Joosafatin laaksoÖljymäeltä otetussa kuvassa näkyy Temppelivuoren ja Öljymäen välillä sijaitseva Kidronin laakso, minkä uskotaan olevan Joelin mainitseman Joosafatin laakson maantieteellinen esikuva. "Herran tuomion laakso" aikojen lopulla
Nimi Joosafatin laakso tarkoittaa "Herran tuomion laaksoa" (יְהוֹשָׁפָט Jehoshafat = "Jehovah has judged"). Sana esiintyy VT:ssa kaksi kertaa, molemmat Joelin kirjassa. Kyseistä laaksoa ei ole maantieteellisesti olemassa ja Joelin kuvaus onkin symbolinen kuva aikojen lopulla tulevasta tuomion ajasta, jolloin Herra tuomitsee kaikki kansat. Tuomio tulee sen mukaan, miten kansakunnat ovat kohdelleet Herran omaisuuskansaa Israelia, jae 2. Sama kansojen tuomio esiintyy myös Matteuksen evankeliumin 25. luvun jakeissa 31-46. Tämä tuomion aika esitetään Joelin kirjan 3. luvussa ja sitä kuvataan myös profeetta Sakarjan kirjan luvuissa 12-14. Tuomio alkaa nk. Googin sodalla, mitä kuvataan profeetta Hesekielin luvuissa 38-39. Lisäksi myös profeetta Jesaja kuvaa samaa tuomion aikaa luvussa 13. Joel esittää tuomion syynä sen, että pakanakansat ovat "jakaneet Israelin maan ja heittäneet juutalaisesta kansasta arpaa", jae 2b. Mielenkiintoista on verrata tätä psalmin 22:18 profetiaan Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen liittyvistä tapahtumista: ...he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa. (Ps. 22:18) Herran päivä, eli ahdistuksen aikaJoosafatin laakson tuomio alkaa jo seurakunnan ajalla, mutta kovimmat tuomiot tulevat vasta seurakunnan ylösoton jälkeen. Seurakunnan ylösoton jälkeistä aikaa nimitetään Raamatussa "Herran (tuomion) päiväksi". Profeetta Malakia kuvaa "Herran päivää" seuraavasti:
Jumala lähettää Israelille profeetta Elian ennen Herran päivän alkamista, eli ts. seurakunnan aikana, vrt. jae 5. Elian toiminnan seurauksena juutalainen kansa vastaanottaa evankeliumin Jeesuksesta. Jeesus puhuu samasta tuomion ajasta, Herran päivästä, Luukkaan evankeliumissa ja kehoittaa opetuslapsia, eli symbolisesti lopun ajan kristittyjä, valvomaan ja rukoilemaan, jotta he pääsisivät seurakunnan ylösotossa pakoon tulevaa tuomion aikaa:
Ihmisen Pojan edessä seisovaa ylöstemmattua seurakuntaa kuvataan Ilm. 7. luvussa jakeesta 9 alkaen. Juutalaiset palaavat ensin maahansa ja Jerusalem palaa heidän haltuunsaProfeetta Joel mainitsee 3. luvun alussa tuomion alkamisen edellyttävän kahta asiaa: Sillä katso, niinä päivinä ja siihen aikaan, kun minä palautan (hepr. sub) Juudan ja Jerusalemin, minä kokoan kaikki pakanakansat, vien ne alas Joosafatin laaksoon ja käyn siellä oikeutta niitten kanssa kansani ja perintöosani, Israelin, tähden. (Joel 3:1) Tarkka käännös hepreasta kuuluu "minä palautan Juudan ja Jerusalemin". Useat käännökset kääntävät kohdan "minä käännän Juudan ja Jerusalemin kohtalon". Kyseessä on heprean verbi sub, mikä merkitsee palauttaa, kääntää takaisin. Juutalaiset pitää siten ensin palauttaa takaisin omaan maahansa ja Jerusalem entiseen asemaansa, so. juutalaisten hallintaan. Juuda, eli nykyinen juutalaisvaltio Israel palautettiin pitkästä pakkosiirtolaisuudesta 1900-luvulla ja valtio itsenäistyi vuonna 1948. Jerusalem taas tuli juutalaisten vallan alle nk. Kuuden päivän sodan yhteydessä. Silloin Israel valtasi Jerusalemin vanhan kaupungin ja siellä olevan Temppelivuoren 7.6.1967. Aina siitä lähtien on etupäässä islamilainen maailma ja myös muut kansat pyrkineet saamaan Itä-Jerusalemin pois Israelin hallinnasta. Pyrkimyksenä on saada aikaan nk. "kahden valtion ratkaisu", missä Länsiranta ja Gaza muodostaisi Palestiinan valtion, jonka pääkaupunkina tulisi olemaan Jerusalemin itäosa, missä myös Temppelivuori sijaitsee. Erityisesti YK on ollut tuomitsemassa Israelia sen haluttomuudesta luopua vuonna 1967 vallatuista alueista, Itä-Jerusalem ml. Profeetta Sakarjan mukaan siinä myös lopulta onnistutaan:
Lopulta Itä-Jerusalem otetaan pois Israelilta väkisin ja se johtaa tuomion ajan, eli Herran päivän alkamiseen. Sakarja vahvistaa tämän seuraavassa jakeessa:
Tämä johtaa nk. taivaalliseen väliintuloon, eli Herran Jeesuksen paluuseen maan päälle Jerusalemiin. Profeetta Joel kuvaa tätä tilannetta seuraavasti: Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu (hepr. malat, pääsee pakoon). Sillä Siionin vuorella ja Jerusalemissa ovat pelastuneet (hepr. pleita, jäännös), niinkuin Herra on sanonut; ja pakoonpäässeitten joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu. (Joel 2:32) Pelastuvien kaksi joukkoaPelastuneista mainitaan kaksi eri joukkoa; 1) Siionin vuorella Jerusalemissa olevat ja 2) pakoonpäässeet. Jakeen alkuosan "Herran nimeä avuksi huutavat pakoon päässeet pelastuneet" tarkoittaa ylöstemmattua seurakuntaa, sillä "sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan", Room. 10:10. Apostoli Pietari lainaa tätä Joelin profetiaa helluntaisaarnassaan ja lopettaa lainauksen juuri jakeen 32 alkuosaan. Siinä käytetään heprean sanaa malat, mikä tarkoittaa konkreettista pakoon pääsemistä, pelastumista vaaratilanteesta. Seurakunta pääsee pakoon Herran päivän tuomioita, koska Kristus on jo kärsinyt rangaistuksen heidän edestään ja puolestaan. Juuri tähän Jeesus viittasi Luuk. 21:36. Ilmestyskirja kuvaa näitä tuomioita 8. luvusta eteenpäin. Toinen pelastuva joukko on juutalaisen kansan jäännös. Siinä käytetään heprean sanaa pleita, mikä tarkoittaa jäljelle jääneitä. Juutalaisen kansan jäännös pelastuu Jeesuksen palatessa takaisin maan päälle seurakunnan ylösoton jälkeen. Silloin hän myös tuhoaa antikristuksen joukkoineen, Ilm. 19. Pakanakansat laskeutuvat Joosafatin laaksoon jo seurakunnan aikana, sen lopullaLasketuminen Joosafatin laaksoon alkaa jo Sakarjan 12. luvussa kuvatun nk. Googin sodan aikana. Profeetta kuvaa tapahtumia seuraavasti:
Herra itse tekee Jerusalemin aikojen lopulla juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille, jae 2. Hevoset kuvaavat Sakarjan aikana sotavälineitä. Ensin tuomio kohtaa Israelia ympäröiviä islamilaisia kansoja näiden hyökätessä Israeliin johtajansa Googin kanssa, jae 2. Vanha kirkkoraamattu KR 1776 (Biblia) kääntää jakeen 2 tarkasti alkutekstistä: Katso, minä tahdon Jerusalemin tehdä unimaljaksi (hepr. raal, myrkkymalja) kaikille kansoille siinä ympärillä; sillä sen pitää myös Juudaa kohtaaman, kuin Jerusalem piiritetään. (Sak. 12:2, KR 1776) Kun islamilaisten kansojen hyökkäys on lyöty, myös kaikki muut kansat hyökkäävät Jerusalemia vastaan: Ja sillä ajalla tahdon minä Jerusalemin tehdä kaikille kansoile kuormakiveksi; niin monta kuin häntä siirtää tahtovat, pitää itsensä siihen rikki repimän; sillä kaikki pakanat maan päällä kokoontuvat häntä vastaan. (Sak. 12:3, KR 1776) Israel kääntyy Googin sodan yhteydessä: Mutta Davidin huoneelle ja Jerusalemin asuvaisille tahdon minä vuodattaa armon ja rukouksen hengen; sillä heidän pitää katsoman minun puoleeni, jonka he lävitse pistäneet ovat; ja pitää valittaman, niinkuin joku valittaa ainokaista poikaansa, ja heidän pitää häntä murehtiman, niinkuin joku itkis esikoistansa. (Sak. 12:10, KR 1776) Tämän jälkeen myös seurakunnan aika päättyy sen ylösottoon ja maan päällä alkaa Herran päivä, eli suuren ahdistuksen aika. Meidän päivinämme tämä kaikki on jo alustavasti toteutumassa Israelissa. Jerusalemista on tullut kiistakapula etenkin Temppelivuoren osalta, missä islamin pyhät paikat sijaitsevat. Samoin palestiinalaisperheiden karkotukset kaupungin itäosista ovat nostaneet laajaa kansainvälistä vastustusta. Yhdysvaltojen uusi hallinto on presidentti Bidenin suulla ilmaissut kannattavansa nk. kahden valtion ratkaisua. Israelin uusi pääministeri Naftali Bennett taas vastustaa Palestiinan valtion perustamista ja kaikkea Israelin vetäytymistä vuonna 1967 vallatuilta alueilta. Kiista Jerusalemin hallinnasta Israelin ja muun maailman välillä johtaa lopulta kansakunnat laskeutumaan Joosafatin laaksoon. Jerusalemissa kaikki kulminoituu lopulta kaupungin itäosassa sijaitsevalle Temppelivuorelle.
3.7.2021 Harri Ahdesmäki
|