Share |

Messiaan tulemukset, eli Dan. 9:25 selitys 


http://3.bp.blogspot.com/-7-TylX_lYAQ/TtthbPZug5I/AAAAAAAAD3Q/xGYhhaIadqU/s320/star-of-bethlehem1%255B1%255D.jpgDanielin kirjan 9. luvun jakeen 25a mukaan Messiaan paluu meidän päivinämme on mahdollista.

Tutkimme tässä artikkelissa myös VT:n ennustaman Messiaan, eli Jeesuksen ensimmäiseen tulemukseen liittyviä tapahtumia ja nk. Betlehemin tähteä. Oliko se todellinen tähtitaivaan ilmiö vai oliko se vain kaunis taru? Mitä tarkoittaa "kaiken IsraelIn pelastuminen" aikojen lopulla?

 


 

 

 

  

Tämä artikkeli edustaa kirjoittajan omia henkilökohtaisia näkemyksiä ja raamatuntulkintaa eikä sellaisena edusta mitään seurakuntaa tai uskonnollista suuntausta.

Jos artikkeli kiinnostaa sinua, voit jakaa sen eteenpäin oikeassa yläkulmassa olevilla nk. share-napeilla.

Raamatun lainaukset ovat, ellei muuta ole mainittu, joko suomalaisesta KR 1933/1938 tai englanninkielisestä KJV käännöksestä.

Sisällysluettelo

1. 69 vuosiviikkoa, eli 483 vuotta Messiaan julkisen toiminnan alkuun

2. Luukkaan ilmoitus Jeesuksen julkisen toiminnan alun ajankohdasta

3. Jeesuksen syntymävuoden määrittäminen ja Messiaan tähti

4. Seitsemän vuosiviikkoa Messiaan tuloon laskettuna Jerusalemin palauttamisesta entiseen asemaansa 

5. Jerusalem on merkkinä myös meidän sukupolvellemme

6. Lopulta kaikki Israel pelastuu

 

1. 69 vuosiviikkoa, eli 483 vuotta Messiaan julkisen toiminnan alkuun

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun ruhtinaaseen asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. (Dan. 9:25, KR 1933)

Tässä artikkelissa tutkitaan Raamatun valossa Messiaan, Jeesuksen ensimmäistä tulemusta ja myös sitä mahdollisuutta, että Dan. 9:25a  profetia toteutuu vielä yhden kerran. Tällä kertaa Messias tulee meille "pakanakansoille", eli ei-juutalaisille kansoille toisen kerran. Juutalaiselle kansallehan se on edelleen Messiaan ensimmäinen tulemus. 

Miten Messiaan ensimmäinen tulemus sitten on ilmoitettu jakeessa Dan. 9:25a ja onko siinä kyseessä juuri juutalaisille kirjoituksissa luvattu Messias?  Se luvattu "vaimon siemen", joka aikanaan murskaa käärmeen pään (1. Moos. 3:15). Ja se "tähti", joka nousee Jaakobista ja jonka valtikka kohoaa Israelista (4. Moos. 24:17).

Jakeeen 25 heprealaisessa alkutekstissä mainitaan "masiah nagid", eli voideltu prinssi, joka viittaa tässä tekstiyhteydessä selvästi Messiaaseen. Enkeli Gabrielhan ilmoittaa Dan. 9:24-27 jakeissa Danielille juuri Jumalan pelastussuunnitelman aikataulun juutalaiselle kansalle. Jakeen 24 mukaan yhteensä 70 vuosiviikkoa, eli 70 x seitsemän vuoden jaksoa on säädetty heille ja Jerusalemille, jonka jälkeen kansan luopumus Jumalastaan päättyy. Gabrielin ilmoitus olikin rukousvastaus Danielin aikaisemmille hartaille pyynnöille (ks. 9. luvun alkuosa) kansansa ja Jerusalemin puolesta. 

Messiaan tuloa lähdetään laskemaan "siitä ajasta", jolloin tuli sana Jerusalemin rakentamiseksi (ennallisestamiseksi, palauttamiseksi johonkin entiseen). Danielin kirja on kirjoitettu Babyloniassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua, joten tutkistelumme alkaa siitä.

Persian kuninkaiden mahtikäskyt 538 ja 456 eKr.

Paluu Babylonian pakkosiirtolaisuudesta alkoi nk. Persialaiskauden (539-334 eKr.) alussa annetulla kuuluisalla Kyyroksen ediktillä vuonna 538 eKr. Siinä hän ilmoitti, että Babyloniassa olevat israelilaiset olivat vapaita lähtemään Jerusalemiin rakentamaan uudelleen temppelin, minkä Babylonia oli tuhonnut vuonna 586 eKr., Esra 1:2-4.

Tästä voidaan katsoa alkaneen myös "juutalaisuuden ajan". Palasihan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Israelin eteläiseen osaan silloin vain kaksi vanhan Israelin heimoa, Juuda ja Benjamin. He rakensivat Jerusalemiin temppelin ja käynnistivät uudelleen temppelipalveluksen. Heistä tulee juutalaisia, vai pitäisikö sanoa juudalaisia erotukseksi vanhan Israelin asukkaista, jotka olivat israelilaisia tai heprealaisia. Mooseskaan ei ollut juutalainen, vaan israelilainen.

Toinen nk. Serubbaabelin temppeli valmistui vuonna 516 eKr. Sen jälkeen jakeen 25 mukainen sana Jerusalemin ja sen temppelipalveluksen ennallistamiseksi tuli 400-luvulla eKr. profeettojen  Esra ja Nehemia aikoina. Tällöin noin 60 vuotta aiemmin valmistunutta Jerusalemin toista temppeliä ja samalla koko kaupunkia laajennettiin ja temppelipalvelus uudistettiin ja palautettiin pyhien kirjoitusten mukaiseksi.

artaxrkseen_hauta.jpgPersian kuningas Artaxerxes I Longimanus (Artahsasta) antoi mahtikäskyn seitsemäntenä hallitusvuotenaan vuonna 456 eKr. (Esra 7:7). Ajankohta on arvioitavissa Luukkaan evankeliumissa mainitun keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuoden perusteella, vaikka meillä ei ole varmaa historiallista lähdettä Esran lähdön tarkasta vuodesta. Silloin Longimanus salli Babyloniaan karkoitettujen juutalaisten palata Esran johdolla pakkosiirtolaisuudesta takaisin Israelin maahan rakentamaan ja uudistamaan Jerusalemia ja sen temppeliä.

