Kaksi Tooraa viisikymmentä päivää pääsiäisestä, ensin ulkoinen ja sitten sisäinen

Tämä liitto ei ole samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat, vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra."Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. Silloin ei kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään. (Jer. 31:32-34)

Šavuot, eli viikkojuhla (hepr. ‏viikot) on yksi juutalaisten kolmesta pyhiinvaellusjuhlasta. Se päättää pesahista alkaneen omer-laskennan, joka kestää 49 päivää. Omerlaskentaa seuraava päivä, Šavuot, on myös sadonkorjuujuhla ja Tooran antamisen juhla.

Šavuot juhlaan viitataan Raamatussa useilla nimillä: leikkuujuhla (2. Moos 23:16), viikkojuhla (5. Moos 16:10) ja ensihedelmien juhla (4. Moos 28:26). Uudessa testamentissa siitä käytetään nimitystä helluntai, kr. pentecoste, eli 50. päivä pääsiäisestä. Kristillinen helluntai on samaan aikaan kuin juutalaisten šavuot.

Šavuotia vietetään sivan-kuun kuudentena päivänä. Monissa juutalaisyhteisöissä Israelin ulkopuolella sitä vietetään lisäksi kahden päivän ajan, niinkuin kristillisessä maailmassa pääsiäistä.

Šavuot on pesahin (pääsiäisen) ja sukkotin (lehtimajajuhla) ohella yksi Toorassa (= viisi Mooseksen kirjaa) säädetyistä vuotuisista pyhiinvaellusjuhlista. Kyseessä ovat ne kolme juhlaa, jolloin kaikkien juutalaisten tuli vaeltaa Jerusalemin temppeliin erityisiä juhlamenoja varten. Myös Jeesus noudatti tätä juutalaista tapaa maallisen elämänsä aikana.

Šavuotina juutalaiset juhlivat sadonkorjuun lisäksi myös kymmenen käskyn vastaanottamista. Tarkasta Tooran, eli opetuksen (instruction, doctrine) antamisen päivästä väitellään, mutta rabbit uskovat sen olleen juuri sivan-kuun kuudes päivä. Toora käännettynä suomeksi merkitsee ensisijaisesti juuri opetusta. Raamattu kertoo israelilaisten saapuneen Siinain erämaahan uuden kuun aikaan (2. Moos. 19:1), ja rabbiinisen kirjallisuuden mukaan Jumala antoi kymmenen käskyä Moosekselle sitä seuraavana sapattina, eli lauantaina.

Šavuotin viettämisen perinteisiin kuuluu juutalaisuudessa yön valvominen synagogassa Tooraa lukien. Tanakhista, eli Vanhasta testamentista luetaan otteita juhlan kannalta tärkeimmistä kirjoista, Ruutin kirja kokonaisuudessaan, koska sen tarina sijoittuu sadonkorjuun aikaan. Tapana on myös koristella koti ja synagoga kasveilla ja kukkasilla.

Pääsiäisen, eli Egyptistä lähdön jälkeen Israelilaisille annettiin Siinailla 50 päivää myöhemmin kirjallinen Toora, eli opetus (instruction, doctrine). Yli tuhatkaksisataa vuotta myöhemmin helluntaina, samoin 50 päivää pääsiäisestä, sama opetus, eli Toora kirjoitettiin myös heidän sydämiinsä Jerusalemissa tapahtuneen Pyhän Hengen vuodatuksen yhteydessä.

Pääsiäisenä Israelin kansa vapautettiin faaraon orjuudesta Egyptistä; Shavuotina heille annettiin Siinailla Mooseksen kautta Toora, eli opetus, ja heistä tuli kansakunta, joka oli sitoutunut palvelemaan Jumalaa. 

Pääsiäisestä 50 päivää eteenpäin tapahtuneessa hengenvuodatuksessa ensimmäisenä helluntaina opetuslapsille annettiin taivaasta Pyhä Henki, vanhurskauden opettaja, joka opettaa heille kaiken ja muistuttaa kaikesta, mitä Jumala on heille sanonut. Profeetta Hesekiel ennusti tämän seuraavasti:

Minä annan henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan. (Hes. 36:27)

Jeesus sanoi samasta asiasta:

Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. (Joh. 14:26)

Pääsiäisenä uuden liiton kristityt vapautettiin Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta Saatanan orjuudesta langenneessa maailmassa; Helluntaina heille annettiin Jerusalemissa Pyhä Henki ja heistä tuli seurakunta, joka on sitoutunut palvelemaan Jumalaa.

Pääsiäisen vanhoihin perinteisiin kuuluu kristikunnassa yön valvominen Herran ylösnousemusta muistellen. Tapana on myös koristella kirkot ja koti kasveilla ja kukkasilla sekä erilaisilla pääsiäiseen liittyvillä symboleilla.

Ja kun fariseukset kysyivät häneltä, milloin Jumalan valtakunta oli tuleva, vastasi hän heille ja sanoi: "Ei Jumalan valtakunta tule nähtävällä tavalla, eikä voida sanoa: 'Katso, täällä se on', tahi: 'Tuolla'; sillä katso, Jumalan valtakunta on sisällisesti teissä". (Luuk. 17:20-21)

Harri A