hän kirjoitti Mein Kampfissa, että väärennössyytös oli "varmin todiste tekstin aitoudesta". 

Vaikka kirja oli törkeä väärennös, siinä oli kuitenkin oikein ajatus siitä, että nykyinen maailmanaika oli lähestymässä loppuaan. Kohta olisi aika Kristuksen palata lupauksensa mukaisesti takaisin maan päälle perustamaan profeettojen ennustama 1000-vuotinen rauhan valtakunta, mitä hallittaisiin Jerusalemista käsin. Tosin väärentäjät eivät tätä ymmärtäneet, vaan he olivat kirjoittaneet teoksen antisemiittisen hengen vallassa, mutta tämä sama henkivalta kyllä tiesi, mitä on tulossa. Sekin tuntee Jumalan suunnitelman ja pyrkii siksi vastustamaan sen toteutumista kaikin keinoin.

Wannseen konferenssin pöytäkirja

wannsee_protokoll3.jpgMyöhemmin, 45 vuotta ensimmäisen siionistikongressin jälkeen, julkaistiin Saksassa 1942 samassa antisemiittisessä hengessä nk. Wannseen konferenssin pöytäkirja, missä säädettiin Euroopan juutalaisten tuhoaminen. Pöytäkirjan laati kokouksen sihteerinä toiminut ja Gestapon juutalaisasiain osaston, Amt IV B 4:n päällikkö, Aadolf Eichmann.

Wannseen kokous sytytti täyteen voimaansa lähes koko Euroopan ja silloisen Neuvostoliiton länsiosat käsittävän Holokaustin, mikä lopulta johti Israelin valtion itsenäistymiseen sodan jälkeen. Wannseen kokouksessa Hitler lunasti lupauksensa "juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta Euroopassa". Holokausti taas johti Israelin valtion itsenäistymiseen maailmansodan jälkeen, kun Euroopan juutalaisten jäännös palasi perintömaallensa Erets Israeliin.

Ennen Kristuksen paluuta tarvittiin juutalaisen valtion uudelleen ilmestyminen takaisin isiensä maille Palestiinaan ja Jerusalem, temppelivuori ml., takaisin juutalaisten hallintaan. Vasta sen jälkeen voisivat toteutua profeettojen ennustukset koko maailman käsittävästä rauhan valtakunnasta, mitä hallittaisiin Jerusalemista käsin ja myös Jeesuksen lupaukset liittyen hänen paluuseensa perustamaan tämä valtakunta.

Hitlerin profetia Kroll Operassa 1939

Itävallasta nousi Herzlin lisäksi myös toinen juutalaisten kohtaloon huomattavasti vaikuttanut henkilö, Aadolf Hitler. Siinä kun Herzl muokkasi maaperää juutalaiselle kansankodille Erets Israeliin, Lähi-Itään, Hitler taas tuli ajamaan heitä sinne pois Euroopasta.

hitler_at_the_kroll_opera_30.1.1939.jpgEnnen toista maailmansotaa Hitler syytti puheessaan Saksan Valtiopäiville Berliinin Kroll Operassa tammikuussa 1939 juutalaisia myös Ensimmäisen maailmansodan sytyttämisestä, tosin väärin perustein;

"...Olen ollut elämässäni hyvin usein profeettana ja enimmäkseen minulle on naurettu. Taistellessani vallasta etupäässä juutalaiset suhtautuivat naurulla profetointeihini siitä, että eräänä päivänä tulisin ottamaan Saksan valtion ja samalla koko kansan johtooni, ja tulisin silloin saattamaan muun ohessa myös juutalaisen ongelman ratkaisuun. Luulen, että Saksassa silloin kaikuneet juutalaisten naurut ovat jo tällä välin tukahtuneet heidän kurkkuihinsa. Haluan olla tänään jälleen profeettana: Jos kansainväliselle finanssijuutalaisuudelle onnistuisi Euroopassa ja sen ulkopuolella suistaa kansat vielä kerran maailmansotaan, niin tuloksena ei olisi maailman bolshevisoituminen ja juutalaisuuden voitto, vaan juutalaisen rodun tuho Euroopassa." (Ote Hitlerin puheesta Reichstagille 30.1.1939)

Hitler uskoi Siionin viisaiden pöytäkirjan mukaisesti juutalaisten tavoittelevan maailmanhallintaa ja että kansainvälinen juutalainen salaliitto oli siksi myös Ensimmäisen maailmansodan syttymisen takana. Hän piti pöytäkirjaa aitona ja oli vakuuttunut, että se kertoi totuuden juutalaisista. Hitler uskoi juutalaisten olevan myös kommunismin ja marxismin taustavoimana. Olihan sekä juutalaisuus että myös sosialismi molemmat kansainvälisiä liikkeitä. Kommunismin ja sosialismin uskonkappaleita olivat, että "työläisellä ei ole isänmaata" niinkuin juutalaisillakaan ei ollut isänmaata. Hitler yhdisti juutalaisuuden myös bolshevismiin, koska Venäjän vallankumouksen aikoihin juutalaisia oli ollut liikkeessä huomattavan paljon, jopa 16%.