Kuvassa oikealla on Artaxerxes I:n hauta Iranissa.

Artaxerxeen mahtikäskyn antamisajasta laskettuna eteenpäin 483 vuotta tullaan Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun vuonna 28 syksyllä. Vuosi 28 oli keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi. Monet tutkijat tukevat muutaman vuoden aikahaarukalla tätä teoriaa Messiaan tulemisen laskennassa. Laskutoimitus on yksinkertainen;

483- (456-1)= 28 jKr. Vuodesta 456 täytyy vähentää yksi vuosi, koska vuotta 0 ei ole olemassa.

Esra ja Nehemia palauttivat temppelin jumalanpalveluksen, uhritoimitukset ja kansan elämän Kirjoitusten mukaisiksi. Esra aloitti uuden, kirjanoppineisuuden aikakauden ja häntä pidetään tämän prototyyppinä. Uudistustyöhön kului vaikeina aikoina 49 vuotta (7 vuosiviikkoa) ja sen jälkeen, vuonna 407 eKr., Vanhan testamentin aika kronologisesti päättyy. Siitä eteenpäin oli vielä odotettava 434 vuotta (62 vuosiviikkoa) messiaan saapumiseen, eli Jeesus Nasarealaisen julkisen toiminnan alkuun keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuonna 28 jKr. Messiaan syntymään oli odotettava 404 vuotta. 


Tätä 62 vuosiviikon aikaa kutsutaan myös intertestamentiaaliseksi, eli testamenttien väliseksi ajaksi, jolloin ei Israelista kuulunut Malakiaan jälkeen mitään profeetallista ääntä ennen Johannes Kastajan ilmestymistä.


Yhteensä Gabrielin ilmoittama aika oli 483 vuotta Esran lähdöstä, eli 69 vuosiviikkoa, jonka jälkeen messias saapui vuonna 28 jKr. Tämä oli juuri Danielin omalle kansalle, eli juutalaisille ilmoitettu aikamäärä, olihan Daniel itse Juudan sukukunnasta, Dan. 1:6,  ja juutalaisuuden katsotaan varsinaisesti alkaneen vasta toisen temppelin ajasta. Messiasodotus Israelissa kuitenkin säilyi koko tämän pitkän ajanjakson yli Danielin kirjan profetiankin ansiosta ja siksi se oli myös juutalaiselle kansalle annettu, vrt. Luuk. 2:38.

Messiaan julkisen toiminnan alusta käynnistyi myös juutalaisille määrätty viimeinen, eli 70. vuosiviikko (Dan. 9:27). Näiltä sivuilta löytyy myös tutkielma tästä viimeisestä vuosiviikosta, eli Dan. 9:27 kommentaari.

2. Luukkaan ilmoitus Jeesuksen julkisen toiminnan alun ajankohdasta

Tarkempi laskenta Jeesuksen julkisen toiminnan alkuajankohdasta löytyy uudesta testamentista Luukkaan kirjoittaman evankeliumin perusteella. Luukas kirjoitti evankeliuminsa perinteitä kunnioittaen "tutkittuaan tarkoin kaiken alusta alkaen" (Luuk. 1:3). Luukas aloittaa 3. luvun kuvaamalla sanan tulemista Johannekselle:

1. Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,

2. siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa. (Luuk. 3:1-2, KR 1938)

Luukas aloittaa kertomuksen Jeesuksen julkisesta toiminnasta luettelemalla seitsemän nimeä Johanneksen, Sakariaan pojan lisäksi. Jokainen näistä nimistä löytyy yleisesti tunnetusta historiasta. Kristinuskon ja muiden uskontojen ero onkin juuri tässä:


Kristinusko on historiaa, muut uskonnot ovat opetusta siitä, miten henkimaailman asioihin pitäisi niiden mielestä suhtautua.


Milloin oli Rooman keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi?

tiberius.jpgJeesuksen julkinen toiminta alkoi pian Hänen Johannekselta saamansa kasteen jälkeen ja tämä oli samalla Luukkaan evankeliumissa mainittu Rooman keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi (Luuk. 3:1 yllä). Tiberiuksesta tuli keisari 18. syyskuuta vuonna 14 keisari Augustuksen kuoleman jälkeen.

Roomalaiset käyttivät nk. inklusiivista, eli mukaan lukevaa tapaa laskea hallitusvuosia. Vuosi ilmoitettiin yleensä sinä vuotena, jolloin tietyt henkilöt olivat konsuleina tai monesko vuosi oli menossa Rooman kaupungin perustamisesta "ab urbe condita". Vuosi 14 laskettiin näin Tiberiuksen ensimmäiseksi hallitusvuodeksi ja hänen 15. hallitusvuotensa alkoi silloin vuoden 28  tammikuussa. Roomalaiset olivat kalenterissaan laskeneet vuoden alkavaksi tammikuusta jo 100-luvulla eKr. Julius Caesar uudisti roomalaisen kalenterin vuonna 45 eKr.

Kuvassa yllä on Caprin saarelta löydetty keisari Tiberiuksen patsas.

Ei-juutalainen Luukas on käyttänyt tätä Itä-Roomassa yleistä ajanlaskutapaa. Tämä tulee ilmi esim. Apostolien tekojen 10. luvussa, missä Cornelius saa näyn päivän 9. hetkellä ja lähettää sen jälkeen palvelijansa hakemaan Pietaria Jopesta luokseen Kesareaan. Palvelijat saapuvat Joppeen seuraavana päivänä ja tapaavat siellä apostoli Pietarin (jae 9). Pietari piti palvelijoita vierainaan yön yli ja lähti heidän kanssaan takaisin kohti Kesareaa (jae 23), mihin he saapuivat sitä seuraavana päivänä (jae 24). He tapaavat Korneliuksen tasan kolme vrk, eli 72 tuntia hänen näkynsä saamisesta laskien, päivän 9. hetkellä, mutta Kornelius sanoo saaneensa näyn "neljä päivää sitten" (jae 30). Kyseessä on siten inklusiivinen ajanlaskutapa, missä Kornelius laski näkynsä saamispäivän ensimmäiseksi päiväksi.

