Venäjän ydinaseoppi

Kreml vahvisti vuoden 2020 puolustusasiakirjassa, että se harkitsee ydinasevaihtoehtoa vain kahdessa tilanteessa: 1) vastatoimena ydinaseiden tai muiden joukkotuhoaseiden käyttöä vastaan tai 2), kun "valtion olemassaolo on vaarassa".

Eskalaatio ydinaseilla de-eskalaation takia

Varsinkin jälkimmäinen kohta "kun valtion olemassaolo on vaarassa" on aiheuttanut paljon spekulaatioita siitä, onko Venäjän ydinasedoktriinissa nk. "rajoitettu eskalaatio de-eskalaation takia" strategia. Moni uskoo näin olevan.

Rajoitettu eskalaatio ydinaseilla alentaa merkittävästi ydinaseiden käytön kynnystä. Kylmän sodan aikainen pelote perustui totaalisen tuhon uhkaan vihollisen sotilaallisille ja siviilikohteille, mutta rajoitettu eskalaatio perustuu "rajoitetun tuhon" käsitteeseen. Oppi määrittelee "rajoitetun tuhon" aiheuttavan vahinkoa, jota vastustaja ei subjektiivisesti voi hyväksyä ja ylittää ne edut, jonka vastustaja odottaa saavansa tavanomaisilla konventionaalisilla aseilla käytävän sodan seurauksena. Toisin sanoen, jos Venäjä esimerkiksi miehittäisi Baltian maat pitäen niitä omaan etupiiriinsä kuuluvina, kaikki Naton tavanomaisilla aseilla tapahtuvat vastahyökkäykset kohtaisivat Venäjän rajoitetun ydiniskun. Tämä on myös todennäköisesti estänyt Yhdysvaltoja ja Natomaita suoraan puuttumasta Ukrainassa käytävään sotaan 2022.

Professori Markku Kivinen, joka on toiminut Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtajana, julkaisi vuonna 2016 kirjan "Lähetin loppupeli" (Teos 2016). Siinä kuvataan fiktiivisesti Natoon liittynyttä Suomea, joka joutuu puuttumaan Naton ja Venäjän väliseen konfliktiin Baltiassa. Koska Venäjän tavanomaiset asevoimat ovat sidottuina muualla, se poistaa Natoon kuuluvasta Suomesta alueelleen kohdistuvan uhan laukaisemalla taktisen ydinaseen Helsinkiin. Venäjä pitää Yhdysvaltojen johtamaa Natoa suurimpana uhkana omalle turvallisuudelleen.

Kirja on hämmästyttävän ajankohtainen nykyisessä Ukrainan sotaan liittyvässä tilanteessa. Pienet maat ovat pelinappuloita suurvaltojen välisissä konflikteissa ja ne voidaan helposti uhrata suurvaltojen edun niin vaatiessa.

Tästä Suomellakin on historiallista kokemusta. Suomen sota oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809. Sodan syynä oli Venäjän tsaari Aleksanteri I:n ja Napoleonin 7. heinäkuuta 1807 Tilsitissä solmima rauha. Siinä Venäjä sitoutui painostamaaan Ruotsia liittymään Ranskan julistamaan nk. mannermaasulkemukseen Britanniaa vastaan. Vastapalveluksena Venäjä sai mahdollisuuden liittää Suomi alueeseensa. Sodan seurauksena Suomi myös liitettiin Venäjään. Ranska puolestaan miehitti Ruotsille kuuluneen Pommerin.

Toinen tapaus oli nk. Molotov–Ribbentrop-sopimus 23.8.1939. Sen solmimisen yhteydessä laadittiin salainen lisäpöytäkirja, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Latvia, Viro ja Suomi määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Sopimuksen seurauksena Baltian maat miehitettiin ja Suomessa syttyi Talvisota. Saksa puolestaan miehitti Puolan. 

Lisätietoa Venäjän ydinaseista 2023 löydät täältä.

Harri A