Hitler uskoi juutalaisten myös orkestroineen Saksassa 1918 puhjenneen demokraattisen vallankumouksen, mikä johti Saksan antautumiseen Ensimmäisessä maailmansodassa. Toisen maailmansodan puhjettua Hitler ja kansallissosialistit uskoivat myös, että juutalaiset valvoivat hallituksia maissa, jotka taistelivat Saksaa vastaan Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Neuvostoliitossa. Natsien propaganda rakentui sen ajatuksen ympärille, että todellisuudessa sotaa käytiin ennen muuta juuri juutalaisia vastaan kaikilla rintamilla. Siksi juutalaiset olivat natsien ensisijaisia vastustajia ja tämä myös johti Holokaustiin. Propagandaministeri Göbbels kirjoitti vajaa kuukausi Wannseen kokouksen jälkeen päiväkirjaansa 14.2.1942;

"World Jewry will suffer a great catastrophe at the same time as Bolshevism. The Fuehrer once more expressed his determination to clean up the Jews in Europe pitilessly. There must be no squeamish sentimentalism about it. The Jews have deserved the catastrophe that has now overtaken them. Their destruction will go hand in hand with the destruction of our enemies." 

Suom. "Maailman juutalaisuus kärsii suuren katastrofin yhdessä Bolshevismin kanssa. Fuhrer jälleen kerran ilmaisi päättäväisyytensä puhdistaa Eurooppa juutalaisista ilman sääliä. Siinä ei ole tilaa herkkähermoiselle tunteilulle. Juutalaiset ovat ansainneet sen katastrofin, mikä on nyt kohdannut heitä. Heidän tuhonsa tulee tapahtumaan käsi kädessä vihollistemme tuhon kanssa."

Hitler oli tietämättään osittain oikeassa juutalaisten osuudesta maailmansotien syttymiseen, ei kuitenkaan niin, kuin hän arveli. Hitler uskoi Kaitselmus (Vorsehung) nimiseen henkiolentoon ja oli tämän antisemiittisen hengen vallassa myös em. puhetta, kuten muitakin juutalaisvastaisia puheita pitäessään. Sekä ensimmäisen että myös toisen maailmansodan syttyminen todellisuudessa liittyi nimenomaan juutalaisiin. Mutta kysymys kuuluu miten ja miksi? Siitä seuraavassa.

Öljymäen puheen "kansa nousee kansaa vastaan" tarkoittaa Ensimmäistä maailmansotaa 1914-1918

Ensimmäistä maailmansotaa eivät lietsoneet kansainväliset finanssijuutalaiset, niinkuin Hitler valheellisesti väitti, vaan Herra salli kaiken tapahtua, jotta profeettojen ennustama juutalaisvaltion muodostuminen juuri ennen Hänen paluutaan tulisi mahdolliseksi. Olihan Jeesus luvannut Temppelivuorella nimenomaan juutalaisille Jerusalemin asukkaille poistuessaan sieltä viimeisen kerran, etteivät he saisi nähdä enää häntä ennen kuin he sanoisivat hänelle "'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!" (Matt. 23:39). Tämä edellyttää Israelin valtion muodostumista ja myös koko Jerusalemin olevan tulevaisuudessa  juutalaisten hallussa ja heidän kääntyvän silloin hänen puoleensa. Tämä on ollut mahdollista vasta vuoden 1967 jälkeen, jolloin Israel valtasi Itä-Jerusalemin ja myös Temppelivuoren nk. Kuuden päivän sodassa. Jumalan vastustaja on jo tehnyt ja tulee vielä tekemään kaikkensa saadakseen Itä-Jerusalemin siitä syystä uudelleen pois juutalaisten hallinnasta.

Islaminuskoisten ottomaanien hallitessa Palestiinaa oli mahdotonta edes ajatella heidän myöntyvän minkäänlaiseen kompromissiin juutalaisten valtiosta ko. alueella tai Jerusalemissa. Jotain siis täytyi tapahtua, että tämä tulisi mahdollliseksi.

Jotain myös tapahtui. Vuonna 1914 syttyi ensimmäinen maailmansota, jota kutsutaan myös kansojen sodaksi, ja sen seurauksena Palestiinan maa-alue joutui pois sitä 400 vuotta hallinneelta Turkilta. Turkki liittoutui Saksan ja keskusvaltojen kanssa 31. lokakuuta 1914 ja Venäjä julisti sille sodan 1. marraskuuta. Iso-Britannia ja Ranska seurasivat perässä ja julistivat sodan Turkille 5. marraskuuta 1914. Saksa ja sen liittolaiset, Turkki ml., hävisivät lopulta sodan ja sen seurauksena Turkki joutui luopumaan sille kuuluneista alueista Lähi-idässä. Kansainliitto antoi 1922 Turkille aiemmin kuuluneen Palestiinan alueen hallintamandaatin sodan voittajavaltioihin kuuluneelle Iso-Britannialle. Islaminuskoinen osmaanivaltio oli hallinnut sitä ennen Palestiinaa yli 400 vuotta aina vuodesta 1516 lähtien. 