Samoin Matteus ja Markus kertovat miten Filippuksen Kesareassa Pietari tunnusti Jeesuksen Messiaaksi ja siitä kuuden päivän kuluttua seurasi Kirkastusvuorelle nousu (Matt. 17:1 ja Mark. 9:2). Luukas taas käytti inklusiivista laskentatapaa ja kertoo Kirkastusvuorelle nousun tapahtuneen kahdeksan päivää Filippuksen Kesarean tapahtumien jälkeen (Luuk. 9:28). Luukas siis laski kokonaisiksi päiviksi myös vajaat ensimmäisen ja viimeisen päivän, kun muut synoptikot jättivät nämä vajaat päivät laskusta pois. Tapahtumien välillä oli siten yksi viikko.

Myös historioitsija Josefus käyttää kirjassaan "Juutalaissodan historia" inklusiivista laskutapaa sanoessaan Jerusalemin hävityksen tapahtuneen keisari Vespasianuksen toisena hallitusvuotena. Vespasianuksesta oli tullut senaatin nimittämä keisari vuoden 69 joulukuussa ja Jerusalem hävitettiin vuoden 70 syksyllä. Josefuksen mukaan vuosi 70 oli siis Vespasianuksen toinen hallitusvuosi, vaikka hän ei ollut ehtinyt edellisenä vuonna olemaan keisarina edes yhtä kuukautta. Flavius Josefus: Juutalaissodan historia, kuudes kirja, 10. luku, s. 562. 

Jeesuksen kaste ja Hänen julkisen toimintansa alku ajoittuu siten vuoden 28 syksyyn. Silloin Jeesus oli noin 30-vuotias (Luuk. 3:23). Sana oli tullut Johannekselle  puolisen vuotta aikaisemmin, Johanneksen täyttäessä 30 vuotta,vrt. Luuk. 1:36. Jeesuksen ajan Juudeassa leeviläiset papit aloittivat viranhoitonsa yleensä 30-vuotiaina ja niin tekivät myös papin poika Johannes ja hänen sukulaisensa Jeesuskin.

Jeesuksen kaste ja julkinen toiminta alkoi puolisen vuotta ennen Jerusalemin temppelialueella, pakanain esipihalla, tapahtunutta ensimmäistä "puhdistusta". Tämä tapahtui seuraavana keväänä vuonna 29 Hänen julkisen toimintansa ajan ensimmäisenä pääsiäisenä. Silloin Jeesus meni ajan tavan mukaisesti pääsiäisjuhlille Jerusalemiin ja ajoi kaupustelijat ja rahanvaihtajat pois temppelialueelta osoittaen messiaaniset valtuutensa ja uuden ajan koittoa, missä Jerusalemin temppelin oli määrä väistyä uuden seurakuntatemppelin tieltä, (Joh. 2:13-22).

Näin Jeesuksen syntymävuodeksi tulee vuosi 3 eKr. Laskennassa on huomattava, että vuotta nolla ei ole olemassa, joten vuoden 3 eKr. syksystä vuoden 28 jKr. syksyyn on tarkasti kolmekymmentä vuotta.

3. Jeesuksen syntymävuoden määrittäminen ja Messiaan tähti

Vaikka Danielin profetia ei suoraan määritä Messiaan syntymää, vaan ainoastaan Hänen julkisen ja messiaanisen toimintansa alkamisen ajankohdan, tutkimme seuraavassa hieman lisää syntymänkin ajankohtaa.

Virhe Herodeksen oletetussa kuolinvuodessa

Jeesuksen syntymän ajankohdan laskentaa on sotkenut Herodes Suuren kuolinvuoden virheellinen määrittäminen vuodeksi 4 eKr. Näin on ajateltu aina 1800-luvun lopusta Emil Schurerin tutkimusten perusteella ilman, että asiaa olisi tarkemmin tutkittu.

Eräs syy virheelliseen kuolinvuoden määrittämiseen on hänen poikansa, Arkhelaoksen hallituskauden alkaminen jo vuonna 4 eKr. Tämä tapahtui kuitenkin jo ennen Herodeksen kuolemaa, koska Herodes joutui viimeisinä elinvuosinaan Rooman epäsuosioon ja alennettiin "tavalliseksi kansalaiseksi" (subjectus). Myös nk. kirkkoisien mukaan Jeesus oli syntynyt vuonna 3 tai 2 eKr. ja siis Herodeksen vielä eläessä.

1900-luvulla monet tutkijat ovat kuitenkin tulleet siihen johtopätökseen, että Schurer oli väärässä ja Herodeksen oikea kuolinvuosi oli 1 eKr, mitä kirkkoisienkin varhaiset tutkimukset tukevat.

Kuvassa alla täydellinen kuunpimennys nykyisen Jerusalemin vanhan kaupungin yllä.

kuunpimennys_jerusalemissa2.jpgJuutalaisen historioitsija Josefuksen mukaan Herodeksen kuolema sattui ennen pääsiäisjuhlaa sattuneen kuunpimennyksen jälkeen. Tammikuun 10. päivä vuonna 1 eKr. näkyi  Jerusalemissa täydellinen kuunpimennys, joka sopii Josefuksen kuvaukseen. Sitä edeltävä  täydellinen kuunpimennys tapahtui vuonna 5 eKr.

Herodes todennäköisesti kuoli vuonna yksi eKr. tammikuun 10.päivän (täydellinen kuunpimennys Jerusalemissa) ja huhtikuun 11. päivän (pääsiäinen) välisenä aikana. Hänen kuolemansa ajoittunee lähemmäksi pääsiäistä, koska Josefus luettelee monia asioita, joita Herodes teki kuunpimennyksen ja kuolemansa välisenä aikana. Jotkut niistä vaativat paljon matkustusaikaa.

Koska Jeesus oli syntynyt jo vuonna 3 eKr., Herodes käski hieman ennen kuolemaansa, joulukuussa 2 eKr., surmata kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset Betlehemissa sen perusteella, kuin hän oli "tietäjiltä saanut tarkan tiedon" Messiaan syntymää ennakoivan tähden ensimmäisestä ilmestymisestä, Matt. 2:7. Tähti oli ilmestynyt ensi kerran puolitoista vuotta ennen Herodeksen julmaa määräystä vuoden 3 eKr. elokuussa, kuten myöhemmin selitetään.

