Joosuan tehtävään siunaaminen Jeesuksen kasteen esikuvana, 4.Moos. 27

Raamatun tutkijoita on kautta aikojen askarruttanut Jeesuksen kasteeseen liittyvät tapahtumat. Ensi silmäyksellä asiat näyttävät menevän väärin päin. Johanneksen olisi pitänyt saada kaste Jeesukselta eikä toisinpäin. Kaikki kuitenkin asettuu kohdalleen, kun asiaa tarkastellaan sen Vanhassa testamentissa ilmoitetusta esikuvasta käsin, 4.Moos. 27:12-23. Tapahtuman keskipisteenä ei ollut Jeesuksen kaste, kuten asia on yleensä tulkittu, vaan hänen vihkimisensä tulevaan tehtävään. Siitä alkoi hänen julkinen toimintansa. Esikuva kertoo verhotusti myös Jeesuksen taivaallisesta syntyperästä.

Tämä artikkeli löytyy näiltä sivuilta myös heprean kielisenä.

Herra vei Mooseksen Abarimin vuorialueella sijaitsevalle Nebon vuorelle, vrt. 5.Moos. 32:49, missä Mooses sai katsoa luvattua maata Jordanin toisella puolella. Samalla Herra kuitenkin ilmoitti Moosekselle hänen kohta koittavasta kuolemastaan, jae 12-13. Mooses oli lakiliiton edustaja ja hän ei siksi voinut viedä Israelin kansaa luvattuun maahan, so. symbolisesti taivaaseen. Lakia tarvittiin luvatun maan rajalle asti pitämään kansaa oikealla tiellä, mutta Jordanin virran, so. symbolisesti kuoleman, yli se ei voinut kansaa viedä.

Mooses rukoili siksi Herraa antamaan Israelille paimenen, joka voisi johdattaa kansaa oikeaan suuntaan etteivät he olisi kuin eksynyt lammaslauma ilman paimenta Mooseksen poismenon jälkeen, jae 16-17. Jeesus itse sanoi olevansa "se hyvä paimen", Joh. 10:1-21.

Jumala vastasi rukoukseen määräämällä Joosuan, Nunin pojan, kansan johtajaksi. Joosua kirjoitetaan hepreaksi samalla tavalla kuin Jeesus, Jehoshua, eli Jahve pelastaa. 

Heprealaisessa numerojärjestelmässä Nunilla (נ) taas on lukuarvo 50. Se on kreikaksi "pentekoste", eli viideskymmenes. Se tarkoittaa kristillisessä viitekehyksessä 50 päivää pääsiäsisestä, eli helluntaita, jolloin Pyhä Henki vuodatettiin maan päälle. Toisin sanoen UT:n valossa Herra ilmoitti Moosekselle valinneensa hänen seuraajakseen Jeesuksen, joka oli syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta. Tämä on samalla verhottu ilmoitus Jeesuksen jumalallisesta syntyperästä. "Nunin poikana" hän olisi kykenevä viemään Israelin kansan luvattuun maahan, eli symbolisesti taivaaseen.

Myös 5. Mooseksen kirjassa ilmoitetaan Jumalan lähettävän Israelille Mooseksen kaltaisen profeetan, jota kansan tuli kuunnella, 5.Moos. 18:15-18. Jeesus totesikin erään kerran juutalaisille:

Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut. Mutta kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani! (Joh. 5:46-47)

Joosua asetettiin Mooseksen seuraajaksi kaiken kansan edessä julkisesti liturgisessa seremoniassa, jae 19. Sen tarkoituksena oli tehdä kansalle selväksi kuka on Mooseksen seuraaja. Joosuan tehtävään asettaminen tapahtui Aaronin pojan, pappi Eleasarin edessä. Mooses pani kätensä Joosuan päälle siirtäen häneen voimaansa ja kunniaansa kaikkien israelilaisten nähden.

Mooses ja Joosua kuvasivat esikuvallisesti Jumalaa ja Jeesusta jälkimmäisen kastetapahtumassa Jordanilla. Pappi Eleasar kuvasi Johannes Kastajaa seremonian toimittajana. 

5. Mooseksen kirjassa lisäksi vahvistetaan, että lopulta Jumala itse asetti Joosuan tehtäväänsä:

Herra sanoi Moosekselle: "Sinun kuolinhetkesi on jo lähellä. Kutsu Joosua luoksesi ja tulkaa pyhäkkötelttaan, niin minä asetan hänet tehtäväänsä. (5.Moos. 31:14a)

Esikuva toteutui Jeesuksen kasteessa

Myös Jeesus asetettiin tehtäväänsä tämän esikuvan mukaan Johanneksen kastaessa hänet kaiken kansan edessä Jordanin virrassa, sen itärannalla. 

Johannes oli molempien vanhempiensa puolesta Eleasarin tavoin pappi Aaronin jälkeläinen ja asetti Jeesuksen tehtäväänsä em. esikuvan mukaan. Jumala siirsi kastetapahtumassa voimaansa Jeesukseen Mooseksen tavoin. Taivaat aukenivat ja Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen päälle fyysisessä muodossa kyyhkysen lailla. Taivaasta kuului myös Jumalan ääni "Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mieltynyt". Jeesus ja Johannes täyttivät näin yhdessä Jumalan vanhurskaan tahdon, eli kaikki tapahtui esikuvan mukaisesti "niinkuin oli kirjoitettu".

Johannes myös kysyi Eleasarin tavoin Jeesuksesta, Matt. 3:11. Johannekselle ilmoitettiin "hänen jälkeensä tulevan toisen, joka kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella". Siten Johannes vakuuttui Jeesuksen tehtävästä. Nähdessään Jeesuksen hän julisti "katso, Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin."

Esikuva edellytti myös sen, että Jeesuksen kastepaikka ei voinut olla muualla kuin Jordanvirralla, minkä yli Joosuakin israelilaiset johti luvattuun maahan.

Israelin kansa vietti Egyptissä 400 vuotta Egyptin orjuudessa kunnes lähtivät sieltä ja saapuivat lopulta luvattuun maahan. Samoin pakkosiirtolaisuudesta paluun jälkeen oli Israelissa noin 400 vuoden "profeetallinen hiljaisuus", kunnes messias Jeesus syntyi. Hän toteutti esikuvan luvattuun maahan (symbolisesti taivaaseen) pääsemisestä omalla ristinuhrillaan. 

Vääriä tulkintoja Jeesuksen kastetapahtumasta

On esitetty, että Jeesus oli syntinen ihminen ennen Johanneksen antamaa kastetta, koska Johannes kastoi vain syntinsä tunnustavia israelilaisia. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä Jeesus oli siinnyt Pyhästä Hengestä eikä siten ollut osallisena langenneen ihmiskunnan perisynnistä. Jeesus ei tarvinnut Johannekselta parannuksen kastetta, vaan kyseessä oli Jeesuksen julkinen tehtävään asettaminen (engl. comissioning). Siitä alkoi hänen julkinen toimintansa ja siksi tapahtuma on kuvattu kaikkien evankeliumien alussa. Jeesuksen tehtävä päättyi myöhemmin Golgatan ristillä, missä hän lunasti ihmiskunnan synnin, perkeleen ja kuoleman vallasta. Ristillä hän sanoi tehtävän suoritettuaan "se on täytetty."

On myös esitetty, että Jeesus sai Pyhän Hengen vasta kastetapahtumassa, mikä ei pidä sekään paikkaansa. Jeesus oli siinnyt Pyhästä Hengestä (vrt. Joosua, Nunin poika) ja oli valmiiksi "täynnä Henkeä" kuten esikuvansa Joosuakin, vrt. jae 18. KR 1933 kääntää ko. kohdan "Ja Herra sanoi Moosekselle: "Ota Joosua, Nuunin poika, mies, jossa on Henki, ja pane kätesi hänen päällensä. Ja aseta hänet pappi Eleasarin ja kaiken kansan eteen ja aseta hänet virkaan heidän nähtensä.

On myös päätelty, että koska Jeesuksen päälle laskeutui Pyhä Henki näkyvässä muodossa hänen kastamisensa yhteydesssa, myös kristityt saisivat Pyhän Hengen oman kasteensa yhteydessä. Sekään ei pidä paikkaansa, sillä Jeesuksen kasteessa oli kyse hänen virkaan asettamisestaan eikä Pyhän Hengen saamisesta, mikä hänellä Jumalan poikana jo oli. Pyhän Hengen laskeutuminen näkyvästi Jeesuksen päälle ja taivaasta kuulunut Jumalan ääni vahvistivat asian audiovisuaalisesti kaikille tapahtumaa seuraaville israelilaisille niinkuin Joosuankin virkaan asettamisessa tapahtui. Kristityt saavat Pyhän Hengen uskoon tullessaan ja se voi tapahtua joko ennen tai jälkeen kastamisen. Apostolien teoissa on esimerkki molemmista (Ap.t. 10:44-48 ja 8:14-17).

Tehtävään asettamisen jälkeen Jeesusta koeteltiin erämaassa 40 päivää niinkuin Israelin kansaa oli koeteltu ennen luvattuun maahan saapumista 40 vuotta. Päinvastoin kuin Israelin kansa, Jeesus kesti koetuksen ja oli siten kykenevä esikuvansa Joosuan tavoin viemään kansansa luvattuun maahan (so. taivaaseen) Jordanvirran (so. kuolemanvirran) ylitse. Ilman Jeesusta sinne ei yksikään ihminen pääse menemään. Niinkuin Egyptistä Mooseksen johdolla lähteneestä sukupolvesta vain Joosua ja Kaaleb pääsivät luvattuun maahan, myös Jumalan yhteyteen, taivaaseen, pääsi Jeesuksen ajan sukupolvesta vain Hän itse ja myöhemmin hänen uskolliset seuraajansa, eli uuden liiton seurakunta.

Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua -- juuri minusta hän on kirjoittanut. (Joh. 5:46)

16.8.2021

Harri A