Ottoman_empire_before_and_after_ww1.jpg

Kuvassa yllä Ottomaanien valtakunta ennen ja jälkeen 1. maailmansodan

Balfourin julistus 1917

Iso-Britannia oli sodan vielä ollessa käynnissä antanut vuonna 1917 nk. Balfourin julistuksen, missä juutalaiselle kansalle luvattiin kotimaan isiensä maille Palestiinaan. Britit pääsivät lunastamaan lupauksensa heti sodan jälkeen. Marraskuun 2. päivänä 1917 Britannian ulkoministeri, Arthur Balfour, ilmoitti sionistisen liikkeen edustajalle, paroni Walter Rotschildille, lähettämässään kirjeessä:

balfour_declaration_of_19172.png

"Hänen majesteettinsa hallitus suhtautuu suopeasti ajatukseen, että Palestiinaan perustetaan kansalliskoti juutalaiselle kansalle, ja tekee kaikkensa tämän päämäärän toteuteuttamiseksi olettaen, ettei mikään uhkaa Palestiinassa asuvien ei-juutalaisten yhteisöjen kansalais- ja uskonnollisia oikeuksia."

Julistus julkaistiin lehdistölle 9. marraskuuta 1917 ja sen taustavaikuttimena oli tehdä suotuisa vaikutus Yhdysvaltoihin, joka oli liittynyt Iso-Britannian rinnalle sotaan Saksaa vastaan aiemmin samana vuonna. Samalla sen toivottiin etäännyttävän Venäjän juutalaisia bolshevismista, mutta Lenin oli noussut Venäjällä valtaan juuri julistuksen julkaisemista edeltävänä yönä ja siihen ei enää pystytty vaikuttamaan. Venäjän juutalaiset jäivät rautaesiripun taakse ja he pääsivät palaamaan Pyhään maahan vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1990-luvulla. Silloin yli miljoona Venäjän juutalaista teki Alijan Israeliin.

allenby_enters_jerusalem_1917.jpgKuukautta myöhemmin, 9. joulukuuta 1917, britit valloittivat Jerusalemin kenraali Allenbyn johdolla. Vasemmalla kuva Allenbyn saapumisesta kävellen Jerusalemiin kaupungin valloituksen jälkeen 11. joulukuuta 1917. 

Balfour-julistus muodostui äärimmäisen tärkeäksi saavutukseksi sionistiselle liikkeelle sekä henkisenä tukena että käytännön poliittisena realiteettina. Julistuksen merkittävyyttä lisää se, että silloin Palestiinan väestöstä vain noin 10% oli juutalaisia.

Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Palestiinaa 400 vuotta hallinnut Ottomaanien valtakunta supistui Turkiksi ja sen entiset alueet Lähi-Idässä päätyivät Iso-Britannian ja Ranskan hallintaan. Alustavasti tämä päätettiin 24.4.1920 San Remossa, Italiassa, missä sodan voittajavaltiot, Englanti, Ranska, Italia ja Japani päättivät Ottomaaneille kuuluneiden alueiden jaosta Lähi-Idässä. San Remossa päätettiin myös antaa Iso-Britannialle Palestiinan mandaatti, jonka hallinto tulisi perustumaan Balfourin julistukseen. Iso-Britannia ja Ranska olivat sitä ennen, jo kesällä 1916, tehneet nk. Sykes-Picot sopimuksen, missä ne sopivat salaa Ottomaanivaltion alueiden jaosta Lähi-Idässä sodan päättymisen jälkeen. Britannian haltuun tuli Irak ja Palestiina ml. Jerusalem, Ranskalle Libanon ja Syyria.

Palestiinan mandaatti 1922

palestiinan_mandaattikirja.pngKansainliitto virallisti Iso-Britannialle Palestiinan mandaatin 24. heinäkuuta 1922. Mandaatin peruskirjaan sisällytettiin Balfourin julistus. Tämä oli sionismin synnyn jälkeen ensimmäinen konkreettinen tapahtuma, joka mahdollisti juutalaisvaltion perustamisen. Nyt oli tullut mahdolliseksi toteuttaa Balfourin julistuksen päämäärä;

"Palestiinaan perustetaan kansalliskoti juutalaiselle kansalle".

"Kansa nousi kansaa vastaan" ensimmäisessä maailmansodassa ja Kristuksen paluuseen liittyvien tapahtumien synnytystuskat alkoivat vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan syttyessä. Tämän profeetallisen vuoden ovat monet harhaopit, kuten Jehovan todistajat, ottaneet väärin perustein Jeesuksen paluun ja tuhatvuotisen valtakunnan perustamisen ajankohdaksi. Sitä se ei merkinnyt, mutta tuhatvuotisen valtakunnan "synnytystuskat" kuitenkin alkoivat silloin I maailmansodan syttymisen myötä.