Luukkaan evankeliumin kedon paimenet ja Matteuksen kuvaamat itämailta tulleet tietäjät ovat eri tapahtumia eri ajankohtina

betlehemin_thti.gifPaimenet kedolta menivät katsomaan vastasyntynyttä Messiasta, eli alkutekstin mukaan brephosta, eli "vauvaa", kuten Luukas toteaa jakeessa Luuk. 2:16. Paimenet löysivät lapsen tallista, koska majatalossa ei ollut heille tilaa, Luuk. 2:7. Tämä tapahtui todennäköisesti siis jo vuoden kolme eKr. syksyllä.

Tietäjien tullessa paikalle yli vuotta myöhemmin oli Jeesus jo toisella vuodella oleva "poikanen", eli alkutekstin mukaan paidion, kuten Matteus toteaa jakeessa Matt. 2:11. Tietäjät tapasivat lapsen ja Hänen äitinsä talon sisällä huoneessa, eivätkä enää tallissa, ja antoivat lahjansa.

Messiaan tähti

Tähti, joka kiinnitti tietäjien huomion, oli oletettavasti kuningas-planeetta Jupiterin ja Venuksen konjunktio 12. elokuuta vuonna 3 eKr. aamutaivaalla. Konjunktiossa tähdet ovat niin lähellä toisiaan, että ne näyttävät Maasta katsoen yhdeltä valtavan suurelta tähdeltä. Myöhemmin syksyllä vuonna 3 eKr. Jupiter ohitti Leijonan tähtikuvion (vrt. Juudan leijona 1.Moos. 49:9) suurimman tähden Reguluksen alle asteen etäisyydellä, jolloin ne näyttivät yhdeltä tähdeltä. Regulus merkitsee "kuninkaan poikaa" johtuen sanasta rex, kuningas. Myöhemmin Jupiter kulki vielä edestakaisin "koskettaen" Regulusta ensin helmi- ja vielä toukokuussa vuonna 2 eKr. Tämän  jakson aikana Jupiter muodosti ikäänkuin "kruunun" Reguluksen ylle.

jupiterin_ja_venuksen_konjunktio.jpgMyöhemmin kesäkuun 17. päivän iltana vuonna 2 eKr. Jupiter muodosti vielä uudelleen konjunktion Venuksen kanssa, tällä kertaa länsitaivaalla lähellä horisonttia ja nytkin Leijonan tähdistössä. Babyloniasta katsoen siellä sijaitsi juuri Juudea. Tämä sai todennäköisesti tietäjät lopulta liikkeelle kohti Jerusalemia katsomaan aiemmin syntynyttä Messias-kuningasta. Jerusalemiin tullessaan he kysyivätkin;

"Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan." (Matt. 2:2, KR 1938)

Sanaa "äsken" ei ole alkutekstissä, vaan se on käännöskomitean tulkinta. Tietäjät kysyivät yksinkertaisesti "missä on se syntynyt juutalaisten kuningas?". Tapahtumasta olikin kulunut jo yli vuosi, kuten edellä on selitetty, tähden ensimmäisen ilmestymisen ajasta laskien.

Nykyisillä tietokonepohjaisilla planetaario-ohjelmilla pystytään palauttamaan tähtitaivaan tapahtumat matemattisen tarkasti 2000 vuoden takaa sekä muinaisesta Babyloniasta että myös Jerusalemista käsin katsottuna.

Messiasodotusta myös Babyloniassa

Tietäjät tulivat todennäköisesti Babyloniasta, jossa oli suuri juutalainen diaspora, mikä oli muodostunut sinne jo runsaat 500 aiemmin Baylonialaisten tuhottua Jerusalemin ensimmäisen temppelin. Sen jälkeen juutalaisia vietiin Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen ja edelleen Jeesuksen aikana siellä tunnettiin hyvin juutalaiset messiasprofetiat. Myös profeetta Daniel oli viety sinne jo 605 eKr. ensimmäisten joukossa. Babyloniassa vaikuttivat Danielin lisäksi myös profeetat Hesekiel, Sakarja ja Haggai. Babyloniassa koottiin myöhemmin myös nk. suullinen lain selitys, eli babylonialainen Talmud.

Tietäjät olivat aikansa taitavimpia tiedemiehiä, nk. kaldealaisia, jotka tunsivat astronomiaa, matematiikkaa, geometriaa ja toimivat usein myös lääkäreinä. He tulivat kunnioittamaan Messiaskuningasta 4. Moos. 24:17 messiasprofetian mukaisesti "Tähti nousee Jaakobista" perusteella. Danielin kirjan Messiaan tuloa koskevan aikalaskelman (Dan. 9. luku) perusteella he osasivat odottaa "merkkiä" juuri noihin aikoihin. Danielin kirja oli varmasti Babylonian juutalaisten keskuudessa hyvin tunnettu, olihan se juuri siellä kirjoitettukin. Matka Babyloniasta Jerusalemiin kesti sen aikaisilla kulkuvälineillä useita kuukausia.

bar_kochban_ajan_kolikko.jpgMistä voidaan päätellä, että juuri 4. Moos. 24:17 messiasprofetia "tähti nousee Jaakobista" oli tuohon aikaan tärkeä Messiaaseen liittyvä merkki?  Siitä todistaa nk. Bar Kochban kapina, eli Toinen juutalaissota Rooman ja juutalaisten välillä vuosina 132-135. Tuolloin päärabbi Akiba julisti kapinan johtajan, Simon bar Kochban messiaaksi em. profetian perusteella.

Kuvassa oikealla on Bar Kochban ajan kolikko, jossa etupuolella on kuvattu Jerusalemin temppelin fasadi ja sen yläpuolella loistava Messiaan tähti.

Nimi bar Kochba merkitsee arameaksi "tähden poika". Myös Toinen juutalaissota päättyi juutalaisten murskatappioon.

Edellä kulkeva tähti

Planeettoja kutsutaan kiertotähdiksi, koska ne liikkuvat taivaalla muihin tähtiin nähden nk. "eläinrataa" pitkin. Betlehemin tähtikin "kulki heidän edellään" (Matt. 2:9), eli se liikkui, joten se oli planeetta. Jupiter oli planeettojen kuningas ja juuri se oli aiemmin ollessaan konjunktiossa Venuksen kanssa saanut tietäjät liikkeelle. Jupiter liikkui tuolloin muuhun tähtitaivaaseen nähden länteen, eli Juudeaan päin Babyloniasta.

