Share |

Kasteen merkityksestä

Kasteessa ihminen tunnustautuu julkisesti Kristuksen seuraajaksi ja hänet liitetään uuden liiton kansan, eli kristilllisen kirkon/seurakunnan jäseneksi. Mutta vaikuttaako kasterituaali samallla automaattisesti syntien anteeksisaamisen ja ihmisen uudestisyntymisen Jumalan lapseksi? Vai tekeekö sen evankeliumin kuulemisen vaikuttama usko, mikä muuttaa ihmisen sisäisesti?

Kuvahaun tulos haulle kaste

Vanhurskauttamisen esikuvallinen järjestys 1. Mooseksen kirjassa 

Jo Raamatun ensimmäisessä kirjassa on esikuva siitä, miten ja missä järjestyksessä ihminen vanhurskautuu Jumalan armosta;

6 Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi.
7 Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot.
8 Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.
Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" (1.Moos. 3)

Heti syntiinlankeemuksen jälken ihmiset huomasivat olevansa alasti, eli Jumalan edessä syntisiä, ja peloissaan he pyrkivät omatekoisesti peittämään alastomuuttaan, jae 7. Omatekoinen vaatetus kuvaa ihmisen omia yrityksiä peittää syntisyyttään Jumalan edessä esimerkiksi tekemällä lain tekoja tai kääntymällä epäjumalanpalvelukseen. Siksi myös kaikki Kristuksen evankeliumin ulkopuoliset uskonnot ovat vaarallisia, koska ne auttavat ihmistä pysymään erossa elävästä Jumalasta. Silloin ihminen kuvittelee olevansa turvassa, vaikka se ei mitään auta Jumalan pyhyyden vaatimuksen edessä. Vain Kristuksessa ihminen voi olla turvassa, koska Kristus on jo täyttänyt Jumalan pyhyyden vaatimuksen.

Jumalan lähestyessä he pakenivat. He pelkäsivät ja häpesivät alastomuuttaan. Tämä on esikuva perisynnin alaisen ihmisen luonnollisesta reaktiosta. Hän ei pysty syntisyytensä takia itse oma-aloitteisesti lähestymään Pyhää Jumalaa, vaan ainoastaan kauhistuneena pakenemaan ja piiloutumaan, jae 8. Luther kutsuu tätä ihmisen luonnollista reaktiota Jumalaa kohtaan "sidotuksi ratkaisuvallaksi". Silloin kuitenkin Jumala otti aloitteen ja kutsui ihmistä, jae 9. Nyt jää ihmisen ratkaistavaksi, tuleeko hän Jumalan kutsun kuultuaan esiin ja evankeliumin kautta Jumalan läsnäoloon. Hän voi myös pysyä kätkössään, eli tietoisesti erossa Jumalasta kieltäytymällä vastaanottamasta evankeliumia Jeesuksesta. Tämä jälkimmäinen vaihtoehto on perisynnin alaiselle ihmiselle se "luonnollisin ja vähiten rohkeutta vaativa vaihtoehto", koska silloin hän ei joudu kohtaamaan omaa syyllisyyttään. Siksi Jumala joutuu joskus käyttämään koviakin keinoja, eli sallimaan ihmisen elämään erilaisia ahdistuksia "taivutellakseen häntä" kääntymään Jumalan puoleen. Tämä voi tapahtua vain evankeliumin avulla Kristuksen sovitusuhrin kautta.

Jumala antaa meille näitä kutsuja, eli erityisiä etsikkoaikoja, ja vetää meitä siten Jeesuksen luokse, vrt. Hepr. 12:25. Kutsullaan Jumala kääntää meidän perisynnin alaisen sidotun tahtomme ja antaa meille mahdollisuuden tulla ulos kätköstämme ja lähestyä Jumalaa. Silloin me voimme vastata hänen kutsuunsa joko myöntävästi tai kieltävästi. 

Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa. (Job. 33:29-30)

Jakeessa 21 meille kerrotaan esikuvallisesti, mitä tapahtuu, kun suostumme Jumalan kutsuun ja lähestymme häntä ottamalla vastaan evankeliumin Jeesuksesta;

21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä. (1.Moos. 3:21)

Jumala valitsi uhrin, jonka "nahan" hän puki kutsun vastaanottaneen ihmisen ylle. Tämä kuvaa ihmeellisellä tavalla miten "vieras vanhurskaus", eli Kristus, puetaan syntisen ihmisen ylle peittämään hänen alastomuuttaan, eli syntisyyttään Jumalan edessä, vrt. Ilm. 16:15;

Katso, minä tulen niinkuin varas; autuas se, joka valvoo ja pitää vaatteistansa vaarin, ettei hän kulkisi alastomana eikä hänen häpeätänsä nähtäisi!

