Israelin itsenäistyminen 1948 viikunapuun merkkinä 

Eskatologiassa, eli lopun aikoja koskevassa raamatuntutkimuksessa on vaihdettu mielipiteitä nk. viikunapuun merkistä. Liittyykö se nykyiseen Israelin valtioon vai ei? Vastaus on myönteinen.

Raamatun ilmoituksen ja toteutuneen historian perusteella viikunapuun lehteen puhkeaminen viittaa selkeästi Israelin valtion itsenäistymiseen 1900-luvulla. Jeesus viittasi viikunapuun lehteen puhkeamiseen lopun aikoja käsitelleessä, opetuslapsilleen suunnatussa Öljymäen puheessaan, Matt. 24, Mark. 13 ja Luuk. 21 luvuissa. Jeesus myös kirosi hedelmättömän viikunapuun, eli oman aikansa juutalaisvaltion, koska se hylkäsi Messiaansa. Tämä oli evankeliumin leviämisen kannalta välttämätöntä. Rooma toteutti Jeesuksen ennustuksen tuhotessaan Jerusalemin ja ajaessaan juutalaiset maanpakoon. Israelin viikunapuu kuivettui.

Jeesus lupasi kuitenkin sen vielä puhkeavan uudelleen lehteen. Tämä toteutui Israelin itsenäistyessä 1948. Se tapahtui samalla kun "kaikki puut" puhkesivat lehteen (Luuk. 21:29) nationalismin vaikutuksesta. Myös juutalainen kansallisuusaate, sionismi, nousi 1800-luvun lopulla synnyttäen lopulta juutalaisvaltion uudelleen entiselle paikalleen molempien käytyjen maailmansotien jälkeen. Israelin viikunapuu puhkesi lehteen aivan Jeesuksen ennustuksen mukaisesti.

Kuvassa Ficus carica

Viikunapuun merkki

Tutkimme "viikunapuun lehteenpuhkeamisen merkkiä" Matteuksen ja Luukkaan mukaan. Oliko Israelin valtion itsenäistyminen vuonna 1948 tämä merkki?

Jeesus puhuu pääsiäisviikon keskiviikkona, poistuttuaan viimeisen kerran temppelistä, ns. Öljymäen puheensa, mikä käsittelee lopun aikoja. Puheensa loppuosassa hän mainitsee vertauksen viikunapuuusta kehoittaen opetuslapsia ja kaikkia kristittyjä oppimaan siitä ja tarkkailemaan viikunapuun puhkeamista lehteen.

Jeesuksen mainitseman viikunapuun symbolinen merkitys oli opetuslapsille tuttu VT:sta. Viikunapuu on yksi seitsemästä Raamatun maan peruskasveista. Muut ovat viiniköynnös, öljypuu, granaattiomenapuu, taatelipalmu, vehnä ja ohra. Viikunapuu (Ficus carica) on ensimmäinen Raamatussa mainittu puu, 1.Moos. 3:7. VT puhuu viikunapuusta usein vertauskuvallisesti. "Istua viikunapuun alla" merkitsee  kansalle rauhaa, turvallisuutta ja viihtyisyyttä omassa maassaan, vrt. 1.Kun. 5:5 ja Miika 4:4. Herran rangaistustuomioita sanotaan toisinaan kansan viikunapuun hävittämiseksi, vrt. Hoos. 2:14 ja Aamos 4:9. Vihollisen tuhotyötä luonnehditaan kansallisen viikunapuun raastamiseksi ja tuhoamiseksi, vrt. Jooel 1:7. Viikunapuu on myös Israelin vertauskuva, Hoos. 9:10. Opetuslapsille viikunapuu kuvasi siten VT:n ilmoituksen perusteella  juutalaisten kansalliskotia omassa maassaan, Erets Israelissa. He ymmärsivät sen symbolisen merkityksen.