Jerusalemista Betlehemiin tietäjät seurasivat Betlehemin paikan päälle "pysähtynyttä" tähteä (Matt. 2:9), joka oli juuri Jupiterin "pysähtyminen" radallaan etelätaivaalla 23.-28. joukukuuta vuonna 2 eaa. Todellisuudessa Jupiter tietenkin jatkoi liikettään, mutta se liikkui joko suoraan Maahan päin tai Maasta poispäin, jolloin sen liike Maasta katsottuna pysähtyi muuhun tähtitaivaaseen nähden etelään päin Jerusalemista. Betlehem sijaitsee kahdeksan kilometriä Jerusalemista suoraan etelään, jolloin tähti loisti Jerusalemista katsottuna Betlehemin yllä. Silloin tietäjät saapuivat kaupunkiin ja tiedustelivat Messiaan syntymää. Tietäjiä opastettiin (Matt. 2:5) etsimään Messias-kuningasta juuri Betlehemistä Miika 5:2 perusteella;

Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.(Miika 5:2, KR 1933)

Keisari Augustuksen kuuliaisuudenvala 

augustus.jpgMerkittävä syy pitää vuotta 3 eKr. Jeesuksen syntymävuotena on keisari Augustuksen määräämä kuuliaisuudenvala. Helmikuun 5. päivänä vuonna 2 eKr. juhlittiin Roomassa keisari Augustukselle (viereinen kuva) myönnettyä arvonimeä "Pater Patriae", eli "kansakunnan isä" ja jokaisen Rooman valtakunnan asukkaan piti vannoa keisarille sitä ennen  kuuliaisuudenvala, joka oli nimityksen ehtona. Meidän Raamatussamme tätä kuuliaisuudenvalaa nimitetään verollepanoksi. Alkutekstin sana "apographo" merkitseen kirjautumista julkiseen rekisteriin, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä verotuksen kanssa. Paras aika valtakunnan itäosassa valan toteuttamiselle oli edellisen vuoden syksy ennen sadeajan alkamista. Tästä syystä myös Marian piti lähteä tilastaan ja matkan rasittavuudesta huolimatta liikkeelle Betlehemiin, joka oli kaikkien Daavidin sukuisten kaupunki. Tämänkin perusteella voidaan päätellä, että Jeesus syntyi syys- tai lokakuussa vuonna 3 eKr. ennen sadekauden alkamista Israelissa.

Luuk. 2:39 mukaan Joosef, Maria ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi palasivat Nasaretiin eivätkä menneet vielä tässä vaiheessa Egyptiin. Egyptiin paettiin Betlehemistä vasta tietäjien tultua paikalle yli vuotta myöhemmin. Jostain syystä he tulivat uudelleen Betlehemiin ehkä seuraavan vuoden kevään tai kesän aikana ennen tietäjien tuloa. Miksi näin tapahtui, siitä meillä ei ole perimätietoa. Ehkäpä he halusivat kasvattaa lapsen Jerusalemin "takapihalla", lähellä temppeliä.

Betlehemin alueella kasvatettiin noihin aikoihin myös temppelin uhripalveluksessa ja  pääsiäisjuhlilla joka vuosi tarvittavat useat tuhannet karitsat. Tässäkin mielesssä Betlehem oli tietysti oivallinen kasvupaikka Jumalan karitsalle, joka aikanaan ottaisi pois maailman synnin. Tätä eivät vanhemmat varmaan ainakaan tietoisesti ajatelleet. Kedon paimenet, jotka ensimmäisinä saivat tietää syntyneestä Messias-lapsesta olivatkin todennäköisesti juuri noiden uhripalvelukseen kasvatettavien lampaiden paimenia. He myös ensimmäisinä pääsivät näkemään vastasyntyneen Jumalan karitsan.

Joka tapauksessa Betlehemissä oli Joosefille varmasti paljon työtä tarjolla Herodeksen parisenkymmentä vuotta aiemmin käynnistämien Jerusalemin laajojen rakennusprojektien takia. Joosefhan oli rakennusmies. Myös lapsen syntyminen ennen Joosefin ja Marian yhteenmenoa on saattanut aiheuttaa ongelmia Nasaretissa, missä heidät entuudestaan tunnettiin.

Jeesuksen syntymään liittyviä tapahtumia on käsitellyt perusteellisesti mm. astronomi ja rovasti Risto Heikkilä kirjassaan "Tähtitaivaan merkityksiä" (Kirjapaja, 2008).

On selvää, että Messiaan syntymän yhteydessä täyttyi myös 4. Moos. 24:17 messiasprofetia "tähti nousee Jaakobista". Tämänkin Messiaan tuloon liittyvän profetian oli toteuduttava niin kuin kaikkien muidenkin. Raamattu ei voi raueta tyhjiin (Joh. 10:35b). Toteaahan Jeesuskin itsestään, "...minä olen se kirkas aamutähti" (Ilm. 22:16). Siksi myöskään Betlehemin tähti ei voinut olla vain taru, vaan sen oli oltava myös näkyvä ja todellinen tähtitaivaan ilmiö. 

4. Seitsemän vuosiviikkoa Messiaan tuloon laskettuna Jerusalemin palauttamisesta entiseen asemaansa 

Miksi Dan. 9:25 Messiaan tuloon liittyvä ajanjakso sitten oli jaettu kahteen osaan, 7 seitsemään ja 62 seitsemään? Messiaan julkisen toimnnan alkuun kului yhteensä sanan tulosta Jerusalemin rakentamiseksi 69 seitsemää, eli 483 vuotta, mutta oliko vielä joku toinen Jerusalemin rakennusprojekti, josta voitiin myös laskea Messiaan tulo? Vastaus on myönteinen.

