Elämän ja kuoleman tie, 5.Moos. 30

I Am the Way the Truth and the Life - Common Grace

15 "Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon.

16 Jos te noudatatte Herran, Jumalanne, lakia, jonka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa, vaellatte hänen teitään ja noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja määräyksiään, te saatte elää. Teistä tulee suuri kansa, ja Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan omaksenne.

17 Mutta minä ilmoitan teille tänään, että jos sydämenne kääntyy pois Herrasta ettekä tottele häntä, vaan eksytte kumartamaan ja palvomaan vieraita jumalia,

18 teidät perii tuho ettekä saa kauan elää siinä maassa, jota olette nyt menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen.

19 "Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. (5.Moos. 30:15-19)

Vanhan testamentin esikuva 5. Moos. 30:15-19 kertoo ihmisen tahdonvapaudesta. Herra laittoi israelilaiset valinnan eteen. Kansan oli valittava elämä tai kuolema, siunaus tai kirous. Jännite Jumalan kaikkitietävyyden ja ennaltamääräämisen sekä ihmisen valinnan vapauden välillä on ollut sekä juutalaisuudessa että myös kristillisessä kirkossa vaikea teologinen ongelma. Juutalaisuudessa asia on pyritty ratkaisemaan nk. halakhan avulla.

Neuvo kansalle tarkoin säännökset ja lait, opeta sille tie, jota sen tulee kulkea (halakh), ja kaikki, mitä sen tulee tehdä. (2.Moos. 18:20)

Heprean teonsana halakh merkitsee kulkemista ja vaeltamista. Oikea vaellus tiellä johtaa Israelin kansan pyhittymiseen Jumalan kansaksi. Juutalaisuudessa tästä muodostui oppi oikeasta vaelluksesta, eli halakha. Siksi Israel tarvitsi Jumalan lain tuntevia oppineita miehiä, halakhisteja. Näin syntyi myös evankeliumeissa mainittu "isien perinnäissääntö" (Matt. 15:1-5), jota Jeesus kritisoi.

Vaikka 5. Mooseksen kirja kertoo Herran ja Israelin kansan välisestä liittosopimuksesta, joka solmittiin Jordanvirran itäpuolella sijaitsevassa Moabin autiomaassa ennen luvattuun maahan menoa, siinä on samalla esikuvia uudesta liitosta Jeesuksessa Kristuksessa. Eräs näistä esikuvista liittyy juuri ihmisen tahdonvapauteen uskon asioissa.

On kuitenkin huomattava, että 5.Moos. 30 esikuvassa Jumala on aloitteen tekijä, ei ihminen..."Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman." Tarkka käännös alkutekstistä on "Minä panen sinun kasvojesi eteen...", mikä korostaa Jumalan toimintaa asiassa.

5.Moos:ssa odotetaan Mooseksen kaltaisen profeetan ilmestymistä (5.Moos. 18:15-18) ja UT:n perusteella juuri Jeesus on tämä profeetta. Jeesuksen opettama rakkauden kaksoiskäsky perustuu sekin Mooseksen lakeihin (5.Moos. 6:4-6, 3.Moos. 19:18). Ollessaan autiomaassa Saatanan kiusaamana Jeesus vetoaa juuri 5. Mooseksen teksteihin (5.Moos. 6:13,16 ja 8:3). 5. Mooseksen kirjaa on UT:ssa lainattu suoraan tai välillisesti yli 80 kertaa.

Jeesus on tie, totuus ja elämä

UT:ssa Jeesus on 2.Moos. 18:20 mainittu tie, jota israelilaisten tulee kulkea. Hän on myös totuus ja elämä, joka israelilaisten tulee 5.Moos. 30:19 kehotuksen mukaisesti valita.

Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. (Joh. 14:6)

Oikea vaellus Jeesustiellä vie elämään armon kautta ja Pyhä Henki opettaa, miten sillä tiellä tulee kulkea. Koska Jeesus täytti meidän edestämme Jumalan koko lain, häneen uskovat pääsevät luvattuun maahan (so. symbolisesti taivaaseen) Jordanvirran (so. symbolisesti kuoleman virran) ylitse hänen kauttaan ja perivät iankaikkisen elämän.

Sidottu ja vapautettu ratkaisuvalta

Niinkuin Herra antoi israelilaisille valittavaksi elämän ja kuoleman, Jumala antaa myös uudessa liitossa meidän valittavaksemme elämän tien Jeesuksessa tai kuoleman tien ilman häntä, Joh. 11:25. Ihminen ei itse kykene tähän valintaan ilman Jumalan antamaa etsikkoaikaa, mutta Pyhä Henki voi vapauttaa evankeliumin saarnan kautta ihmisen tahdon siten, että hän pystyy tekemään valinnan Jeesuksen puoleen. Jumala herättää saarnatun sanan kautta ihmisen uskoon.

Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat. (Room. 1:16)

Tosin ihminen on silloin valinnan paikalla 5.Moos. 30 esikuvan mukaisesti ja voi myös kieltäytyä eksyen kumartamaan ja palvomaan vieraita jumalia, kuten ihmiskunniaa, rahaa ja valtaa.

Myös Lutherin mukaan ihmisen vapaa tahto uskon asioissa on sidottu, ts. ilman Pyhää Henkeä ihminen ei pysty tekemään mitään uskon ratkaisua. 5.Moos. 30:n esikuva kuitenkin kertoo meille, että Jumala voi vapauttaa sidotun tahtomme asettaessaan meidät valinnan paikalle. Pyhä Henki vetää evankeliumin kuulijaa Jeesuksen luo. Ihmisen sidottu ratkaisuvalta muuttuu silloin vapautetuksi ratkaisuvallaksi ja hän saa mahdollisuuden kääntyä Jumalan puoleen. Hänelle avautuu tilaisuus valita elämä, siirtyä kuolemasta elämään.

Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka minut on lähettänyt, vedä häntä. (Joh. 6:44)

Jumala on aina kunnioittanut luomansa ihmisen tahdon vapautta valita haluaako elää Jumalan yhteydessä vai ilman häntä. Siksi pelastuksenkin asiassa ihmiselle annetaan mahdollisuus tähän valintaan evankeliumin kuulemisen ja Pyhän Hengen vaikutuksen kautta. Valinnan mahdollisuus oli jo syntiinlankeemuksessa ja niin on myös Jeesuksen luokse tulemisessa silloin, kun Jumala siihen antaa tilaisuuden, Matt. 19:25-26. Monet kuitenkin kieltäytyvät ja silloin Jumalan viha pysyy heidän yllään, Joh. 3:36.

Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! Hänhän sanoo: -- Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä. (2.Kor. 6:1-2)

Harri Ahdesmäki