Ukrainan sota ja Venäjän "ydinaseortodoksisuus"

Kuvassa yllä vuonna 2020 käyttöön vihitty valtavan kokoinen Venäjän asevoimien pääkatedraali, kesäkuussa 2020 käyttöön vihitty Kristuksen ylösnousemuksen kirkko, joka sijaitsee 80 km lounaaseen Moskovasta olevassa Isänmaallisessa puistossa. Kirkkoon mahtuu 6000 ihmistä.

Erikoisuutena voi mainita, että kirkon lattia on valettu viime sodan aikana tuhottujen saksalaisten panssarivaunujen teräksestä. Asevoimien katedraali on Venäjän armeijan ja ortodoksisen kirkon välisen ideologian ja arkisen yhteistyön symboli. Kirkko ja sen koristelu on yhdistetty "russki mir",  eli "venäläinen maailma" -teologiaan.

Venäjän laiton sota Ukrainassa ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Maa on yliarvioinut oman sotilaallisen suorituskykynsä ja toisaalta aliarvioinut ukrainalaisten puolustustahdon. On syyllistytty samoihin virheisiin kuin Talvisodassa Suomea vastaan. Pienikin sotamenestys on vaatinut suuren määrän miehistö- ja kalustotappioita. Pelkästään vuoden 2024 touko-kesäkuussa Venäjä menetti Britannian puolustusministeriön  mukaan keskimäärin tuhat sotilasta päivässä kaatuneina ja haavoittuneina.

Lännen massiiviset talouspakotteet ovat lisäksi olleet ajamassa Venäjää taloudelliseen ahdinkoon. Vaikka maa on kerännyt ison sotabudjetin, niin pakotteet estävät sen tehokkaan käytön. Ulkomaiset yritykset ja pääoma ovat paenneet maasta.

Putin vaatii Krimin, Donbassin, Hersonin ja Zaporizzjan alueiden tunnustamista osaksi Venäjää ja Ukrainan pysymisen jatkossa  puolueettomana. Lisäksi talouspakotteet tulisi ainakin pääosin purkaa. Tullaanko näihin vaatimuksiin koskaan suostumaan? Toisin sanoen Venäjä on ajautumassa sellaiseen pattitilanteeseen, missä Neuvostoliittokaan ei koskaan ollut.

Mikä tekee tästä tilanteesta vaarallisen? Se, että viimeisenä valttikorttina maalla on kuitenkin ydinaseet. Yhteensä koko arsenaali on noin 4300 ydinkärkeä, joista 2200 strategista ydinkärkeä voidaan sijoittaa maalta ja sukellusveneistä ammmuttaviin ballistisiin ohjuksiin ja noin 600 ilmavoimien raskaisiin pommikoneisiin. Lisäksi käytettävissä on noin 1500 pienempää taktista ydinkärkeä. Lisätietoa Venäjän ydinaseista 2024 löydät täältä.

Venäjälle ydinaseilla on erityismerkitys, sillä ne ovat maan suurvalta-aseman vahvin ja ehkä ainoa osoitus.

Ei liene epäilystä etteikö suurvalta käytä kaikkia keinoja silloin kun maan turvallisuus on vakavasti uhattuna. Venäjän nykyisen doktriinin mukaan ydinaseita voidaan käyttää paitsi maahan kohdistettua ydinaseiskua vastaan myös tavanomaisessa sodassa silloin, kun ”Venäjän valtion olemassaolo on uhattuna”. Jos Venäjä ei saavuta tavoitteitaan ja länsi tukee Ukrainaa kaikin keinoin loppuun asti tällainen uhka voi muodostua. Eikä ole takeita siitä, että Vladimir Putin noudattaa itse allekirjoittamaansa doktriinia loppuun asti.

Lisäksi monet sotilasanalyytikot uskovat, että tappion häämöttäessä Venäjä käyttäisi "eskaloi estääksesi eskaloitumista" -strategiaa (escalate to de-escalate strategy) ja aloittaisi rajoitetun ydinsodan taktisilla ydinaseilla tuodakseen vastustajat siten neuvottelupöytään. Strategia perustuu siihen, että Venäjän rajoitetun ensi-iskun jälkeen kynnys vastata siihen nousee liian suureksi ja ollaan valmiita antamaan jossain periksi molemminpuolisen tuhon uhatessa.

Nationalistinen uskonnollisuus

Moskovasta 80 km lounaaseen sijaitsevassa Isänmaallisessa puistossa on Venäjän federaation asevoimien pääkatedraali (Kristuksen ylösnousemuksen katedraali). Se on Venäjän armeijan ja ortodoksisen kirkon välisen tiiviin yhteistyön symboli. Kirkko on läsnä käytännössä kaikkialla armeijan toiminnassa. Erityisen tiivis yhteys on kirkon ja Venäjän ydinasejoukkojen välillä. Venäjän ortodoksinen kirkko on 1990-luvun alusta saakka puhunut aktiivisesti ydinaseiden merkityksestä. Kirkon näkökulmasta ydinaseilla on sekä käytännöllistä että myös teologista merkitystä.

Niin sanotun "ydinaseortodoksisuuden" mukaan Venäjän on oltava ydinasevalta, jotta se voi suojella ortodoksisuutta ja vastavuoroisesti Venäjän on oltava ortodoksinen turvatakseen ydinaseensa. Ydinaseilla on nähty olevan myös eskatologinen merkitys: ydinaseet varmistavat sen, että maailmanloppu, jolloin "maallinen ja taivaallinen Rus" yhdistyvät toisiinsa, tulee juuri Jumalan säätämänä ajankohtana, vrt. Jes. 13:1-13. Uskonnollisen nationalismin hengessä ortodoksipapit ovat käyneet siunaamassa ja vihmomassa pyhää vettä Venäjän ydinohjusten päälle.

Venäjän armeijan ja ortodoksisen kirkon yhteistyön symboli, Kristuksen ylösnousemuksen katedraali Isänmaallisessa puistossa. Vasemmalla oleva kellotorni on 75 metriä korkea ja siellä on 18 kelloa, joista suurin painaa 10 tonnia.

Neuvotteluilla Ukrainan sodan päättämiseksi on siksi iso merkitys paitsi Euroopan myös koko maailman turvallisuudelle. Se on myös Yhdysvaltojen etu. Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puolustanut tätä näkemystä. Ranska on tällä hetkellä EU:n ainoa ydinaseita omistava valtio.

Syksyllä 2024 asia on tullut entisestään ajankohtaisemmaksi. Yhdysvallat ja Britannia harkitsevat antavansa luvan Ukrainalle käyttää sille luovutettuja pitkän kantaman ohjuksia myös syvälle Venäjän maaperälle ammuttaviin iskuihin. Saksa on kieltäytynyt luvan antamisesta riippumatta siitä, mitä muut päättävät. Putinin mukaan luvan antaminen merkitsee avointa sodan julistamista Venäjälle. Putin on sanonut Venäjän sotivan Ukrainassa kristillisistä arvoista luopunutta liberaalia länttä vastaan. Patriarkka Kirill on kutsunut Ukrainan sotaa "pyhäksi sodaksi länttä vastaan". Valtava katastrofi on lähempänä kuin koskaan ennen.

Harri A