Jeesus käyttää "tämä sukupolvi ei katoa" ilmaisua myös Matt. 23:36 mukaan siitä ihmisjoukosta, joka hylkäsi Jeesuksen ja luovutti hänet ristiinnaulittavaksi. Silloin hän ennakoi oman aikansa sukupolven päälle tulevaa tuomiota. Se toteutui Jerusalemin hävityksessä vuonna 70, vajaat 40 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen.

Opetuslapset kysyivät Jeesukselta samassa paikassa, Öljymäellä, yli 40 päivää myöhemmin juuri ennen hänen taivaaseen astumistaan;

Evankeliumi vietäisiin ensin "maan ääriin" asti ja vasta sitten tulisi uudelleen juutalaisten vuoro. Vasta silloin Herra palaa rakentamaan Israelille (1000-vuotisen) messiaanisen valtakunnan, mitä myös opetuslapset kyselivät. Jeesuksen aikaiset opetuslapset eivät nähneet Herransa paluuta, koska heillä oli erilainen tehtävä, eli evankeliumin vieminen Jerusalemista alkaen maan ääriin asti ennen 1000-vuotisen valtakunnan perustamista. Siksi heille ei kuulunut Herransa paluun aikojen ja hetkien tietäminen. Vasta sen jälkeen, kun koko maailma on evankelioitu, tulee aika rakentaa Israelille valtakunta myös maan päälle. 

Jeesuksen aikainen juutalainen sukupolvi näki Messiaansa saapuvan, mutta hylkäsi hänet. Israelin maan viikunapuu kirottiin. Sen seurauksena sama sukupolvi koki myöhemmin Jerusalemin ja temppelin tuhon sekä kansan maanpaon Erets Israelista. Sen jälkeen juutalainen kansa oli hajotettuna kaikkien kansojen sekaan lähes kahden tuhannen vuoden ajan, kunnes viikunapuu jälleen versosi 1900-luvulla.

Jeesuksen mukaan Israelin viikunapuu puhkeaa vielä uudelleen lehteen, eli juutalaiset palaavat takaisin maahansa, Erets Israeliin, vrt. myös Aamos 9:14. Maa itsenäistyi vuonna 1948. Jerusalem siirtyi kokonaan juutalaisvaltion hallintaan vuonna 1967 ja Yhdysvallat siirsi sinne suurlähetystönsä keväällä 2018 Israelin itsenäisyyden 70-vuotisjuhlapäivänä.

Lopulta juutalaisetkin tulevat Raamatun mukaan ottamaan Jeesuksen vastaan Messiaana, toisin kuin Jeesuksen aikainen sukupolvi. Tämä sukupolvi tulee sen seurauksena näkemään myös Jeesuksen paluun perustamaan maan päälle 1000-vuotisen messiaanisen valtakuntansa, jota hallitaan Jerusalemista käsin. Herra palaa takaisin samalle profeetalliselle paikalle, Jerusalemin itäpuolella sijaitsevalle Öljymäelle, missä hän puhui eskatologisen puheensa ja mistä hän myös nousi taivaaseen, vrt. Sak. 14:4 ja Ap.t. 1:11. 

Kolme päivää aiemmin, Palmusunnuntaina, oli Jeesus ratsastanut Jerusalemiin ja kansa oli tervehtinyt häntä messiaana;

Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli heitä käskenyt, ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle. Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja toiset karsivat oksia puista ja hajottivat tielle. Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja jotka seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna Daavidin pojalle! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna korkeuksissa!"/ Matt. 21:6-9

Jeesus ilmaisi messiaanisuutensa ensi kerran avoimesti ratsastaessaan Palmusunnuntaina aasilla Jerusalemiin. Silloin hän toteutti profeetta Sakarjan messiasprofetian, Sak. 9:9, minkä juutalaiset heti tunnistivat. Siksi häntä tervehdittiin Daavidin poikana. Daavidin poika on VT:n mukaan ensisijaisesti juuri temppelin rakentaja, vrt. 1.Aik. 17:12. Jeesus ratsasti Daavidin poikana kaupunkiin uuden, kaikille kansoille tarkoitetun temppelin rakentajana. Tämä merkitsi samalla vanhan, vain juutalaisille tarkoitetun temppelin loppua.