Vuonna 19 ekr., Rooman vasallikuningas Herodes Suuri alkoi yhdessä juutalaisen papiston kanssa uudistaa ja laajentaa Jerusalemin 500 vuotta aiemmin rakennettua toista temppeliä. Herodeksella oli visio rakentaa "jotain ennen näkemättömän hienoa". Pyrkimyksenä oli palauttaa temppelille Salomon ajan loisto. Temppelin uudistamisen yhteydessä myös koko kaupunkia uudistettiin ja Herodes rakennutti mm. Herodeksen palatsin ja Antonian linnakeen, jonka hän nimesi suojelijansa Markus Antoniuksen mukaan. Roomalaisten tuhotessa Jerusalemin ja temppelin vuonna 70 he tunkeutuivat temppelin alueelle juuri Antonian linnakkeen kohdalta ja  kapinallisten viimeinen tukikohta oli Herodeksen palatsissa. Heroden palkkasi 1000 pappia rakentamaan temppeliä, koska juutalaisen lain mukaan temppelin sisimmällä alueella saivat oleskella vain papit. Itse vasinainen temppelirakennus (kr. naos) valmistui noin puolessatoista vuodessa vuonna 18 eKr. Sen ulkopuoliset rakenteet (kr. hieron) esipihoineen ja muureineen valmistuivat lopullisesti vasta vuonna 64, vain kaksi vuotta ennen juutalaissodan syttymistä ja kuusi vuotta ennen sen tuhoutumista vuonna 70.

herodeksen_temppeli.jpgHerodeksen temppeliprojektin varsinaisen temppelirakennuksen (kuvassa vasemmalla) valmistumisesta vuonna 18 eKr. kului enkeli Gabrielin Danielille ilmoittamat "seitsemän seitsemää", eli 49 vuotta Messiaan tuloon Jerusalemiin Palmusunnuntaina keväällä 32. Jeesuksen mennessä sen ajan tavan mukaan ensimmäisen kerran Jerusalemiin pääsiäisjuhlille julkisen toimintansa aikana, Hän ajoi kaupustelijat pois pakanain esipihalta. Tällöin juutalaiset, ilmeisesti saddukealaiseen papistoon kuuluvat, jotka vastasivat alueen järjestyksestä, ilmoittivat Jeesukselle, että 46 vuotta on tätä (Herodeksen) temppeliä rakennettu:

Niin juutalaiset sanoivat: "Neljäkymmentä kuusi vuotta on tätä temppeliä rakennettu, ja sinäkö pystytät sen kolmessa päivässä?" (Joh. 2:20, KR 1938)

Koska Herodeksen temppelin peruskorjaus valmistui vuonna 18 eKr., siitä 46 vuotta eteenpäin tullaan vuoteen 29 jKr. Laskennassa on huomattava, että vuotta 0 ei ole olemassa ja siksi vuodesta 18 eKr. on laskennan alussa vähennettävä yksi vuosi. Juutalaiset aloittivat vuoden Nisan-kuusta, joka vastaa meidän maalis-huhtikuutamme.  

Vuoden 29 keväällä, juutalaisten pääsiäisenä Nisan-kuussa, jolloin Jeesus suoritti temppelin puhdistuksen, päättyi juuri tuo 46. vuosi temppelin rakentamisen aloittamisesta. Juutalaisten uskonnollinen vuosi alkoi juuri Nisan-kuussa. Siksi saddukealaiset papit ilmoittivat tarkasti, että "46 vuotta on tätä temppeliä rakennettu". He valvoivat Herodeksen rakennusprojektia ja olivat siitä tarkoin perillä.

Puoli vuotta aiemmin, vuoden 28 syksyllä, joka oli Rooman keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi, Jeesus oli aloittanut julkisen toimintansa täyttäessään 30-vuotta.

Tästä ensimmäisestä Jeesuksen tekemästä profeetallisesta temppelin puhdistuksesta laskettuna kolme vuotta eteenpäin, eli 49 vuotta Jerusalemin temppelivuoren rakennusprojektin aloittamisesta, Messias tuli viimeisen kerran kaupunkiin pääsiäisjuhlille Palmusunnuntaina. Silloin täyttyi ensimmäisen kerran Dan. 9:25a profetia;

"... Jerusalemin (temppelin) jälleen rakentamisesta kuluu seitsemän seitsemää, eli 49 vuotta Messiaan tuloon (Palmusunnuntaina)".

Allaolevassa kuvassa Messias puhdistaa Jerusalemin temppelin nk. pakanoiden esipihan rahanvaihtajista ja uhrieläinten myyjistä julkisen toimintansa alussa (Joh. 2:13-22).

jeesus_puhdistaa_temppelin.jpg

Esikuvallista oli myös se, että Jeesus suoritti ensimmäisen "puhdistuksensa" juuri nk. pakanain esipihalla sanoen;

"Hajottakaa tämä temppeli, niin minä saan sen nousemaan kolmessa päivässä." (Joh. 2:19)

Hänhän pystytti kolmessa päivässä, se on ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta "uuden temppelinsä", eli Jumalan läsnäolon paikan, seurakunnan, juuri pakanakansojen keskuuteen. Kristus on läsnä uudessa temppelissään, eli seurakunnassaan, Pyhän Henkensä kautta, vrt. 1.Kor. 3:17 ja Luuk. 17:21.

Messiaan julkisen toiminnan loppuun ja pääsiäisviikon tapahtumiin siis kului tuo 7 seitsemää, eli 49 vuotta Herodeksen temppeliprojektin aloittamisesta. Tämä oli tärkein profeetallinen laskenta, koska viimeistään juuri silloin olisi kansan pitänyt ymmärtää Jeesuksen messiaanisuus. Mahdollisesti siksi se on mainittu ensin jakeen Dan. 9:25a mukaisessa aikataulussa.

Juutalaisten olisi pitänyt kirjoituksista ymmärtää Messiaan tulon ajankohta, tiesiväthän he tarkasti myös Herodeksen temppeliprojektin alkamisen ajankohdan. He torjuivat Messiaansa. Heidän kompastumisensa oli kuitenkin pelastus koko muulle (pakana) maailmalle, vrt. Room. 11:11, evankeliumin levitessä aina maan ääriin asti.

Messiaan tulo on siten ilmoitettu jakeessa Dan. 9:25 kahdella tavalla Jerusalemin uudelleen rakentamiseen liittyen;

A) 69 seitsemää, eli Persian kuninkaan mahtikäskystä 483 vuotta Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun ja

B) myös 7 seitsemää, eli Herodeksen rakennusprojektin aloittamisesta 49 vuotta Jeesuksen saapumiseen Messiaana Jerusalemiin Palmusunnuntaina.

