Viisi leipää ja kaksi kalaa

Kuvahaun tulos haulle two fishes five loaves

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.
11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".
13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".
14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".
15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.
16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.
17 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia. (Luuk. 9)

Jeesuksen profeetallinen ihmeteko, missä hän ruokkii 5000 miestä (ja naiset ja lapset) viidellä leivällä ja kahdella kalalla on niin merkittävä, että se esitetään Luukkaan lisäksi myös kaikissa muissa evankeliumeissa, Matt. 14:13-21, Mark. 6:30-44 ja Joh. 6:1-15.

Viisi leipää, eli Toora

Jo kirkkoisät aikoinaan tulkitsivat viiden leivän symboloivan viittä Mooseksen kirjaa, jotka ovat osa heprealaista Raamattua, Tanakia. Tanak on akronyymi heprealaisen Raamatun kolmen osan nimistä ; Toora [תורה], Neviim [נביאים], Ketuuvim [כתובים] eli "laki, profeetat ja kirjoitukset". Tanak sisält ää aivan samat kirjat kuin meidän Vanha testamenttimme, mutta ne on esitetty siinä osin eri järjestyksessä.

Viisi leipää kuvaa Tanakin ensimmäistä osaa, Tooraa, eli viittä Mooseksen kirjaa. Toora käännetään suomeksi usein sanalla laki, vaikka sen merkitys on sananmukaisesti opastus tai opetus. Se on Jumalan ilmoituksen ydin, jota profeetat (Neviim) ja kirjoitukset (Ketuvim) täydentävät ja tulkitsevat. 

 Mooseksen kirjat ovat;

  • 1. Mooseksen kirja, Genesis (synty)
  • 2. Mooseksen kirja, Exodus (lähtö)
  • 3. Mooseksen kirja, Leviticus (leeviläiset)
  • 4. Mooseksen kirja, Numeri (luvut) ja
  • 5. Mooseksen kirja, Deuteronomium (lain kertaus)

Juutalaisille Toora on Tanakin keskeisin osa, joka luetaan synagogassa läpi joka vuosi. Toorasta käytetään myös kreikkalaisperäistä nimeä Pentateukki, joka tarkoittaa viisiosaista kirjaa. Toora kertoo Kristuksesta, sanoohan Jeesus juutalaisille Mooseksen kirjoihin viitaten;

Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän (Mooses) on kirjoittanut. (Joh. 5:46)

Ylläolevassa jakeessa Jeesus itse vahvistaa juuri Mooseksen olleen Tooran alkuperäinen lähde. Myöhemmin hänen opetuksensa koottiin kirjallisista ja myös suullisista lähteistä pakkosiirtolaisuuden aikana ja sen jälkeen viisiosaiseksi kirjaksi.

Usein koko Jumalan ilmoitukseen Vanhassa testamentissa viitataan sanalla laki, koska Mooseksen kirjat ovat heprealaisen Raamatun ensimmäinen ja myös keskeisin osa. Vertaa mm. Jes. 2:2-3 ja Psalmi 1:1-2; 

2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansat virtaavat sinne.
3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana".
1 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,
2 vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!

Kaksi kalaa, eli Israelin uskon kaksi perillistä

Juutalaisuus ja kristinusko

Vanhalla Israelin uskolla on kaksi perillistä, juutalaisuus ja kristinusko. Juutalaisuus (juudalaisuus) syntyi Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen, kun kaksi heimoa, juudalaiset ja benjaminiläiset, palasivat Persian kuningas Kyyroksen mahtikäskyllä Israelin eteläiseen osaan rakentamaan toista temppeliä (nk. Serubbaabelin temppeliä) vuonna 539 eKr. ja siitä eteenpäin. Juudan heimo palasi Juudean maakuntaan ja heistä tuli juutalaisia. Tämän toteaa myös historioitsija Josefus kirjassaan "Juutalaisten muinaishistoria" sanoessaan, että pakkosiirtolaisuudesta palanneita kutsuttiin nimellä Ioudaioi. Juutalaisuus on vanhan Israelin uskon vanhempi perillinen ja myös israelilaisten etninen jatkumo. 

Kristinusko, eli nasaretilaisten liike taas syntyi 30-luvulla jKr. Jeesus Nasaretilaisen seuraajien parissa. Kristinusko, eli vanhan Israelin uskon nuorempi perillinen, syntyi siten juutalaisuuden helmassa, mutta ei kuitenkaan juutalaisuudesta. Juutalaisuus ei ole kristinuskon opinkohta eikä ilmoituksen lähde. Sekä juutalaisuus että myös kristinusko ovat molemmat ennen Babylonian pakkosiirtolaisuutta olleen vanhan Israelin uskon perillisiä. Niiden molempien lähde on heprealainen Raamattu, eli Jeesuksen ruokkimisihmeen viisi leipää. Kristinuskossa sitä on täydennetty Jeesuksen opetuksilla. Kristityt kuuluvat etnisesti kaikkiin kansanheimoihin, päinvastoin kuin juutalaiset, jotka kuuluvat pääosin vain Israelin, eli heprealaisten kansanheimoon. 

5000 miestä ja 12 pientä vakallista yli jääneitä leivän palasia

Israelilaisten väestönlaskut 4. Mooseksen kirjassa

Heprean elef tarkoittaa tuhatta, mutta myös sotilasosastoa tai sukua/perhekuntaa. Siksi on todennäköistä, että 4. Mooseksen kirjassa (1. ja 26. luku) esitetyt israelilaisten censukset, eli väestönlaskennat voidaan tulkita myös siten, että em. luettelossa elef ei tarkoittaisi tuhatta, vaan perhekuntaa/sukua. Näin esim. Rubenin sukukunnasta (4.Ms. 1:21) olisi löytynyt 46 vastaavaa yksikköä ja niissä yhteensä 500 yli 20-vuotiasta sotamiestä jne. Näin laskettuna koko Israelin sotamiesten luku olisi noin 5000 miestä eikä 600.000. Kun siihen lisätään myös naiset lapset, koko israelilaisten määrä olisi ollut erämaassa 30.000-50.000 eikä 2-3 miljoonaa, kuten lukuja on yleensä tulkittu.

Tämä sopiikin paremmin historialliseen tapahtumaan, josta ei ole jäänyt mitään jälkiä Siinain erämaahan. Sinne ei olisi voinut saada mahtumaan 2-3 miljoonan joukkoa. Jos miljoonittain israelilaisia olisi esim. marssinut erämaassa vaikkapa 10 miestä rinnakkain, olisi karavaani ollut lähes 300 kilometriä pitkä. Pelkkä meren ylityskin olisi kestänyt siltä joukolta yli viikon. Sen sijaan 30-50.000 israelilaista on hyvinkin voinut tehdä kaiken, mitä Mooseksen kirjoissa kuvataan.

Kaikkien evankelistojen esittämä Jeesuksen ruokkimisihme kuvaa siten myös lukumääräisesti erämaavaelluksen tapahtumia ja ilmaisee Jeesuksen olevan se kallio, joka seurasi israelin kansaa koko erämaavaelluksen ajan: 

1 Sillä minä en tahdo, veljet, pitää teitä tietämättöminä siitä, että isämme olivat kaikki pilven alla ja kulkivat kaikki meren läpi
2 ja saivat kaikki kasteen Moosekseen pilvessä ja meressä
3 ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa
4 ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa.  Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus. (1.Kor. 10:4)

12 vakallista ylijääneitä leivänpalasia

Luukas kuvaa 9. luvussa 12 opetuslapsen lähettämistä ja 10. luvussa vielä 70 muun lähettämistä evankelioimismatkalle. Luku 70 kuvaa pakanakansojen lukumäärää, vrt. 1. Moos. 10 luku:

...Nämä olivat Nooan poikien heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja niistä haarautuivat kansat maan päälle vedenpaisumuksen jälkeen. (1.Moos. 10:32)

Luvusta on laskettavissa 70 Nooan poikaa. Joissain käännöksissä luku on 72, mikä tulee Septuagintan käännöksestä.

Tätä on yleisesti vanhastaan tulkittu siten, että 12 opetuslapsen lähettäminen kuvaa Israelin evankeliointia ja 70 muun lähettäminen taas pakanalähetystä Israelin ulkopuolelle.

Tästä on esikuva 2. Mooseksen kirjassa jakeessa 15:27:

Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä ja seitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen. (2.Moos. 15:27)

Kaislameren ylittämisen jälkeen Israel oli tullut ensin Maaraan, missä kansa napisi, koska vesi oli kitkerää eikä sitä voinut juoda. Herra käski Moosesta heittämään puun veteen ja vesi muuttui taas makeaksi ja juotavaksi. Tämä on esikuva Johanneksen toisen luvun tapahtumasta, missä Jeesus muutti veden viiniksi ja julisti siten messiaanisen ajan alkaneeksi. Puu kuvaa symbolisesti myös ristinpuuta. 

Maaran jälkeen kansa saapui Eelimiin, mikä merkitsee hepreaksi korkeita puita. Ne kuvaavat pakanakansoja, jotka saivat voimansa 12 vesilähteestä. Paikka tunnetaan nykyään Gharandelin keitaana Punaisen meren läntisen haaran rannalla ja siellä on yhä makean veden lähteitä jäljellä. 

Ruokkimis-ihmeen 12 korillista leivän palasia kuvaa siis 12 apostolia, joiden evankelioimistyö ulottui lopulta aina maailman ääriin asti.

...Hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti. (Jes. 49:6)

Harri A

Tästä pääset takaisin etusivulle