Myös Salomo oli Daavidin poikana aikoinaan ratsastanut kaupunkiin sen jälkeen, kun hänet oli voideltu Israelin kuninkaaksi. Salomo rakensi Jerusalemiin kivestä ja puusta tehdyn temppelin juutalaisille. Se tuhottiin vuonna 586 eKr. ja kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen Babyloniaan.  Pakkosiirtolaisuuden jälkeen Serubbaabel rakensi ensimmäisen temppelin paikalle toisen temppelin, minkä Herodes myöhemmin laajensi. Jeesus, profetian lopullisena toteuttajana, rakensi kaupungissa käsittä tehdyn kolmannen temppelin, so. uuden liiton seurakunnan/kirkon, mihin tulivat kuulumaan kaikki häneen uskovat ihmiset kaikkina aikoina etnisestä alkuperästään riippumatta. Tämä temppeli ei ollut enää paikkaan sidottu, vaan se laajeni käsittämään koko maailman, Jes. 49:6.

Palmusunnuntaina Jeesus saapui kaupunkiin rakentamaan messiaanisen, hengellisen temppelinsä, mikä tulisi koostumaan "elävistä kivistä", vrt. 1.Piet. 2:5. Jeesuksesta itsestään tuli "kulmakivi" tähän uuteen, järjestyksessä kolmanteen temppeliin, vrt. Jeesuksen sanat "hajottakaa maahan tämä temppeli, niin minä rakennan sen kolmessa päivässä", Joh. 2:19. Tällä Jeesus ennakoi tulevaa ristinkuolemaansa ja ylösnousemustaan.

2. Performanssi: Temppelin puhdistaminen aikakauden lopun merkkinä

Myöhemmin samana päivänä Jeesus teki Jerusalemissa vielä toisenkin profeetallisen teon pyhäkön alueella ajamalla rahanvaihtajat ja kyyhkystenmyyjät pois nk. pakanoiden esipihalta.

Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet./ Matt. 21:12

Temppelialueella kelpasi vain tyyroslainen raha ja sinne saapuvat pyhiinvaeltajat vaihtoivat temppeliveron maksua varten "valuuttaa" juuri pakanoiden esipihalla. Samoin siellä myytiin uhrieläimiä ja niistä kyyhkyset oli tarkoitettu kaikkein köyhimmille. Pakanoiden esipihalle asti pääsivät kaikki pyhäkössä vierailevat, mutta siitä eteenpäin varsinaisen temppelin alueelle saivat mennä vain juutalaiset. Muilta sinne pääsy oli kuolemanrangaistuksen uhalla kielletty.

Ajaessaan markkinaväkeä pois esipihalta Jeesus julisti paikalla oleville juutalaisille;

"Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette siitä ryövärien luolan."/ Matt. 21:13b

Markus tarkentaa Jeesuksen sanoja temppelin puhdistuksen kuvauksessaan ; "Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi", Mark. 11:17. Tämä on viittaus Jesajan profetiaan, Jes. 56:7, missä Jesaja kirjoittaa uudesta seurakunnasta, johon muukalaisetkin (pakanakansat) tulevat liittymään. Evankeliumi tulisi leviämään kaikille kansoille maan ääriin asti, mutta  "juutalaisten huone oli jäävä hyljätyksi", vrt. Matt. 23:38. Jumalan läsnäolo poistui Jerusalemin temppelistä ja siirtyi ensimmäisen helluntain jälkeen nk. seurakuntatemppeliin, eli Jeesukseen uskovien ja uudestisyntyneiden ihmisten sydämiin, Jer. 31:33b.