Jeesuksen julkisen toiminnan alusta alkoi samalla juutalaisille määrätyn nk. viimeisen vuosiviikon aika (Dan. 9:27), jonka ensimmäinen puolisko päättyi Messiaan ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen kuolleista. Jäljellä oleva toinen puolisko alkaa seurakunnan ajan lopulla.

Jumalan sana toteutui tarkasti molemmilla tavoilla laskettuna. Tämä onkin välttämätöntä, koska  kyseessä oli tähänastisen maailmanhistorian merkittävin tapahtuma, josta on aloitettu mm. nykyinen ajanlaskumme.

5. Jerusalem on merkkinä myös meidän sukupolvellemme

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun, ruhtinaaseen, asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. (Dan. 9:25, KR 1933)

Know therefore and understand, [that] from the going forth of the commandment to restore and to build Jerusalem unto the Messiah the Prince [shall be] seven weeks, and threescore and two weeks: the street shall be built again, and the wall, even in troublous times. (Dan. 9:25, KJV)

King James ja useat muutkin käännökset käyttävät jakeessa 25a sanaa "restore" (alkutekstissä hepreaksi "shuwb") merkityksessä, että Jerusalem on "jälleen rakennettava"  Messiaan tuloon asti. Sana "restore" merkitsee palauttamista ja ennallistamista johonkin aikaisempaan nähden, vrt. restauroida.

Jae 25a voidaan kääntää alkutekstistä yhtä hyvin; "Ja tiedä ja käsitä, laskettuna eteenpäin Jerusalemin palauttamisesta entiseen asemaansa, voidellun Messiaan tuloon kuluu seitsemän vuosiviikkoa, eli 49 vuotta." Näin tapahtui myös Herodeksen alkaessa toteuttaa temppeliprojektiaan. Herodeksen tavoitteena oli palauttaa Jerusalemin temppeli takaisin Salomon temppelin loistoon.

dayan_in_jerusalem_7.6.1967.jpgMyös meidän päivinämme 7.6.1967 Kuuden päivän sodan yhteydessä Jerusalem palautettiin entiseen asemaansa, kun Jerusalemin temppelivuori tuli lähes 2000 vuoden jälkeen uudestaan juutalaisten hallintaan ja osaksi 19 vuotta aikaisemmin, vuonna 1948, itsenäistynyttä Israelin valtiota.

Herodes palautti Jerusalemissa sijaitsevan juutalaisen "pyhyyden topografian keskipisteen", Temppelivuoren, sen ensimmäisen, Salomon rakentaman temppelin aikaiseen loistoon. Meidän päivinämme tämä juutalaisen "pyhyyden topografian keskipiste" palautettiin takaisin juutalaisten hallintaan 7.6.1967.

Jo sodan ensimmäisen päivän iltana,  5. kesäkuuta, Israelin hallituksessa pohdittiin mahdollisuutta vallata Itä-Jerusalem ja koko Länsiranta. Hallitus ei kuitenkaan tuolloin päässyt ratkaisuun. Hallituksen ja pääministeri Levi Eshkolin epäröidessä puolustusministeri Moshe Dayan (kuvassa keskellä vallatussa Jerusalemissa) johti toimintaa määräämällä armeijan etenemään.

Armeija etenikin pitemmälle ja nopeammin kuin poliittinen johto oli osannut ennakoida. Yöllä 6.6 klo 02:30 alkoi Itä-Jerusalemissa nk. Ammunition Hillin taistelu, mikä päättyi aamulla Israelin armeijan selkeään voittoon. Sen jälkeen Israelin hallitus antoi siunauksensa koko vanhan kaupungin valtaamiselle.

paratroopersatwall.jpgSeuraavana päivänä, 7. kesäkuuta, Dayan antoi määräyksen vanhan kaupungin valtaamiseksi ja Israelin 55. (res.) Laskuvarjojääkäriprikaati valtasi sen kokonaan mukaan lukien juutalaisuuden pyhimmät paikat Temppelivuorella. Prikaatin komentajana toimi kenraali Mordechai Gur, jonka nauhoitettu huudahdus radioon: "Temppelivuori on meidän hallussamme" (hepreaksi!הר הבית בידינו‎, Har HaBayit BeYadeinu!) tuli kuuluisaksi ja muodostui myöhemmin koko sodan symboliksi Israelin kansalle.

Vanha kaupunki vallattiin jalkaväen hyökkäyksellä ilman raskaiden aseiden tulitukea, koska Dayan pelkäsi, että tulituki vahingoittaisi ja aiheuttaisi vakavia vaurioita vanhan kaupungin pyhille paikoille. Sitä Dayan halusi kaikin keinoin välttää, koska hän pelkäsi muun maailman tuomitsevan Israelin toimet.

Kuvassa yllä laskuvarjojääkärit Länsimuurilla 7.6.1967

Vielä pari päivää aiemmin Dayan oli vastustanut hyökkäystä Jerusalemin vanhaan kaupunkiin sanoen: "Me emme tarvitse sitä Vatikaania." Nyt Itkumuurille kiiruhtanut Dayan kuitenkin julisti armeijan vapauttaneen Jerusalemin ja sadat paikalla olleet sotilaat lauloivat "Kultaista Jerusalemia". Armeijan päärabbi Shlomo Goren, joka piti heti valtauksen jälkeen Länsimuurilla ensimmäisen juutalaisen rukoushetken 19:ään vuoteen,  olisi jopa halunnut räjäyttää Jerusalemin muinaisen temppelin paikalla seisovan Kalliomoskeijan. Gorenin pitämään rukoushetkeen Länsimuurilla osallistuivat 7.6 mm. Moshe Dayan ja IDF:n komentaja Jitzhak Rabin.

Schlomo Goren (kuvassa alla) julisti Länsimuurilla 7.6.1967;

Rabbi Goren: Le-shana HA-ZOT be-Yerushalayim ha-b’nuya, be-yerushalayim ha-atika! [Translation: This year in a rebuilt Jerusalem! In the Jerusalem of old!]

Suom. Tänä vuonna jälleen rakennetussa Jerusalemissa! Niinkuin ennen!

 goren_itkumuurilla_1967.jpg

Jerusalem ja sen Temppelivuori palautettiin entiseen asemaansa, eli takaisin juutalaisvaltion hallintaan, 7. kesäkuuta 1967 Israelin vallattua vanhan kaupungin.