Profeetta Hesekiel profetoi Pyhän Hengen inspiroimana näistä tapahtumista seuraavasti;

22 Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: En tee minä teidän tähtenne, Israelin heimo, sitä minkä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet pakanakansain seassa, minne tulittekin.
23 Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka te olette häväisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmäinsä edessä.
24 Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne (Erets Israeliin). (Hes. 36: 22-24)

Oma maa juutalaisille, Erets Israel, tuli mahdolliseksi ensimmäisen maailmansodan seurauksena, mutta vielä sieltä puuttui sen maan oma kansa. Tarvittiin siis lisää mullistuksia, eli "synnytystuskia" maailmanhistoriassa, jotta myös tämä tulisi mahdolliseksi.

Öljymäen puheen "valtakunta nousee valtakuntaa vastaan" tarkoittaa Toista maailmansotaa 1939-1945

Ennen Toista maailmansotaa Euroopan juutalaiset olivat jakautuneet vähemmistönä oleviin siionisteihin ja suurena enemmistönä oleviin, ympäröiviin yhteiskuntiin assimiloituneisiin juutalaisiin, jotka näkivät tulevaisuutensa olevan siinä maassa, missä he asuivat.

Siionistien kovasta vaivannäöstä huolimatta Euroopan juutalaiset eivät olleet kovin halukkaita tekemään nk. Alijaa, eli muuttamaan Palestiinaan. Juutalaiset menestyivät kohtuullisen hyvin. Alijan Palestiinan olivat tehneet lähinnä vain Itä-Euroopan juutalaiset siellä esiintyvien juutalaisvainojen, eli pogromien seurauksena. Tarvittiin siis vielä jotain muuta, että heidän mielensä muuttuisi. Jumalan suunnitelma kuitenkin meni eteenpäin eikä mikään voinut estää lopunajan tapahtumien näyttämön valmistumista, eli Israelin valtion perustamista Palestiinaan. Profeetta Jeremia profetoi Pyhän Hengen inspiroimana tästä kehitysvaiheesta seuraavasti;

14 Sentähden, katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin ei enää sanota: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset Egyptin maasta',
15 vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut'. Sillä minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä.
16 Katso, minä käsken tulemaan monta kalastajaa (sionistit), sanoo Herra, ja ne heitä kalastavat, ja sen jälkeen minä käsken tulemaan monta metsästäjää (natsit), ja ne heitä metsästävät kaikilta vuorilta ja kaikilta kukkuloilta ja kallioiden rotkoista. (Jer. 16:14-16)

Profeetta Jeremiaan mukaan tulee aika, jolloin elävä Jumala johdattaa kansansa udelleen takaisin omaan maahansa. Silloin ei ole kyseessä paluu Egyptistä niinkuin Jeremiaan aikana, vaan paluu kaikkialta mailmasta, ensin pohjoisesta maasta ja sen jälkeen kaikista muista maailman maista.

Herra lupaa palauttaa juutalaiset heidän omaan maahansa jakeessa 15 ja jakeessa 16 Hän kertoo miten se tulee tapahtumaan. Ensin Herra lähettää israelilaisille kalastajat ja sen jälkeen vielä metsästäjät.

Juutalaisyhteisössä vähemmistönä olevat siionistit yrittivät kaikin keinoin saada Euroopan juutalaisia muuttamaan Palestiinaan, mutta huonoin tuloksin. Palestiinassa ei ollut mitään sellaista, mikä olisi kiinnostanut Euroopassa asuvia juutalaisia sinne muuttamiseen. He uskoivat päinvastoin tulevaisuutensa olevan siinä maassa, missä he asuivat. Palestiinassa oli vain erämaata, kuuma ilmasto ja malariaa suoalueilla. Siionistit olivat Herran lähettämiä kalastajia. Hitlerin valtaannousu 1933 ei kääntänyt edes Saksan juutalaisten päätä. Siksi Israelin valtion synnyttämiseksi tarvittiin Eurooppaan vielä metsästäjät, eli natsit.

Siionistisen liikkeen perustajahahmoihin kuulunut Theodor Herzl ja siionistit saivat aikanaan valtavaa vastustusta assimiloituneilta Euroopan juutalaisilta ja rabbeilta. Esimerkiksi Herzlin syntymämaan, Unkarin päärabbi Samuel Cohen julisti; " Poliittinen siionismi, jonka tarkoituksena on perustaa juutalaisvaltio, on vaarallinen hengellinen hullutus eikä se tule koskaan menestymään Unkarissa". Unkarin ortodoksijuutalaisten johtaja, rabbi Aryeh Leib Lifschitz, julisti "Käsityksemme siionistiliikkeestä on se, että vastustamme tätä pahaa hanketta, Unkarissa olevat juutalaiset etsivät omaa onneaan Unkarista eivätkä edes ajattele perustaa valtiota Israelin maahan". Holokausti muutti myöhemmin Unkarissakin kaiken. Kesällä 1944 noin 438.000 Unkarin juutalaista murhattiin Auschwitzissa Aadolf Eichmannin järjestettyä heidän kuljetuksensa leirille.