Jos ihmisellä ei ole päällään Kristuksen vanhurskautta, hän pysyy Jumalan edessä alastomana eikä hänen syntejään ole peitetty.

Kasteessa ihminen liitetään kirkon/seurakunnan jäsenyyteen

Kasteessa ihminen liitetään näkyvän kristillisen kirkon/srk:n jäsenyyteen, missä hänelle opetetaan evankeliumia. Evankeliumi taas vaikuttaa Pyhän hengen avulla uskon Jeesukseen ja sen kautta syntien anteeksisaamisen ja ihmisen uudestisyntymisen. Uudestisyntymisessä ihminen liitetään maailmanlaajuiseen, ihmissilmälle näkymättömään Kristuksen seurakuntaan, jonka jäsenissä Kristus asuu Pyhän Hengen kautta. Pelkkä kastetoimitus ei sitä vaikuta, koska vanhurskas elää vain uskosta, Room. 1:17. Toki pelastava usko on voinut syntyä jo ennen kastamistakin, jos on kyse nk. aikuiskasteesta. 

Vanhassa Israelissa poikalapset liitettiin kansan yhteyteen ympärileikkauksen kautta, mutta sielläkin suurin osa kansasta eli jumalattomasti, kuten voimme VT:sta lukea. Israelin kansasta pelastuivat ne, jotka uskoivat Jumalaan ja hänen lupauksiinsa. 

Uuden liiton lapsikasteessa noudatetaan tätä vanhan Israelin tapaa liittää pieni lapsi liiton kansan, eli näkyvän kristillisen kirkon/srk:n yhteyteen. Siitä pelastuvat ne, jotka uskovat Jeesukseen. Ne, jotka eivät usko, tuomitaan kadotukseen, Mark. 16:16. Kun kaste on kerran tehty, sitä ei enää tarvitse uusia, niinkuin ympärileikkaustakaan ei voinut uusia. Kristillisessä kodissa varttuva pieni lapsi on pyhitetty vanhempiensa uskon kautta, 1.Kor. 7:14, mutta vastuulliseen ikään tullessaan hänenkin tulee ottaa omakohtaisesti vastaan evankeliumi. 

Vanhassa liitossa liittoyhteyden merkkinä oli ympärileikkaus. Se kuvasi sitä, miten Jumala valitsi itselleen yhden kansan, israelilaiset, säilyttämään ja välittämään sanomaa elävästä Jumalasta maailman pakanakansojen keskuudessa. Vanhaan liittoon, eli Israelin kansan jäsenyyteen synnyttiin miehen siemenestä, siksi merkkinä oli (miehen) ympärileikkaus.

Uudessa liitossa taas liittoyhteyden merkkinä on vesikaste. Vesi kuvaa kasteessa evankeliumia, mikä saarnataan kaikille kansoille, sillä vesi on Raamatussa evankeliumin symboli, vrt. Jes. 12:3 ja Ilm. 21:6. Uuden liiton kansan, kaikista kansoista koostuvan seurakunnan, jäseneksi liitetään siksi vesikasteella.

Uudestisyntymistä ei kuitenkaan saa sekoittaa kasteeseen, vaan se tapahtuu evankeliumin sanan kuulemisen kautta Pyhän Hengen voimasta. Uudestisyntymisessä ihminen liitetään maailmanlaajuiseen, ihmissilmälle näkymättömään Kristuksen seurakuntaan, jonka jäsenissä Kristus asuu Pyhän Hengen kautta. Ulkonaista kirkkoa sen enempää kuin mitään kristillistä järjestöä ei voi samaistaa Kristuksen todelliseen seurakuntaan. Mikään ihmissilmin näkyvä kristillinen kirkko tai järjestö ei koostu yksinomaan uudestisyntyneistä kristityistä, vaan lustetta on aina nisun seassa, vrt. Matt. 13:25. Siksi mikään ihmisen tekemä sakramentti tai muu teko ei voi liittää automaattisesti ketään Kristuksen todelliseen seurakuntaan, vaan ainoastaan ihmissilmin näkyvään kirkkoon tai järjestöön, vrt. Joh. 3:8. Ulkoiset organisaatiot ovat kuitenkin välttämättömiä seurakunnan elämässä ja toiminnassa, koska Pyhä Henki käyttää niitä seurakunnan rakentamiseksi.