Temppelivuoren nk. Itkumuuri (Western Wall, hepr. Kotel) oli ollut koko diasporan ajan juutalaisuuden pyhin paikka, ja Israelin armeijan vallattua Itä-Jerusalemin 7. kesäkuuta 1967, se tuli jälleen juutalaisten hallintaan, osaksi Israelin valtiota. Sen jälkeen koko kaupunkia on voimakkaasti rakennettu ja kehitetty Israelin valtion toimesta. Israel oli julistanut Jerusalemin maan pääkaupungiksi jo 11. joulukuuta 1949, maan itsenäistymisen jälkeen. Israelin eduskunta, Knesset, on myös vuonna1980 säätänyt lain, jolla se julisti koko Jerusalemin (complete and united) maan ikuiseksi pääkaupungiksi.

6. Lopulta "kaikki Israel" pelastuu

Jerusalemin ja sen temppelivuoren palautuminen takaisin juutalaiselle kansalle merkitsee myös sitä, että pakanakansojen, eli ei-juutalaisten kansojen, evankeliointi lähestyy loppuaan. Pakanain "täysi luku", eli evankeliumin armon vastaanottaneiden määrä on tulossa täyteen, vrt. Luuk. 21:24 b;

"...ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät." (Luuk. 21:24b) 

"Pakanain ajat" täyttyivät Jerusalemissa kesäkuussa 1967. Silloin koko kaupunki oli jälleen juutalaisen kansan hallinnassa.

Seuraavaksi Jumala kääntyykin uudelleen juutalaisen kansan puoleen ja "niin kaikki Israel pelastuu", vrt Room. 11:25-26a;

Sillä minä en tahdo, veljet-ettette olisi oman viisautenne varassa-pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus-hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut. Ja niin kaikki Israel on pelastuva. (Room. 11:25-26a)

Israelin uskolla on kaksi tytärtä, juutalaisuus ja kristinusko. Ne molemmat ovat vanhan Israelin uskon perillisiä. Juutalaisuus sai alkunsa persialaiskaudella 539 eKr. Juudan ja Benjaminin heimojen palatessa pakkosiirtolaisuudesta. Se on siis vanhempi tytär. Kristinusko taas sai alkunsa Jeesus Nasarealaisen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen 30-luvulla jKr. "Kaikki Israel" käsittää nämä molemmat, kristityt ja juutalaiset, ja niistä pelastuu viimeisenä juuri vanhempi, eli juutalaiset, kun hekin vastaanottavat evankeliumin.

Kaiken Israelin pelastuminen ei siis tarkoita, niinkuin jotkut uskovat, kaikkien juutalaisten pelastumista, vaan sitä, että myös juutalaiset lopulta vastaanottavat suurena joukkona evankeliumin, kun herätys kohtaa heitä kansana. Paavali lainaa profeetta Jesajaa (Jes. 59: 20-21) jakeissa 26b-27; "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista. Ja tämä on oleva minun liittoni heidän (juutalaisten) kanssaan, kun minä otan pois heidän syntinsä." Jesaja kertoo tarkemmin kenelle pelastus tulee; 59:20b; "...niille Jaakobissa (kääntymätön Israel), jotka synnistä kääntyvät, sanoo Herra". Pelastus ei siis tule kaikille juutalaiseen kansaan kuuluville vielä silloinkaan, vaikka Israelia kohtaa kansallinen herätys. Tästä herätyksestä Jeesus puhui myös Matt. 10: 21-23 sanoessaan, että "silloin eivät hänen opetuslapsensa ehdi käydä loppuun Israelin kaupunkeja ennenkin Ihmisen poika tulee". Tämä Ihmisen Pojan tulemus tarkoittaa uuden liiton seurakunnan ylösottoa ennen ahdistuksen ajan alkamista.


Juutalaisuus ei ole kristinuskon äiti eikä kristinusko ole juutalaisuuden tytär, vaan molempien äiti on Israelin usko (P. Lindqvist: Juutalaisuus, 2011). Temppelin tuhon jälkeen juutalaisuus muuttui nk. rabbiiniseksi juutalaisuudeksi, eli myöhemmäksi juutalaisuudeksi.


"Pakanain ajat", eli Jerusamin hallinnan oleminen pois juutalaisilta päättyi 1967. Tämä merkitsee samalla, että uuden liiton seurakunnan ajan loppusuora alkoi silloin. Siihen asti "Jumalan valtakunta maan päällä" oli ollut pääosin juutalaisen kansan ja sen asuinalueen ulkopuolella. Juutalainen kansa oli samoin ollut karkoitettuna maastaan "kaikkeen maailmaan" profeettojen ennustusten mukaisesti. Nyt tapahtumat kiihtyvät kohti loppuhuipentumaa, jolloin evankeliumi palautetaan lopulta takaisin juutalaisille. Sitä ennen on maa palautettu takaisin sen alkuperäisille omistajille Israelin valtion itsenäistyttyä 1948 ja koko Jerusalem, Temppelivuori ml., vuonna 1967.

Danielin profetia Messiaan tulosta tarkoittaa meidän päivinämme myös sitä, että pian juutalainen kansa kääntyy takaisin Messiaansa, Jeesuksen, puoleen ja silloin Hän palaa, kuten on heille ja Jerusalemin asukkaille luvannut Matt. 23:37-39:

37 Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja kivität ne, jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet.

38 Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'.

39 Sillä mi sanon teille: tästedes te ette näe minua, ennenkuin sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen'."

Ylläoleva Jeesuksen ennustus paluustaan jerusalemilaisille pitää sisällään myös ennustuksen siitä, että kaupunki tulee olemaan hänen paluunsa aikoina taas juutalaisten hallinnassa ja asuttama. Silloin he eräänä päivänä tulevat toivottamaan Jeesuksen tervetulleeksi takaisin Herran nimessä. Tämä tulee tapahtumaan ennen Jeesuksen paluuta maan päälle ahdistuksen ajan lopussa,  jolloin kansat eivät toivota Jeesusta suinkaan tervetulleeksi, vaan parkuvat kauhusta;

29 Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
30 Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. (Matt. 24)

"Kaikki maan sukukunnat parkuvat" tarkoittaa silloin myös juutalaisia, vrt. Ilm. 1:7.

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle