Mitä voi tapahtua, jos Venäjä ajautuu umpikujaan?

Visuaalisen hakukyselyn kuva

Kuvassa yllä vuonna 2020 käyttöön vihitty valtavan kokoinen Venäjän asevoimien kirkko, joka sijaitsee 50 km länteen Moskovasta. Erikoisuutena voi mainita, että kirkon lattia on valettu viime sodan aikana tuhottujen saksalaisten panssarivaunujen teräksestä.

Venäjän sota Ukrainassa ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Maa on yliarvioinut oman sotilaallisen suorituskykynsä ja toisaalta aliarvioinut ukrainalaisten puolustustahdon. On syyllistytty samoihin virheisiin kuin Talvisodassa Suomea vastaan.

Lännen massiiviset talouspakotteet ovat lisäksi ajamassa Venäjää ennen näkemättömään ahdinkoon. Vaikka maa on kerännyt ison sotabudjetin, niin pakotteet estävät sen tehokkaan käytön. Ulkomaiset yritykset ja pääoma pakenevat maasta.

Putin vaatii Krimin ja Donbassin alueen tunnustamista osaksi Venäjää ja Ukrainan pysymisen jatkossa  puolueettomana. Lisäksi talouspakotteet tulisi ainakin pääosin purkaa. Tullaanko näihin vaatimuksiin koskaan suostumaan? Toisin sanoen Venäjä on ajautumassa sellaiseen pattitilanteeseen, missä Neuvostoliittokaan ei koskaan ollut.

Mikä tekee tästä tilanteesta vaarallisen? Se, että viimeisenä valttikorttina maalla on kuitenkin ydinaseet. Yhteensä koko arsenaali on noin 4500 ydinkärkeä, joista 1588 strategista ydinkärkeä on sijoitettu lballistisiin ohjuksiin ja ilmavoimien raskaisiin pommikoneisiin. Lisäksi reservissä on vajaa 1000 strategista ydinkärkeä ja noin 1900 pienempää taktista ydinkärkeä. Lisätietoa Venäjän ydinaseista 2022 on alla olevassa linkissä.

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00963402.2022.2038907?src=recsys

Venäjälle ydinaseilla on erityismerkitys, sillä ne ovat maan suurvalta-aseman vahvin ja ehkä ainoa osoitus.

Ei liene epäilystä etteikö suurvalta käytä kaikkia keinoja silloin kun maan turvallisuus on vakavasti uhattuna. Venäjän nykyisen doktriinin mukaan ydinaseita voidaan käyttää paitsi maahan kohdistettua ydinaseiskua vastaan myös tavanomaisessa sodassa silloin, kun ”Venäjän valtion olemassaolo on uhattuna”. Jos Venäjä ei saavuta tavoitteitaan Ukrainassa ja länsi pitää loppuun asti kaikki sanktiot voimassa, tällainen uhka voi muodostua. Eikä ole takeita siitä, että Vladimir Putin noudattaa itse allekirjoittamaansa doktriinia loppuun asti.

Lisäksi monet sotilasanalyytikot uskovat, että tappion häämöttäessä Venäjä käyttäisi "eskaloi eskaloitumista" -strategiaa (escalate to de-escalate strategy) ja aloittaisi rajoitetun ydinsodan taktisilla ydinaseilla tuodakseen vastustajat siten neuvottelupöytään. Strategia perustuu siihen, että Venäjän rajoitetun ensi-iskun jälkeen kynnys vastata siihen nousee liian suureksi ja ollaan valmiita antamaan jossain periksi molemminpuolisen tuhon uhatessa.

Siksi neuvotteluilla Ukrainan sodan päättämiseksi on iso merkitys koko maailman turvallisuudelle. Myös Venäjälle pitää tarjota kunniallinen peräytymistie umpikujasta. Se on paitsi Euroopan, myös Yhdysvaltojen etu. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron on puolustanut tätä näkemystä. Ranska on tällä hetkellä EU:n ainoa ydinaseita omistava valtio.

Harri A