Onko avioliitto miehen ja naisen välinen?

Voiko luterilainen kirkko muuttaa oppiaan ja vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat parit ja mihin se tulee johtamaan? Mikä on miehen ja naisen välisen avioliiton vertauskuvallinen merkitys? Kyseessä nimittäin on, ei enempää eikä vähempää, Kristuksen ja seurakunnan välinen suhde. Sitä pyritään horjuttamaan. Vanhoissa kirkkokunnissa (katolinen ja ortodoksikirkko) tätä ongelmaa ei esiinny, sillä ne pitävät tiukemmin kiinni kirkon traditiosta ja avioliitto on niissä sakramentti. Luterilainen kirkko taas pyrkii Raamatun vastaisesti mukautumaan ajan henkeen. Tällaisesta mukautumisesta meillä on esimerkki viime sodanaikaisesta Saksasta. Saadakseen langenneen maailman hyväksynnän se on valmis hylkäämään apostolisen uskon, kirkon tradition sekä jopa oman tunnustuksensa. Ja mikä pahinta, seurakunnan ja Kristuksen välisen syvän yhteyden.

Avioliitto säädettiin jo paratiisissa ennen syntiinlankeemusta osana luomisjärjestystä

Raamatun mukaan avioliitto säädettiin jo luomisessa, ennen syntiinlankeemusta. Ensimmäinen avioliitto oli Aadamin ja Eevan liitto. Keskeinen kohta on 1. Mooseksen kirja 2:22-24:

22 Herra Jumala teki tästä kylkiluusta naisen ja toi hänet miehen luo.

23 Ja mies sanoi: -- Tämä se on! Tämä on luu minun luustani ja liha minun lihastani. Naiseksi häntä sanottakoon: miehestä hänet on otettu.* [Alkutekstissä on tässä sanaleikki: mies on hepreaksi is, nainen issa 'miehetär'.]

24 Siksi mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että he tulevat yhdeksi lihaksi.

Tätä jaetta pidetään Raamatussa avioliiton perustamissäädöksenä. Jeesus itse viittaa siihen, kun häneltä kysytään avioerosta (Matt. 19:4–6 ja Mark. 10:6–9), ja sanoo:

4 Hän vastasi ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa 'loi heidät mieheksi ja naiseksi'

5 ja sanoi: 'Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi'?

6 Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako."

Yhteys miehen ja naisen välillä kuvaa symbolisesti myös Kristuksen ja hänen seurakuntansa välistä yhteyttä, Ef. 5:32. Miehen tehtävä jättää vanhempiensa koti ja liittyä vaimoonsa kertoo myös siitä, miten Kristus jätti Isänsä kodin, eli taivaan, ja inkarnoitui ihmiseksi liittyäkseen morsiameensa, eli seurakuntaan. Jeesus vielä heprealaiseen tapaan vahvistaa asian merkityksen toistamalla sen lopuksi; Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha.

Syvimmillään tämä yhteys miehen ja naisen välillä toteutuu heidän yhteisissä lapsissaan. Samoin se, että nainen tehtiin miehelle sopivaksi avuksi, 1.Moos. 2:20b, viittaa symbolisesti seurakunnan lähetystehtävään: seurakunta, mikä on otettu Kristuksen ruumiista, on sopiva apu Herralle, josta hän iloitsee. Sen kautta Herra voi viedä evankeliumin yli koko maan piirin saaden näin lukemattoman määrän ihmisiä pelastukseen sisälle uusiksi Jumalan lapsiksi. Miehen ja naisen väliseen avioliittoon sisältyy paljon raamatullista symboliikkaa Kristuksen ja seurakunnan välisestä yhteydestä. Jeesuksen mukaan kaikki eivät kuitenkaan ole maalliseen avioliittoon kelpaavia;

12 Sillä on niitä, jotka syntymästään, äitinsä kohdusta saakka, ovat avioon kelpaamattomia. (Matt. 19:12a)

Tällä tarkoitetaan niitä, jotka ovat synnynnäisen fyysisen tai henkisen vajavuuden tms. ominaisuuden takia kykenemättömiä solmimaan avioliittoa.

Jeesus mainitsee kaksi muutakin ryhmää, jotka ovat avioliittoon kelpaamattomia; ne, jotka ihmiset ovat tehneet avioliittoon kelpaamattomiksi, eli esim. kastroidut ja vielä ne, jotka ovat itse vapaaehtoisesti tehneet itsensä avioliittoon kelpaamattomiksi "taivasten valtakunnan työn tähden", Matt. 19:12.