Jeesus ennakoi tällä profeetallisella teollaan ja lausunnoillaan uuden seurakunnan/kirkon ajan alkamista, missä evankeliumi vietäisiin Jerusalemista alkaen kaikille kansoille. Se tulisi samalla merkitsemään juutalaisen kansan pääosan joutumista toistaiseksi syrjään Jumalan pelastussuunnitelmasta, olivathan he tehneet Jumalan huoneesta "ryövärien luolan". Jeremiaan kirjasta otettu lainaus viittasi katumattoman kansan turvautumiseen temppeliin, vaikka jatkoivat syntielämäänsä entiseen malliin, Jer. 7:11.

Sama ilmiö esiintyy myös uuden liiton temppelissä silloin, kun ajatellaan pelkän kirkon jäsenyyden tai kastamisen riittävän taivaspaikkaan ilman uskoa Jeesukseen. Se tekee kirkosta samalla tavoin ryövärien luolan, mihin katumaton kansa turvautuu jatkaen samalla jumalatonta elämäänsä entiseen malliin.

Uuden seurakuntatemppelin ajan koittaessa vanha kivestä ja puusta rakennettu temppeli menetti merkityksensä. Siihen ei tulisi jäämään "kiveä kiven päälle", Matt. 24:2. Tämä toteutui vuonna 70 roomalaisten tuhotessa kaupungin ja temppelin.

Sanonta "kiveä kiven päälle" esiintyy Hagg. 2:15:ssä ja siinä se viittaa uuden temppelin perustuksien laskemiseen. Perustuksen laskemisella oli antiikin maailmassa huomattava uskonnollinen merkitys. Siksi Serubbaabel laski toisen temppelin perustuksen tarkasti ensimmäisen, Salomonin rakentaman temppelin päälle, ks. Esra 5:15. Jeesuksen perustama ja rakentama uuden liiton temppeli tulisi olemaan täysin erilainen kuin aiemmat. Se koostuu ihmisistä, joissa Jumala itse asuu Pyhän Henkensä kautta ja muodostaa "taivasten valtakunnan maan päällä", vrt. Luuk. 17:21. Siksi vanhaan ei tulisi jäämään "kiveä kiven päälle". Vanha temppelipalvelus kertoi esikuvallisesti Kristuksen tulevasta uhrista ja kun Jeesus antoi uhrinsa Golgatalla, esikuvaa ja temppeliuhreja ei enää tarvittu;

Uusi, elävistä kivistä rakennettava seurakuntatemppeli perustettiin profeettojen (VT) ja apostolien (UT) varaan ja kulmakivenä siinä oli itse Jeesus Kristus, josta sekä Vanha että Uusi testamentti todistavat. Vanha testamentti ennalta ja Uusi testamentti täyttymyksestä käsin. 

Näillä kahdella Palmusunnuntain profeetallisella teollaan, aasin varsalla ratsastamalla ja temppelin esipihan puhdistuksella, Jeesus ennakoi uuden ajan tulemista, jolloin vanha ryövärien luolaksi muuttunut joutuisi vääjäämättä väistymään uuden tieltä. Uusi temppeli rakennettaisiin Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Se tulisi olemaan kaikkien kansojen rukoushuone. Palmusunnuntain iltana Jeesus poistui kaupungista yöpymään Betaniaan, Öljymäen toiselle puolelle.