Kasteessa ihminen liitetään ihmissilmälle näkyvään paikalliseen kirkkoon/seurakuntaan, mutta uudestisyntymisessä ihminen liitetään ihmissilmälle näkymättömään Kristuksen maailmanlaajuiseen seurakuntaan, Kristuksen ruumiiseen. Jumalan valtakunta on siksi sekä "sisäisesti teissä", eli uudestisyntyneissä kristityissä, että myös "teidän keskellänne", eli kristillisiin kirkkoihin ja järjestöihin kuuluvien joukossa olevissa uudestisyntyneissä uskovissa, vrt. Luuk. 17:21, mikä voidaan kääntää kummassakin merkityksessä.


 Edellytyksenä ihmisen uudestisyntymiselle on Jumalan kutsu ja evankeliumin omakohtainen vastaanottaminen. Ihminen ei syntiinlankeemuksen seurauksena voi itse kutsua itseään Jumalan yhteyteen, vaan kutsu tulee aina Jumalalta, kuten käy ilmi mm. Jeesuksen vertauksessa kuninkaanpojan häistä. Taivaallisiin häihin pääsyn edellytyksenä oli kutsun vastaanottaminen ja hääpukuun, eli Kristuksen lahjavanhurskauteen pukeutuminen. Lapsikaste toisaalta kyllä muistuttaa kastettuja siitä, että kaikki on jo tehty Jumalan puolelta valmiiksi, kun evankeliumi vain PH:n vaikuttaman uskon kautta omakohtaisesti vastaanotetaan. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että myös lapsena kastetuille opetetaan evankeliumia ja heitä kehoitetaan vastaanottamaan Jumalan armo Jeesuksessa niin, ettei se jää turhaksi. Pelastus on aina Jumalan teko, mutta ihmisen valinta.

19 Minä otan tänä (etsikko) päivänä taivaan ja maan todistajiksi teitä vastaan, että minä olen pannut sinun eteesi elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte. (5.Moos. 30:19)

1 Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi.
2 Sillä hän sanoo: "Otollisella (etsikko) ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut". Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä. (2.Kor. 6)

Pelastus on aina Jumalan teko, mutta ihmisen valinta.


Vanhassa Israelissa juutalaiset luottivat siihen, että ympärileikkauksen kautta he tulivat Aabrahamin lapsiksi ja pääsivät siten osallisiksi Aabrahamille luvatusta siunauksesta. Jeesus vastasi heille, että "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja." Aabrahamkin nimittäin vanhurskautettiin uskosta, 1.Moos. 15:6.

Samoin on uudessa liitossa. Vaikka pieni lapsi liitetäänkin kristillisen kirkon/seurakunnan yhteyteen kasteessa, niin ilman myöhemmin tapahtuvaa henkilökohtaista evankeliumin vastaanottamista ja Pyhän Hengen vaikuttamaa uskoa se ei hyödytä mitään, sillä "vanhurskas elää vain uskosta", Room. 1:17. Tämä oli se Lutherinkin varsinainen löytö ja koko uskonpuhdistuksen liikkeelle sysäävä oivallus. 

Paavali opettaa uudestisyntymisestä seuraavasti;

28 Sillä ei se ole juutalainen (tai kristitty), joka vain ulkonaisesti on juutalainen , eikä ympärileikkaus (tai kaste)  se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu;
29 vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus Hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta. (Room. 2)

Ulkoiset liittoyhteyden merkit, ympärileikkaus tai kaste, eivät uudestisynnytä ihmistä, vaan sydämen uudistuminen hengessä, minkä Jumala vaikuttaa uskon kautta Jeesukseen ja Jumalan lupauksiin. Raamattu ei missään esitä kastetta uudestisyntymisen välineenä, vaan esim. ensimmäinen pakanakristitty, sadanpäämies Kornelius, oli uudestisyntynyt jo ennen kastetta, Ap.t. 10:47;

47 "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"

Kornelius perheineen uudestisyntyi Pietarin evankeliumin saarnasta, minkä jälkeen heidät kastettiin. Tämä ei ole Raamatussa mikään poikkeustapaus, vaan johdonmukainen sääntö. Samoin Apostolien tekojen 10:ssä luvussa aikaisemmin kastetut samarialaiset saivat Pyhän Hengen, eli tulivat uskoon, vasta apostolien kätten päällepanemisen kautta, Ap.t. 10:16. Etiopialainen hoviherra kastettiin vasta sen jälkeen, kun hän ensin tuli uskoon, eli sydämestään uskoi Jeesuksen Jumalan Pojaksi, Ap.t. 10.

Usko tulee kuulemisesta

 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. (Room. 10:17)

Lutherista väitöskirjan tehnyt teologian tohtori Uuras Saarnivaara on todennut tästä seuraavasti:

"Todelliseen kuulemiseen on tarpeen kielen tunteminen, kyky ymmärtää puhuttujen sanojen ja lauseiden merkitys, tässä tapauksessa sanoma Kristuksessa tarjotusta pelastuksesta. Mutta kenelläkään ihmisellä ei ole kieltä (kykyä ymmärtää ja käyttää puhetta) synnynnäisenä ominaisuutena. Jokaisen on opittava se monia vuosia vaativan prosessin tietä. Sylivauvoilla ei ole puhekieltä, mutta heillä kaikilla (mikäli ovat "normaaleja") on yhtäläinen kyky oppia se, olivatpa ihmiset, joilta he sen oppivat, suomalaisia, englantilaisia, japanilaisia, kiinalaisia tms. Ennen sen kielen oppimista, jolla heille julistetaan parannusta ja syntien anteeksiantamusta Jeesuksen nimessä ja veressä, he eivät voi tulla uskoon sitä kuulemalla. Olettamus, että pienet lapset, joilta puuttuu puheen ymmärtämisen kyky, tulevat uskoon kasteessa julistetun evankeliumin kuulemisen kautta, kuuluu kuviteltuun maailmaan, joka on vieras elämän todellisuudelle. Se on itsensä ja toisten pettämistä. On erittäin turmiollinen ja epäraamatullinen erehdys ajatella, että vesikaste yksin, ilman Hengestä syntymistä eli koettua kääntymystä, ja uskoon tulemista olisi uudestisyntyminen. 

Yksi asia on varma: Jumala ei ole antanut meille/seurakunnalleen mitään armonvälinettä, joka automaattisesti, ex opere operato, sisältää Pyhän Hengen uudestisynnyttävän työn. Raamatussa ei ole mitään lupausta, että lapsikaste olisi sellainen. Tosin Gal. 3:27 on usein esitetty sellaisena:

 Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet. (Gal. 3:27) 

Paavali kirjoittaa kuitenkin edellisessä jakeessa: "Te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa." Tämä merkitsee: Vain ne, jotka ovat uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa, ovat Hänet päällensä pukeneet. Kastetut epäuskoiset eivät ole Jumalan lapsia eivätkä Kristuksen päällensä pukeneita. Oppi uudestisyntymisestä/uskoon tulemisesta lapsikasteessa johtaa harhaan lasten kasvatuksessa. Heitä kohdellaan siinä kuin uudestisyntyneitä/uskovia Jumalan lapsia, vaikka heitä todellisuudessa pitäisi pyrkiä evankelioimaan, johtamaan parannukseen ja uskoon. Tämä on yleisluterilaisen kasteopin turmiollinen seuraus, sen tuottama kirous."

Kansat opetuslapseutetaan julistamalla evankeliumia Jeesuksesta, eikä kastamalla

Usein kuulee sanottavan, että Jeesuksen lähetyskäskyssä kansat evankeloidaan nimenomaan kastamalla heitä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tällöin otetaan esille raamatunkäännös KR 38:n väärin kääntämä Matt. 28:19;

19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, (KR 1938)

Vanha kirkkoraamattu KR 1776 sen sijaan kääntää jakeen oikein;

19 Menkäät siis ja opettakaat kaikkea kansaa, ja kastakaat heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, (KR 1776)

Myös Aapeli Saarisalo kääntää jakeen tarkasti;

19. Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista opetuslapsia ja kastakaa heidät Isän ja Pojan  ja Pyhän Hengen nimeen, (Aapeli Saarisalon UT)

Kaikki kansat siis tehdään Jeesuksen opetuslapsiksi opettamalla heille evankeliumia, eikä kastamalla.

Markuksen evankeliumin lähetyskäsky kehottaa samoin saarnaamaan evankeliumia kaikille luoduille. Ne, jotka sen uskovat, tulee myös kastaa;

15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. (Mark. 16)

Markuksen mukaan kadotukseen menevät ne, jotka eivät usko, vaikka heidät olisi kastettukin, jae 16b.

Luukas taas painottaa lähetyskäskyssään kaikille kansoille Jeesuksen nimessä saarnattavaa parannuksen tekemistä entisestä elämästä ja kääntymistä Jeesuksen puoleen syntien anteeksisaamiseksi. Luukkaan lähetyskäsky kuuluu;

47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. (Luuk. 24:47)

Luukas ei mainitse lähetyskäskyssään kastetta ollenkaan.

Elävän veden tilalle on tullut seisovaa vettä

Miksi sitten luterilainen kirkko opettaa, että lapsi uudestisyntyy lapsikasteessa? Se johtuu siitä, että silloin lapsi liitetään kirkon jäsenyyyteen ja kirkon oppi on, Raamatun vastaisesti, että kaikki kirkkoon kuuluvat ovat automaattisesti pelastuksessa sisällä. Kyseessä on myös kirkon jäsenyyden merkitys kirkolle itselleen. Todellisuudessa vain pieni vähemmistö kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen ja suurin osa on nk. nimikristittyjä. Kirkko ei kuitenkaan halua tätä tunnustaa, koska se vähentää kirkkoon kuulumisen merkittävyyttä ja sitä kautta mm. verotuloja. Tämä väärä oppi on johtanut siihen, että kirkossa ei tarvitse myöskään pitää herätyssaarnoja eikä lapsena kastettuja pyritä evankelioimaan. Väärän opin seurauksena lapsena kastetuista kirkon jäsenistä suurin osa menee uudestisyntymättöminä kadotukseen. Tässä on tänä päivänä totta Herran sanat hänen paluunsa ajan Sardeen seurakunnalle, minkä Ilmestyskirjan kirkkohistoriallisessa tulkinnassa katsotaan tarkoittavan 1500-luvulla alkunsa saanutta uskonpuhdistuksen seurakuntaa;

Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut. (Ilm. 3:1)

Missä evankeliumin tuli ei pala, siellä hallitsee kuolema ja pysähtyneisyys. Elävän veden (evankeliumin) tilalle on tullut seisovaa (kaste) vettä. Näin kirkossammekin tänä päivänä.

Väärän opin taustalla on myös vääristynyt käsitys synergismistä. Ajatellaan, että koska ihmisen vanhurskauttaminen on kokonaan Kristuksen ansiota eikä ihmisen tekoon perustuva, niin ihmiselle itselleen ei saa jäädä mitään roolia pelastusasiassa. Oppi lapsena kastetun uudestisyntymisestä ja uskoon tulosta kasteessa näyttäisi pinnallisesti katsoen täyttävän tämän vaatimuksen. Eihän pieni vauva voi itse tehdä mitään pelastuakseen. Raamattu ei kuitenkaan missään opeta näin, päinvastoin.

Ihmisen tahto on tosin syntiinlankeemuksesta johtuen pelastusasiassa sidottu, mutta Jumalan kutsu vapauttaa sen ja silloin hän voi tämän kutsun herättämänä vastata siihen joko myönteisesti tai kielteisesti. Tämän nk. etsikkoajan ulkopuolella ihminen ei pysty lähestymään oma-aloitteisesti Jumalaa langenneessa tilassaan. Ihmisen osuus pelastuksessa on Raamatun mukaan siinä, että Jumalan kutsuessa hän voi valita, ottaako Jeesuksen valmistaman pelastuksen vastaan vai ei. Jeesuksen ansiota ihmisen puolesta kutsutaan lahjavanhurskaudeksi, mutta lahjakin tulee ottaa vastaan silloin kun sitä tarjotaan, jos sen haluaa saada. Lahjasta voi myös kieltäytyä ja suurin osa ihmisistä niin tekeekin, Matt. 17:13

12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä,
13 jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta. (Joh. 1)

kumbh_mela2.jpg

Oppi syntien anteeksisaamisesta pelkän kastetoimituksen perusteella muistuttaa hindujen pakanallista Kumbh mela rituaalia (kuva yllä), missä hindut kastautuvat Ganges- ja Jamunajokien yhtymäkohdassa ja saavat siten syntinsä anteeksi piilossa olevan, salaisen Sarasvatin vaikutuksesta. Vuonna 2019 rituaaliin osallistuu kahdeksan viikon aikana arviolta noin 150 miljoonaa hindua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin luterilaisia on koko maailmassa.

1. sunnuntaina loppiaisesta kirkkotekstien äärellä tammikuussa 2019,

Harri Ahdesmäki