Miehen ja naisen välinen avioliitto kuvaa Kristuksen ja seurakunnan välistä syvää yhteyttä myös ehtoollisessa

Paavali vertaa luomiskertomukseen perustuvaa miehen ja naisen välistä avioliittoa Kristuksen ja seurakunnan väliseen liittoon. Niinkuin mies ja nainen tulevat yhdeksi lihaksi avioliitossa, samoin Kristus ja seurakunta tulevat yhdeksi. Tämä vertaus vahvistaa miehen (Kristuksen) ja naisen (uuden liiton seurakunnan) välisen avioliiton pyhyyden.

31 "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."

32 Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa. (Ef. 5)

Kristus luopui taivaallisesta asemastaan ja tuli ja alensi itsensä lunastaakseen itsellensä seurakunnan, minkä kanssa hän tulee "yhdeksi lihaksi". Tämä todetaan Raamatussa mm. seuraavasti:

Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. (1.Joh. 3:2)

Ehtoollinen Kristuksen ja seurakunnan yhteyden kuvaajana

Kristuksesta ja seurakunnasta tulee miehen ja naisen avioliiton tavoin yksi liha, mitä myös ehtoollisessa kuvataan:

53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.

54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.

55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.

56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä. (Joh. 6)

Joka syö Kristuksen lihan ja juo Hänen verensä samaistuu Kristukseen ja tulee Hänen kanssaan yhdeksi lihaksi. Joka syö sen kelvottomasti, syö sen omaksi tuomiokseen.

Luopuminen miehen ja naisen välisestä avioliitosta mitätöi myös ehtoollisen merkityksen, eli seurakunnan yhteyden Kristukseen Hänen ruumiinaan.

Seurakunta on Kristuksen ruumis ja morsian maan päällä ja Kristus on seurakunnan pää, niinkuin avioliitossa mies on naisen pää, Ef. 5:23. Paavali kehoittaa samaa symboliikkaa käyttäen myös;

Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin (seurakuntakin on) Herralle. (Ef. 5:22)

Seurakunta on alamainen Herralleen Jeesukselle pitämällä kaiken sen, mitä hän on Raamatussa käskenyt pitää, Matt. 28:20. Tämä koskee luonnollisesti myös avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona. Naisen alamaisuus miehelleen symboloi seurakunnan alamaisuutta Herralleen ja päinvastoin.

Myös se, että Jumala teki naisen Aadamin kylkiluusta, 1.Moos. 2:22, ja se, että Jeesuksen kylki puhkaistiin hänen kuolemansa jälkeen, Joh. 19:34, jolloin siitä vuoti heti verta ja vettä sisältää symboliikkaa seurakunnasta. Veri kuvaa siinä uutta liittoa, eli koko ihmiskunnan syntien sovitusta Kristuksen uhrin perusteella ja vesi kuvaa siitä kertovaa evankeliumia, mikä kastelee koko maan ja tekee sen hedelmälliseksi, Jes. 44:3. Niistä seurakunta sai alkunsa ja niistä se rakentuu yhä edelleen. Niinkuin nainen luotiin miehen kylkiluusta myös seurakunta luotiin vertauskuvallisesti Kristuksen kylkeen puhkaistusta haavasta.

Samoin se, että luomiskertomuksen mukaan vaimo petetiin eikä mies, kuvaa symbolisesti ihmiskuntaa petoksen uhrina ja pelastuksen kohteena. Vaino käärmeen ja seurakuntavaimon välillä, 1.Moos. 3:15, kuvaa taistelua saatanan ja Jumalan seurakunnan välillä, mikä päättyi vaimon siemenen, eli Kristuksen riemuvoittoon Golgatalla, missä käärmeen pää murskattiin. Käärme kuitenkin pisti vaimon jälkeläistä kantapäähän, mikä kuvaa Kristuksen ristiinnaulitsemista.

Miehen ja naisen välinen avioliitto kuuluu luomisjärjestykseen ja siitä luopuminen on kapina Jumalan luomisjärjestystä ja siten itse Jumalaa vastaan.

Voiko kirkko luopua miehen ja naisen välisestä avioliitosta?

Kahden naisen tai kahden miehen välinen avioliitto vääristää kuvan Kristuksen ja seurakunnan välisestä liitosta. Kahdesta naisesta tai kahdesta miehestä ei voi koskaan tulla "yksi liha". Se on paitsi teologisesti, myös biologisestikin mahdotonta. Heidän liittonsa on hedelmätön.

Yhteyden tilalle tuodaan silloin jotain muuta, kuten vaatimus olla tasa-arvoinen myös Jumalan kanssa muuttamalla hänen alkuperäistä Raamatussa ilmoitettua säädöstään. Tämä kääntää Jumalan ja ihmisen välisen auktoriteettisuhteen ylösalaisin. Se ei ole siis vähäpätöinen, eli nk. adiaforakysymys, kuten eräät kirkon piispat yrittävät väittää. Adiaforan sijaan se on suora kapina Jumalan luomisjärjestystä ja itse Jumalaa vastaan.

Kiistan seuraukset voivat johtaa luterilaisen kirkon hajoamiseen Suomessakin. Niin on käynyt mm. Yhdysvalloissa ja Britannian anglikaanisessa kirkossa. Toisaalta Jeesus myös ennusti tämän tapahtuvan Hänen paluunsa aikoihin. Jeesus vertaa tulemuksensa aikaa Lootin päiviin Sodomassa, missä homoseksuaalisuus oli yleisesti hyväksyttyä.

Uusi avioliittolaki, mikä sallii samaa sukupuolta olevien parien avioliiton solmimisen, astui voimaan Suomessa uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlavuonna, 1. maaliskuuta 2017. Suomen luterilainen kirkko ei kuitenkaan vielä toistaiseksi ole luopunut Raamatun mukaisesta avioliittokäsityksestään miehen ja naisen välisenä liittona. Paine siihen kuitenkin kasvaa koko ajan ja käytännössä monet kirkon papit jo vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja piispojen siihen puuttumatta. Vihkioikeudesta luopuminenkaan ei ratkaise asiaa, koska silloin ongelmaksi jää, millaisia avioliittoja kirkon tulisi siunata. Jos kirkko pitäytyy Raamatun oppiin ja luterilaiseen tunnustukseen, se ei voi hyväksyä muita kuin miehen ja naisen välisiä avioliittoja.

KHO totesi päätöksessään 18.9.2020 että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitys on miehen ja naisen välinen, samoin kirkon vihkimistä koskeva säännöstö, eikä käsitystä ole uuden avioliittolain vuoksi muutettu. Korkeimman hallinto-oikeuden linja on, että kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen tai muuttaminen edellyttäisi kirkolliskokouksen nimenomaista päätöstä. Nykytilan vahvistamiseksi ei sen sijaan tarvita erillistä päätöstä.

Suomen luterilaisen kirkon ratkaisu?

Suomessa piispat esittivät kokouksessaan maaliskuussa 2024 ratkaisua, joka heidän mukaansa mahdollistaisi kirkon sisällä kaksi eri näkökantaa avioliittoasiaan ja niiden molempien elämisen samassa kirkossa. Kirkon toivottiin pysyvän siinä tapauksessa ulkoisesti ehjänä, vaikkakin sisäisesti jakaantuneena. Esitykseen sisältyi myös se, että jatkossa kaikkien seurakuntien olisi pakko järjestää myös samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen tarvittaessa, jos joku sitä pyytäisi. Yhdeksän piispaa kymmenestä puolsi esitystä.

Kirkolliskokous hylkäsi piispojen esityksen raamatun opin vastaisena toukokuun alun kokouksessaan 2025 äänin 62 puolesta ja 40 vastaan. Esitys olisi tarvinnut 77 puoltoääntä tullakseen hyväksytyksi, eli 75% kaikista äänistä. Avioliitto pysyy siten edelleen miehen ja naisen välisenä luterilaisen kirkon virallisen opin mukaisesti. Mikään ei muuttunut. Piispojen harhaoppi torjuttiin.

Kirkolliskokouksen päätöksestä huolimatta piispat yhtä lukuunottamatta suosittelivat samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä ja nousivat siten kirkon virallista päätöksentekoa ja oppia vastaan. Samanaikaisesti kirkon johto on pyrkinyt rajoittamaan niiden järjestöjen toiminnallista vapautta ja rahoitusta, jotka haluavat pitäytyä raamatun ja kirkon virallisen opin mukaiseen miehen ja naisen välisen avioliiton malliin.

Luopuessaan luomisjärjestyksen mukaisesta miehen ja naisen välisestä avioliitosta, kirkko samalla luopuu Kristuksen ja kirkon välisestä liittosuhteesta. Se kertoo Jeesukselle, että "sorry, mutta ei kiinnosta". Raamattu on alusta loppuun rakkaustarina, jossa Kristus on sulhanen ja seurakunta morsian. Tarina päättyy Karitsan häihin.

Harri A

Tästä pääset takaisin etusivulle