3. Performanssi: Viikunapuun kiroaminen ennusmerkkinä juutalaisten kansallisvaltion lopusta

Palmusunnuntaita seuraavana maanantaiaamuna, palatessaan opetuslastensa kanssa yöpaikastaan Betaniasta takaisin kaupunkiin, Jeesus teki heidän nähden vielä kolmannen merkittävän profeetallisen teon;

Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen nälkä. Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen luo, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja hän sanoi sille: "Älköön sinusta ikinä enää hedelmää kasvako". Ja kohta viikunapuu kuivettui. Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja sanoivat: "Kuinka viikunapuu niin äkisti kuivettui?" Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: jos teillä (juutalaisilla) olisi uskoa ettekä epäilisi, niin ette ainoastaan voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui, vaan vieläpä, jos sanoisitte tälle vuorelle (symbolisesti Jeesukselle): 'Kohoa ja heittäydy (kansojen) mereen', niin se tapahtuisi./ Matt. 21:18-21

Jeesuksen tässä profeetallisessa teossa hän ennakoi viikunapuun, eli symbolisesti juutalaisen kansan ja kansallisvaltion määräaikaisen hylkäämisen Jumalan pelastusuunnitelmassa. Hänen kansansa tulisi hylkäämään messiaansa ja se johtaisi väistämättä myös sen syrjäyttämiseen ja tuhoon. Jeesus ei sillä kertaa löytänyt etsinnästä huolimatta varhaishedelmiä viikunapuusta. Toisin sanoen hän ei löytänyt kansassa uskoa hänen messiaanisuuteensa pientä opetuslasten joukkoa lukuunottamatta. Markus kertoo syyn tähän, "sillä silloin ei ollut viikunain aika", Mark. 11:13.



Hedelmätön viikunapuu hakataan pois etsikkoajan jälkeen

Jeesus kuvaa samaa asiaa myös vertauksessaan hedelmättömästä viikunapuusta Luuk. 13:6-9;

Kolme on VT:ssa kohtuullisen odotusajan määrä. Jeesuksen julkinen toiminta kesti Johanneksen evankeliumin kronologian mukaan juuri kolme ja puoli vuotta, eli puolet seitsemästä vuodesta. Johannes mainitsee neljä pääsiäistä, joista kolmena Jeesus vieraili juutalaisen tavan mukaan Jerusalemissa. Ne ovat;

• ensimmäinen pääsiäinen Jeesuksen julkisen toiminnan alussa, jolloin hän vieraili Jerusalemissa, Joh. 2:13 ja 23
• toinen on nimeämätön juutalaisten juhla Jerusalemissa, jolloin Jeesus joutui konfliktiin johtavien juutalaisten kanssa parantaessaan Betesdan altaalla olleen miehen sapattina, Joh. 5. luku. Tämäkin juhla oli tutkijoiden mukaan pääsiäinen. Sen jälkeen Jerusalemin johtavat juutalaiset halusivat tappaa Jeesuksen, koska hän oli rikkonut sapattikäskyä ja tehnyt itsensä Jumalan vertaiseksi kutsumalla Jumalaa isäkseen.
• kolmas  pääsiäinen on mainittu Joh. 6:4:ssä. Silloin Jeesus ei mennyt Jerusalemiin juuri edellisen pääsiäisen konfliktin takia, vaan oli Galileassa. Syy on mainittu Joh. 7:1:ssä.
• neljäs pääsiäinen on mainittu Joh. 11:55 ja 12:1. Silloin Jeesus meni Jerusalemiin ilmaisten avoimesti messiaanisuutensa, mikä johti hänen pidättämiseensä ja ristinkuolemaansa.

Kun siihen lisätään myös Johannes Kastajan toiminta, mikä alkoi puoli vuotta ennen Jeesuksen julkisen toiminnan alkamista, saadaan juuri vertauksen neljä vuotta täyteen. Sen jälkeen tapahtui ristiinnaulitseminen kansan johtomiesten ja ylipappien tuomitessa Jeesuksen kuolemaan. Myös Johannes Kastaja oli julistanut kirveen panemista puun juurelle ja ilman kääntymyksen hedelmää se hakattaisiin pois, Matt. 3:10. Niin myös tapahtui vuonna 70 roomalaisten tuhottua Jerusalemin ja siitä eteenpäin.