Unkarin_juutalaiset_Auscwitzissa_kesalla_1944.jpg

Kuvassa yllä vasta saapuneita Unkarin juutalaisia Auchwitzin ratapihalla kesällä 1944

Natsien juutalaispolitiikkaan kuului ennen Toisen maailmansodan syttymistä yritys karkoittaa kaikki juutalaiset pois Saksan hallitsemalta alueelta. Tämä oli Hitlerin ja natsien tahto ja se perustui Hitlerin mielestä hänen saamaansa "historialliseen tehtävään" tehdä Saksasta ja koko Euroopasta juutalaisvapaa (judenfrei) alue. Satoja tuhansia lähtikin, mutta miljoonia jäi, varsinkin sodan syttymisen jälkeen Saksan nopeasti vallattua salamasodalla melkein koko Euroopan. Hitler totesi propagandaministeri Joseph Goebbelsille jo 30. marraskuuta 1937, 20 vuotta Balfourin julistuksen antamisen jälkeen, että;

 "Juutalaisten on poistuttava Saksasta, niin, koko Euroopasta. Siihen menee vielä aikaa, mutta sen on tapahduttava ja se tapahtuu." (Goebbelsin päiväkirjat) 

Evianin konferenssi 1938

Évianin konferenssi järjestettiin heinäkuussa 1938 Ranskassa Évian-les-Bainsissa. Siellä käsiteltiin natsi-Saksasta ja siihen liitetystä Itävallasta pakoon pyrkineiden juutalaisten sijoittamista konferenssin osallistujamaihin. Konferenssi järjestettiin Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin aloitteesta, ja siihen osallistui 32 valtiota sekä 24 järjestöä. Pohjoismaista olivat edustettuina Ruotsi, Norja ja Tanska. Hitler oli aiemmin maininnut, että hän mielihyvin auttaa "juutalaisia rikollisia" poistumaan Saksasta. Konferenssi epäonnistui, sillä lopulta vain Dominikaaninen tasavalta ja Costa Rica suostuivat vastaanottamaan suurempia määriä Saksan juutalaisia. Hitlerin ja natsien käsiin jäi siis "juutalaisongelman lopullinen ratkaisu".

Antisemiittinen henki ajoi Hitlerin kautta hänen tietämättään Jumalan suunnitelmaa Israelin valtion perustamiseksi Palestiinaan ajamalla juutalaiset pois Euroopasta. Tästä Hitlerin roolista on kirjoitettu näille sivuille erillinen artikkeli.

Saksa hyökkää ensin Puolaan syyskuussa 1939

Suursota Euroopassa alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan syyskuussa 1939, missä oli Euroopan suurin juutalaisasutus. Tämä ei ollut sattumaa, sillä Hitler soti ensisijassa juuri juutalaisia vastaan. Hitler yhdisti bolshevismin juutalaisuuteen ja katsoi myös Yhdysvaltojen ja Britannian hallitusten takana olevan kansainvälisen juutalaisen salaliiton, mikä soti Saksaa vastaan. Pian hyökkäyksen jälkeen Iso-Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Myöhemmin Puolan kenraalikuvernementin alueelle perustettiin suurimmat nk. kuolemanleirit, joihin kuljetettiin Wannseen kokouksen jälkeen keväästä 1942 alkaen juutalaisia Puolasta ja kaikkialta Saksan miehittämästä Euroopasta surmattavaksi kaasukammioissa (operaatio Reinhardt ja Auschwitz). Sodan syttyessä Puolassa asui noin 3,3 miljoonaa juutalaista, joista arviolta kolme miljoonaa sai surmansa Holokaustissa. 

Kuvahaun tulos haulle operation reinhard

Operaatio Reinhardt

Saksa hyökkää Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941

Hyökkäys Neuvostoliittoon käynnistyi kesäkuussa 1941 ja Saksa valloitti ensin juuri sen alueen Neuvostoliitosta, minkä ensin Katariina Suuri 1791 ja myöhemmin Aleksanteri I oli vuonna 1804 määrännyt juutalaisille ja mihin kaikki Venäjän juutalaiset oli sittemmin karkotettu. Tämäkään ei ollut sattumaa, koska Hitler soti Neuvostoliitossakin ensisijassa juuri juutalaisia vastaan. Kesällä 1941 Saksa valtasi juutalaisalueen nopeasti (operaatio Barbarossa) vuoden loppuun mennessä. Hitler oli poliittisen uransa alusta alkaen puhunut siitä, miten saksa tarvitsee lisää elintilaa idästä (lebensraum). Tällä hän tarkoitti juuri vanhan Venäjän juutalaisille osoitettua asuinaluetta ja sen hän myös valtasi. Ennenkuin saksalaiset voisivat muuttaa sinne piti siellä oleva juutalaisväestö tietenkin poistaa tieltä. Hitlerin politiikkaan oli kuulunut ensin juutalaisten karkottaminen pois Saksasta ja koko Euroopasta, mutta kesällä 1941 se muuttui. Sen jälkeen juutalaisia ei enää päästetty pois natsien valtaamilta alueilta, vaan heidät pyrittiin tuhoamaan pakkotyöllä ja nälkään näännyttämällä sekä lopuksi murhamalla joko ampumalla tai kaasukammioissa.

operaatio_Barbarossa2.png

Operaatio Barbarossa

Kun Saksa oli kesällä 1941 vallannut Neuvostoliitolta lähes kokonaan vanhan Venäjän juutalaisten asuinalueen, valtakunnan marsalkka Herman Göring antoi 31.7.1941 käskyn Saksan turvallisuuspalvelun ja Gestapon päällikölle Reinhardt Heydrichille "juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta". Käsky johti Wannseen kokoukseen tammikuussa 1942 ja Heydrichin mukaan nimensä saaneeseen operaatio Reinhardtiin Puolan kenraalikuvernementin alueella.