Luukkaan kertomus tuoreesta ja kuivasta viikunapuusta

Jeesus viittasi viikunapuun, eli valtiollisen Israelin kuivumiseen myös kantaessaan ristinsä poikkipuuta, putibalumia, matkalla Via Dolorosaa pitkin Golgatalle;

Vanha Kirkkoraamattu 1776 kääntää Jeesuksen sanat Jerusalemin tyttärille jakeessa 31 kieliopillisesti oikein; Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa (viikuna) puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu? (Luuk. 23:31, KR 1776). 

Samoin kääntää mm. New International Version; For if people do these things when the tree is green, what will happen when it is dry? (Lk. 23:31, NIV)

Jeesuksen aikana kansallisen Israelin viikunapuu oli vielä tuore ja he asuivat omassa maassaan, Erets Israelissa, mutta se kuivui juutalaisten hylättyä messiaansa. Israelin viikunapuu kirottiin ja se kuihtui. Kansa joutui sen jälkeen pitkään maanpakoon pakanakansojen sekaan. Vaikka Rooma miehitti Juudeaa, sillä oli maassaan laaja itsehallinto ja lupa harjoittaa yksijumalaista uskontoaan. Jerusalemin tempppelissä jatkui uhraaminen aina temppelin tuhoon asti.

Roomalaiset toteuttivat Jeesuksen profetian kuivasta (viikuna) puusta ja tuhosivat Jerusalemin soraläjäksi vajaat 40 vuotta myöhemmin, vuonna 70. He ajoivat sen jälkeen kansan maanpakoon lähes 2000 vuodeksi. Jerusalemin hävityksen yhteydessä sai surmansa jopa useita satoja tuhansia, historioitsija Josefuksen mukaan yli miljoona, juutalaista. Piirityksen alkaessa kaupungin väkiluku oli moninkertaistunut siellä vietettävän pääsiäisjuhlan takia. Juutalaiset vaelsivat kaikkialta diasporasta Jerusalemiin kolme kertaa vuodessa uskonnollisten juhlien vuoksi ja pääsiäinen oli niistä suurin. Yli neljä kuukautta kestänyt piiritys oli erityisen vaikea juuri kaupunkiin saarroksiin joutuneelle siviiliväestölle elintarvikkeiden loppumisen vuoksi. Kaupungista pakoon yrittäneitä nälkiintyneitä pyhiinvaeltajia ja asukkaita ristiinnaulittiin Josefuksen mukaan jopa useita satoja päivässä ja niin paljon, että puut loppuivat kaupungin ympäriltä. Historioitsija Josefuksen mukaan nälänhätä kaupungissa oli piirityksen loppuvaiheissa niin suuri, että jotkut äidit jopa söivät lapsiaan.

Viikunapuu, eli valtiollisen Israelin olemassaolo omassa maassaan loppui, mitä Jeesuksen kärsimysviikolla tekemä profetallinen teko, viikunapuun kiroaminen, kaupunkiin johtavalla tiellä ennakoi. Jeesus profetoi Jerusalemin tulevasta tuhosta myös Matteuksen 22. luvun vertauksessaan kuninkaan pojan häistä;

7 Mutta kuningas vihastui ja lähetti sotajoukkonsa (Rooman legioonat) ja tuhosi nuo murhamiehet ja poltti heidän kaupunkinsa (Jerusalemin). (Matt. 22:7)

Se, että Herra itse kirosi viikunapuun, tarkoittaa sitä, että myös juutalainen kansa annettiin uhriksi meidän pakanakansojen ja koko maailman evankelioinnin vuoksi. 

Viikunapuun uudelleen versoaminen

Viikunapuun, eli juutalaisten kansallisvaltion versoaminen uudelleen lehteen aikojen lopulla

Viikunapuusta jäi kuitenkin kanto jäljelle, niinkuin kr. alkuteksti sanoo. Se kuivettui "juuresta ylöspäin" eli "ek rhiza", vrt. Mark. 11:20. Toisin sanoen juutalainen kansa kykenisi säilyttämään kansallisen identiteettinsä ja olemassa olonsa koko pitkän maanpakolaisuutensa aikana, kunnes kanto eräänä päivänä jälleen versoaisi juutalaisvaltioksi. Siksi Jeesus kehoittaa juutalaisia opetuslapsiaan (ja symbolisesti koko juutalaista kansaa) samassa yhtyeydessä; "pitäkää usko Jumalaan", Mark. 11:22. Aikojen lopulla tulisi vielä uudelleen heidän vuoronsa.

Niiinkuin Messias Jeesus tulisi olemaan kaksi päivää haudassa ristinkuolemansa jälkeen, myös juutalainen kansa tulisi olemaan kaksi tuhatta vuotta syrjässä Jumalan pelastussuunnitelmassa, kunnes tulisi sen vuoro "nousta ylös" kunniassa kuten Kristuskin nousi ylös kolmantena päivänä. Silloin juutalaiset ottavat kansakuntana omassa maassaan Jeesuksen vastaan Messiaanaan ja Jerusalemista tulee koko maailman pääkaupunki tuhatvuotisessa valtakunnassa, minkä Kristus perustaa palatessaan takaisin maan päälle.

Evankeliumi menisi ensin kaikille kansoille ja vasta sen jälkeen, viikunapuun puhjetessa uudelleen lehteen aikojen lopulla, tulisi taas kansallisen Israelin aika vastaanottaa Jeesus Messiaanaan. Vertaa tähän myös Jeesuksen sanat juutalaisille poistuessaan viimeisen kerran pyhäkön alueelta, Temppelivuorelta;

Profeetta Sakarja kuvaa tätä aikojen lopun käännettä seuraavasti;

Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista./ Sak. 12:10

Mereen heittäytyvä vuori, joka täyttää koko maailman

Puhuessaan viikunapuun kiroamisen yhteydessä mereen heittäytyvästä vuoresta (Matt. 21:21) Jeesus viittaa Danielin 2. luvun profetiaan;

Ilman ihmiskättä irtautuva kivilohkare kuvaa Jeesuksen paluuta ja koko maailman täyttävä vuori kuvaa 1000-vuotista valtakuntaa, minkä Jeesus palatessaan maan päälle tulee perustamaan. Tämä vuori tulee heittäytymään "pakanakansojen mereen" (vrt. Dan. 7:3 ss.), eli Jeesuksen paluu maan päälle tulee tapahtumaan, kun juutalaiset sitä Jeesukselta aikojen lopulla pyytävät, vrt. Matt. 23:39. Silloin he uskossa toivottavat Jeesuksen tervetulleeksi takaisin ja hän palaa Jerusalemiin perustamaan valtakunnan Israelille, vrt. unen selitys Dan. 2:44-45. Silloin Jerusalemista käsin hallitaan koko maailmaa ja kansakunnat vaeltavat sinne maan ääristä kuulemaan Herran sanaa. Evankeliumi viedään ensin Jerusamista lähtien maan ääriin asti ja aikojen lopussa palataan maan ääristä takaisin kohti Jerusalemia kuulemaan Herran sanaa.



Israelin valtion itsenäistyminen 1948

1900-luvulla viikunapuu, eli juutalaisten kansalliskoti, valtiollinen Israel, puhkesi jälleen lehteen sionismin vaikutuksesta Israelin valtion itsenäistyessä 14.5.1948. Se  tapahtui Euroopan juutalaisia kohdanneen katastrofin, "Holokaustin" jälkeen. Israelin valtion ilmestyminen maailman kartalle historialliseen paikkaansa on merkkien merkki myös Jeesuksen paluun läheisyydestä ja meidän "pakanain", eli pääosin pakanakansoista koostuvan seurakunnan ajan päättymisestä.

Viikunapuun lehteen puhkeaminen merkitsee myös sitä, että "kesä", eli  tuhatvuotisen valtakunnan perustaminen maan päälle "on lähellä". Pian on taas juutalaisten ja Israelin vuoro. Silloin tulee "viikunain aika" ja viikunapuusta löytyy myös hedelmiä, eli evankeliumi palautetaan takaisin sinne mistä se aikanaan lähti liikkeellekin, Israeliin. Niin lopulta "kaikki Israel" pelastuu, Room. 11:26.

"Kaikki Israel" tarkoittaa vanhan Israelin uskon molempia tyttäriä, juutalaisia ja kristittyjä. Ne molemmat ovat vanhan Israelin uskon perillisiä. Nuorempi tytär, eli kristityt, ovat jo pelastuksessa sisällä. Kun myös vanhempi tytär, eli juutalaiset, ottavat kansakuntana evankeliumin vastaan, niin "kaikki Israel" pelastuu. Silloin molemmat perilliset tulevat oksastetuiksi vanhan Israelin uskon jaloon öljypuuhun, Room. 11:24.

Katsokaa myös kaikkia puita, eli nationalismin nousu

Luukas lisää Jeesuksen kehoituksen viikunapuun lisäksi katsoa myös "kaikkien puiden" lehteen puhkeamista, Luuk. 21:29-32;

Kaikkien puiden lehteen puhkeaminen viittaa kansallisuusaatteen, eli nationalismin, nousuun Euroopassa 1800-luvulla. Sen alku oli Ranskan vallankumouksessa. Nationalismin mukaan poliittinen itsemääräämisoikeus kuuluu kansakunnille, joiden tuntomerkkeinä ovat yhteinen kieli, asuinalue, kulttuuri ja talous. Juutalainen nationalismi, eli sionismi syntyi Venäjällä 1880-luvulla siellä esiintyneiden vainojen seurauksena. Sionismin haasteena oli se, että juutalaisilta puuttui alussa sekä oma valtio että myös yhteinen kieli. Se pyrki tarjoamaan vastauksen sekä antisemitismiin että myös juutalaiseen identiteettiin luomalla juutalaisvaltion.

Israel oli YK:n 59. jäsenvaltio liittyessään järjestöön 11.5.1949. Tämän jälkeen on ollut varsinainen "muiden puiden lehteen puhkeamisten" buumi, eli kansallisvaltioiden itsenäistymisen suma. Nykyisin näitä "lehteen puhjenneita", eli itsenäistyneitä valtioita on YK:ssa jo lähes 200 kpl. Viimeinen aalto tuli Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla. Tämäkin on viikunapuun ohella myös toinen merkki Kristuksen paluun läheisyydestä. Myös Suomi kuuluu näiden "kaikkien puiden", eli 1900-luvulla itsenäistyneiden kansakuntien joukkoon.

"Kesän" ja Jumalan valtakunnan läheisyys merkitsee tässäkin kontekstissa Kristuksen paluuta ja sen jälkeen maan päälle perustettavaa 1000-vuotista messiaanista valtakuntaa, mitä hallitaan Jerusalemista käsin. Silloin profeettojen ennustusten mukaisesti koko luomakunta uudistuu ja rehevöityy kuin kesällä.

Yhdysvallat siirsi suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin 14.5.2018, Israelin itsenäisyyden 70-vuotisjuhlapäivänä. Tämä konkretisoi Yhdysvaltojen aiemmin edellisen vuoden joulukuussa 2017 antaman tunnustuksen Jerusalemista Israelin pääkaupunkina. Israelin 70-vuotis itsenäisyyspäivästä 14.5.2018 alkoi juosta myös "viikunapuu sukupolven" yhden raamatullisen eliniän viimeiset vuodet 70-80 vuotta, vrt. Ps. 90:10. Yhdysvaltojen suurlähetystön avaaminen Jerusalemissa juuri silloin oli siksi hyvin mielenkiintoista.

Harri A

Tästä pääset takaisin etusivulle