Juutalaisten asuinalue Venäjällä 1791-1917

Katariina Suuren määrittämä ja Aleksanteri I:n tarkentama Juutalaisten asuinalue Venäjällä  (ven. черта́ осе́длостиtšerta osedlostijiddiš: דער תּחום-המושבֿ tai der tkhum-ha-moyshəvhepreaתְּחוּם הַמּוֹשָב tai tḥùm ha-mosháv1791-1917 (kuva vasemmalla) ulottui Itämereltä Mustalle merelle ja käsitti kolme huomattavaa juutalaiskeskusta, Vilnan, Minskin ja Odessan. Alueen pinta-ala oli noin miljoona neliökilometriä ja siellä asui ennen ensimmäistä maailmansotaa noin viisi miljoonaa juutalaista, eli yli 90% Venäjän kaikista juutalaisista. Alue oli aikanaan väkimäärältään suurin juutalaisasutus koko maailmassa. Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 5,2 miljoonaa juutalaista, eli noin puolet maailman kaikista juutalaisista. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta juutalaisten asuminen Venäjällä em. alueen ulkopuolella vuoteen 1917 asti ankarasti kielletty. Virallisesti aluen lakkautettiin 20. maaliskuuta 1917 silloisen Venäjän hallituksen asetuksella. Nykyisin puolet maailman juutalaisista asuu Israelissa.

Vielä vuonna 1891 vajaa miljoona muualla Venäjällä asunutta juutalaista karkotettiin alueelle. Silloin myös Pietarista (myöh. Leningrad) ja Moskovasta karkotettiin tuhansia juutalaisia, joiden Aleksanteri I oli vuonna 1804 salllinut omistaa maata em. kaupunkien ympäristössä. Myöhemmin Hitlerin armeija ei onnistunut valtamaan kumpaakaan kaupunkia, mutta sieltä aiemmin pois karkotetut juutalaiset jäivät natsien hirmuvallan alle miehitetyillä alueilla. Tämä lienee myös syynä siihen, miksi Hitlerin ei onnistunut vallata em. kaupunkeja. Sitä ei tarvittu, koska juutalaiset oli karkotettu niistä aiemmin pois.

Alueen juutalaiset joutuivat useiden nk. pogromien uhreiksi, missä heitä tapettiin tuhansittain vuosina 1881-1883 ja 1903 -1906. Myös ensimmäiset Palestiinaan muuttaneet juutalaiset tulivat juuri Venäjän juutalaisalueelta em. pogromien seurauksena. Alueelta muutti pois aikavälillä 1881-1914 yhteensä noin kaksi miljoonaa juutalaista, enimmäkseen Yhdysvaltoihin. Juutalaisten asuinalue Venäjällä on juuri se "pohjoinen maa", mistä profeetta Jeremia ennusti juutalaisten paluun tapahtuvan;

...vaan: 'Niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut'. Sillä minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä. (Jer. 16:15)

Juutalaisten asuinalue Venäjällä sijaitsi Israelista ja Jerusalemista katsoen pohjoisessa. Sieltä tulivat pogromien jälkeen ensimmäiset "olet", eli alijan Israeliin tehneet juutalaiset ja Holokaustin jälkeen ne eloonjääneet juutalaiset, jotka pääsivät lähtemään Neuvostoliitosta. Neuvostoliiton hajottua 1991 sieltä muutti Israeliin vielä yli miljoona juutalaista. Nykyisin Venäjällä asuu enää noin 300.000 juutalaista. Israelin valtion itsenäistyttyä juutalaisia muutti omaan maahansa Erets Israeliin myös kaikista muista maista profeetta Jeremiaan ennustuksen mukaisesti.


Juutalaisten asuinalue Venäjälla on hämmästyttävästi juuri se sama alue, millä Hitler toteutti juutalaisten kansanmurhan Itä-Euroopassa. Se käsitti Puolasta Saksaan liitetyn nk. Kenraalikuvernementin ja läntisen Neuvostoliiton alueen. Tällä alueella natsit pääosin tuhosivat Euroopan juutalaiset ensin joukkoteloituksilla ja myöhemmin kuolemanleireillä.


Venäjän juutalaisten oli ajoittain sallittu asua myös Kaukasuksen alueella ja ilmeisesti siksi Hitler määräsi vastoin kenraliensa tahtoa keväällä 1942 Wehrmachtin hyökkäämään juuri eteläisellä rintamalla kohti Kaukasusta (operaatio Sininen). Näin myös sinne asettuneet juutalaise saatiin tuhotttua. Tämä hyökkäys päättyi lopulta Saksan tappioon Stalingradissa helmikuussa 1943. Sen jälkeen Saksan armeija joutui perääntymään kaikilta valtaamiltaan alueilta Neuvostoliitossa, koska "työ oli tehty", eli koko juutalaisten asuinalue Venäjällä oli puhdistettu juutalaisista. Yhteensä noin 1,5 miljoonaa juutalaista murhattiin natsien toimesta näillä vallatuilla alueilla.

Sota laajenee maailmansodaksi joulukuussa 1941

Euroopassa käyty suursota laajeni uudeksi maailmansodaksi, kun Saksa julisti sodan Yhdysvalloille joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä sitä ennen Pearl Harbouriin. Heti seuraavassa kuussa, tammikuun 20. päivänä 1942, Hitler kutsui Saksan turvallisuuspalvelun johtajan, SS-kenraali Reinhardt Heydrichin, välityksellä kokoon nk. Wannseen konferenssin, missä päätettiin valtiollisella tasolla koko Euroopan juutalaisten tuhoamisesta. Näin Hitler lunasti ennen sotaa 30.1.1939 Saksan Reichstagille antamansa "lupauksen" juutalaisen rodun tuhoamisesta Euroopassa, jos maailmansota vielä uudelleen syttyisi. Olihan se nyt jälleen syttynyt! Göbbels totesi päiväkirjassaan, että;

 “Mitä tulee juutalaiskysymykseen, Führer on päättänyt ratkaista asian kertakaikkisesti. Hän ennusti juutalaisille, että jos he jälleen aikaansaisivat maailmansodan, heidät tuhottaisiin. Tämä ei ollut vain tyhjä fraasi. Maailmansota on käsissä; väistämättömänä seuraamuksena täytyy olla juutalaisten tuhoaminen.”

hitler_im_sportpalast.jpgVain kymmenen päivää Wannseen kokouksen jälkeen, 30. tammikuuta 1942, kansallissosialistien valtaannousupäivän juhlassa Berliinin Sportpalastissa, Hitler syytti puheessaan juutalaisia myös vasta puhjenneen Toisen maailmansodan sytyttämisestä:

“…Olemme selvillä siitä, että sota voi päättyä vain joko arjalaisten kansojen sukupuuttoon hävittämiseen tai juutalaisuuden häviämiseen Euroopasta. Sanoin Saksan valtiopäivillä 1. syyskuuta 1939 - ja varon ennenaikaista profetointia -  että tämä sota ei tule menemään niin kuin juutalaiset kuvittelevat, nimittäin että eurooppalais-arjalaiset kansat hävitetään sukupuuttoon, vaan tämän sodan tulos tulee olemaan juutalaisuuden tuho. Tällä kertaa sovelletaan ensi kerran vanhaa juutalaista lakia “silmä silmästä, hammas hampaasta."

auschwitz-concentration.jpg

Hitler viittasi "profetiaansa" väärin sanoen pitäneensä valtiopäivien puheensa 1.9.1939, vaikka hän oli todellisuudessa pitänyt Euroopan juutalaisten tuhoa ennustaneen puheensa jo aiemmin 30.1.1939. Syynä lienee se, että Hitlerin mainitsema "tämä sota" alkoi 1.9.1939 Saksan hyökkäyksellä Puolaan. Maailmansota oli juuri syttynyt edellisessä kuussa 11. joulukuuta 1941 Saksan ja Italian julistettua sodan Yhdysvalloille. Hitler yhdisti tässä puheessaan vasta puhjenneen maailmansodan sotaan juutalaisuutta vastaan. Hitlerin todellinen vihollinen oli juutalaiset.

Wannseen kokouksen jälkeen Holokausti käynnistyi kaikella voimallaan Reinhardt Heydrichin 26.1.1942 alaisilleen lähettämän käskyn "Juutalaiskysymyksen lopullinen ratkaisu" jälkeen. Yhteensä noin kuusi miljoonaa juutalaista naista, lasta ja miestä murhattiin Euroopassa ja silloisen Neuvostoliiton länsiosissa. Wannseen kokouksen seurauksena aloitettiin juutalaisten kuljettaminen rautateitse kaikkialta Euroopasta Puolaan perustetuille kuolemanleireille. Neuvostoliitolta kesällä 1941 vallattujen alueiden "Holokausti luodeilla" muuttui keväällä 1942 Puolan kuolemanleireillä "Holokaustiksi kaasulla".

Vasta Hitlerin ja Saksan toimeenpanema juutalaisten kansanmurha lopulta vaikutti sen, että sodan jälkeen juutalaisen kansan Euroopassa ilman kansalaisuutta oleva jäännös palasi isiensä maahan ja Israelin valtio itsenäistyi 1948. Holokaustin myötä loppui kokonainen juutalainen elämäntapa ja rikas juutalaiskulttuuri Euroopassa. Tämä oli välttämätöntä siksi, että juutalaiset saatiin palaamaan isiensä maille ja Israelin valtio itsenäistyisi. Oli tullut selväksi mitä järkyttävimmällä tavalla se tosiasia, että juutalaisella kansalla ei ollut mitään muuta paikkaa koko maailmassa, missä he olisivat turvassa ja saisivat päättää itsenäisesti omista asioistaan, kuin heidän oma maansa, Erets Israel. Silloin toteutui Jeremian ennustus;

"...niin totta kuin Herra elää, joka johdatti israelilaiset pohjoisesta maasta ja kaikista muista maista, joihin hän oli heidät karkoittanut, sillä minä palautan heidät heidän omaan maahansa, jonka minä annoin heidän isillensä." 

Samoin kuin Herra käytti välikappaleenaan Hitleriä pakottaakseen Euroopassa ja Venäjällä asuneet juutalaiset luopumaan siellä elintavastaan, Hän käytti sodan jälkeen myös Yhdysvaltojen presidentti Harry Trumania välikappaleenaan auttamaan Israelin valtion itsenäistymisessä 1948. Truman tunnusti Israelin valtion 14. toukokuuta 1948, yksitoista minuuttia sen perustamisen jälkeen.

Viikunapuun merkki 1948

israelin_itsenisyysjulistus2.jpgToinen maailmansota oli 1900-luvulla seuraava konkreettinen tapahtuma, joka mahdollisti juutalaisvaltion syntymisen. "Valtakunta nousi valtakuntaa vastaan" ja Kristuksen paluun ja tuhatvuotisen valtakunnan perustamiseen johtavien tapahtumien synnytystuskat jatkuivat. Kirkkain ja selvin merkki tästä oli Israelin valtion itsenäistyminen isiensä maalle maailmansodan jälkeen vuonna 1948. Jeesus mainitsi Ölymäen puheessaan myös nk. "viikunapuun merkin", mikä ennakoi Hänen paluutaan. Israelin valtion itsenäistyminen oli tämä merkki. Siitä on kirjoitettu näille sivuille erillinen artikkeli.

Kuvassa yllä David ben Gurion lukee Israelin valtion itsenäisyysjulistuksen Tel Avivissa 14.5.1948. 

Omaan maahansa palanneen Israelin kääntyminen takaisin Jumalansa puoleen

Profeetta Sakarja ennustaa aikojen lopun Israelista, että;

13 Ja niinkuin te olette olleet kirouksena pakanakansain seassa, te Juudan heimo ja Israelin heimo, niin te, kun minä teidät vapahdan, tulette olemaan siunauksena. Älkää peljätkö, olkoot teidän kätenne lujat.
14 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Niinkuin minulla oli mielessä tehdä teille pahaa, kun teidän isänne vihoittivat minut, sanoo Herra Sebaot, enkä minä sitä katunut,
15 niin on taas tähän aikaan minulla mielessä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää peljätkö. (Sak. 8)

Profeetan mukaan Israel tulee maastakarkoituksen jälkeen aikojen lopussa vielä olemaan siunauksena koko maailmalle. Tällä hetkellä tätä on vielä vaikea nähdä.

Apostoli Paavali toteaa samasta asiasta seuraavasti;

"Sillä jos heidän (juutalaisten) hylkäämisensä on maailmalle sovitukseksi, mitä heidän armoihin-ottamisensa on (maailmalle) muuta kuin elämä kuolleista"? Room. 11:15)

Ennenkuin tämä Israelin kansan kääntyminen Jumalansa puoleen ja takaisin armoihinottaminen on mahdollista, tarvitaan vielä lisää synnytystuskia, kolmas maailmansota, johon johtavat tapahtumat lopulta kääntävät kansan. 

7 Heräjä, miekka, minun paimentani vastaan ja minun lähintä miestäni vastaan, sanoo Herra Sebaot. Lyö paimenta, ja joutukoot lampaat hajallensa; mutta minä käännän jälleen käteni pienimpiä kohden.
8 Ja näin on käyvä koko maassa, sanoo Herra: kaksi osaa siitä hävitetään ja saa surmansa, mutta kolmas osa siitä jää jäljelle.
9 Ja sen kolmannen osan minä vien tuleen; minä sulatan heidät, niinkuin hopea sulatetaan, ja koettelen heitä, niinkuin kulta koetellaan. He huutavat avuksi minun nimeäni, ja minä vastaan heille. Minä sanon: "Se on minun kansani", ja se sanoo: "Herra, minun Jumalani". (Sak. 13)

Kun paimenta, eli Kristusta lyötiin Golgatalla, joutuivat juutalaiset hajallensa, mutta Herra lupaa kääntää kätensä takaisin heidän puoleensa, jae 7. Tämä toteutui 1900-luvulla. Silloin Holokaustissa surmattiin kuusi miljoonaa Euroopan yhdeksästä miljoonasta juutalaisesta, eli kaksi kolmaosaa, mutta yksi kolmannes jäi jäljelle ja Israelin valtio itsenäistyi sodan jälkeen 1948, jae 8. Nykyinen Israel joutuu vielä kovan paikan eteen nk. Googin sodassa ja silloin he kääntyvät Jumalansa puoleen ja ottavat Jeesuksen Messiaakseen, jae 9.

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle