Ilmestysmajan symboliikastaJumalan läsnäolon pöytä (hepr. sulhan ha panim) Ilmestysmajassa.
Tee kaikki tarkasti sen mallin mukaan, minkä sinulle näytän "Tehtäköön minulle pyhäkkö, niin minä asun teidän keskellänne. Tehkää telttamaja ja kaikki sen varusteet tarkoin sen mallin mukaan, jonka minä sinulle näytän." (2.Moos. 25:8-9) Kolme kuukautta Egyptistä lähdön jälkeen israelilaiset saapuivat Siinain vuorelle, missä Mooses sai Herralta ohjeet ilmestysmajan rakentamiseksi. Mooseksen tuli tehdä asunto, eli mishkan, mitä kutsuttiin myös "seurakunnan kokoontumismajaksi", vrt. 2.Moos. 33:7. Maja piti tehdä tarkasti sen mallin mukaan, minkä Herra Moosekselle näytti. Juutalaisessa ja kristillisessä teologiassa tämä merkitsee sitä, että telttamajasta on olemassa tarkka malli, mikä sijaitsee taivaallisessa Jerusalemissa. Telttamaja oli taivaallisen pyhäkön kuva maan päällä, Hepr. 8:5. KR 1933 kutsuu sitä myös ilmestysmajaksi. Herra lupasi asua, eli "telttailla" siinä kansansa keskellä. Johanneksen evankeliumissa sanotaan Jeesuksesta, että "sana tuli lihaksi ja asui (kr. skenoo) meidän keskellämme". Sana skenoo merkitsee "telttailemista" ja kreikankielinen VT Septuaginta käyttää samaa sanaa Ilmestysmajasta. Kyseessä on siten Jumalan läsnäolon paikka. Myös Ilm. 21:3 on alkutekstin mukaan käännettynä: "katso, Jumalan teltta ihmisten keskellä. Hän telttailee heidän luonaan". Ilmestysmajan symboliikka kertoo paljon myös uuden liiton seurakunnasta ja siksi siihen kannattaa perehtyä yksityiskohtia myöten. Luther vertaa ilmestysmajaa kristittyyn Marian ylistyslaulun selityksessään. Lutherin mukaan kristityn henki on kaikkeinpyhin (sanctum sanctorum), hänen sielunsa pyhä (sanctum) ja ruumiinsa esipiha (atrium). Tässä artikkelissa on otettu erilainen näköala ilmestysmajan kolmijakoiseen rakenteeseen. Se muodostaa ikäänkuin pyhyyden topografian, missä esipihalta sisäänpäin pyhyys lisääntyy ja myös kulkuoikeus muuttuu. Ilmestysmajan kolmijakoinen rakenne
Kuvassa yllä on Ilmestysmajan kolmijakoinen rakenne; esipiha, pyhä ja kaikkeinpyhin. Ortodoksinen kirkkorakennus noudattaa edelleen samaa kolmijakoperiaatetta ollen jaettuna eteisosaan, kirkkosaliin ja kirkon pyhimpään, eli alttariosaan. Kasteallas on sijoitettu kirkon eteisosaan samoin kuin Ilmestysmajan esipihaan. Kirkkosalin ja alttariosan jakaa ikonostaasi kuvaten Ilmestysmajan väliverhoa. Alttariosaan on myös ortodoksikirkossa pääsy ulkopuolisilta kielletty pl. erikseen nimetyt kirkonpalvelijat. Kirkon alttariosassa on pyhä pöytä, jonka päällä säilytetään evankeliumikirjaa. Tämä symboloi Ilmestysmajan liitonarkun armoistuinta. Ilmestysmajaa ympäröivä esipiha Tee telttamajan ympärille esipiha. (2.Moos. 27:9a) Telttamajaa ympäröi esipiha, joka oli aidattu pellavasta tehdyillä verhoilla. Verhoja kannattamaan tehtiin 60 pylvästä. Esipihan koko oli noin 50x25 metriä. Esipihalla sijaitsivat polttouhrialttari ja peseytymisallas. Esipihalle pääsi tulemaan kaikki israelilaiset, siitä eteenpäin telttamajan ensimmäiseen huoneeseen, pyhään, saivat mennä vain papit ja viimeiseen huoneeseen, kaikkeinpyhimpään, vain ylimmäinen pappi kerran vuodessa. Esipiha kuvaa ulkonaista ja näkyvää kristillistä kirkkoa. Sen jäsenet ovat kastettuja kirkon jäseniä, mutta eivät kuitenkaan vielä uudestisyntyneitä, Pyhän Hengen uudistamia ja hallitsemia kristittyjä. Esipihalle sijoitettu polttouhrialttari kertoo Kristuksen uhrista Golgatan ristillä, joka on Kristuksen kirkon symboli. Peseytymisallas sijaitsee sekin esipihalla kuvaten kristillistä kastetta, jonka kautta tullaan kirkon jäseneksi. Pue Aaron ja hänen poikansa näihin vaatteisiin, voitele heidät pyhällä öljyllä, vihi heidät virkaansa ja pyhitä heidät, että he voivat pappeina palvella minua. (2.Moos. 28:41) Esipihalta eteenpäin varsinaiseen pyhäkkötelttaan pääsivät kuitenkin vain papit, jotka oli peseytymisen lisäksi myös puettu pyhään asuun ja voideltu öljyllä. Tämä kuvaa pukeutumista Kristuksen lahjavanhurskauteen Pyhän Hengen vaikuttaman uudestisyntymisen kautta. He muodostavat uudessa liitossa Kristuksen tosi seurakunnan, ekkleesian, eli maailmasta uloskutsuttujen joukon. Se on ihmissilmälle näkymätön, mutta he toimivat ihmissilmälle näkyvän kristillisen kirkon sisällä. He myös muodostavat Jumalan valtakunnan maan päällä, koska Kristus asuu heissä. Ei Jumalan valtakunta tule niin, että sen tulemista voidaan tarkkailla. Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne. (Luuk. 17:20-21) Ilmestysmajan huoneet, pyhä ja kaikkeinpyhin Varsinainen esipihan ympäröimä telttamaja koostui kahdesta eri osasta, jotka oli erotettu toisistaan väliverholla. Telttamajan koko oli 15x5 metriä. Etummaista huonetta, 10x5 metriä, kutsuttiin "pyhäksi" ja jälkimmäistä, 5x5 metriä, "kaikkeinpyhimmäksi". Niitä erottavaan väliverhoon oli kudottu kerubin kuvia, joita ei ollut telttamajan etummaisen huoneen oviverhossa, vaikka se oli muuten samanlainen. Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala asetti kerubit vartioimaan paratiisin porttia, jotta langennut ihminen ei pääsisi sinne takaisin, 1.Moos. 3:24. Väliverhoon kudotut kerubit symboloivat tätä rajaa. Papit suorittivat palvelustaan etummaisessa huoneessa, mutta jälkimmäiseen sai mennä vain ylimmäinen pappi kerran vuodessa suurena sovituspäivänä uhraamaan koko kansan syntien sovitukseksi. Evankeliumissa kerrotaan, miten Jeesuksen kuollessa ristillä kaikkeinpyhimmän verho repesi ylhäältä alas asti, Mark. 15:38-39. Kaikkeinpyhin oli siten esikuva taivaasta ja kerubeilla koristeltu väliverho oli taivaan portti, minkä Jeesus uhrillaan avasi häneen uskoville ihmisille. Esiripun revettyä langenneella ihmisellä on jälleen pääsy takaisin Jumalan yhteyteen, paratiisiin, Jeesuksen sovintotyön kautta. Etummainen huone, eli pyhä (Holy Place) ja sen pyhät esineet Toisin kuin kaikkeinpyhimpään, papeilla oli pääsyoikeus etummaiseen huoneeseen, pyhään, suorittamaan jumalanpalvelusta. Ennen sinne menoa heidät piti pestä, pukea ja voidella öljyllä, 2.Moos. 29:1-9. Uudessa liitossa Jeesukseen uskovat kristityt on pesty kasteessa, puettu uskon kautta Kristuksen lahjavanhurskauteen ja voidelty Pyhällä Hengellä. UT:ssa heitä kutsutaan Jumalan papeiksi ja pyhäksi papistoksi, Ilm. 1:6 ja 1.Piet. 2:5. Heillä on pääsy suorittamaan jumalanpalvelusta Ilmestysmajaan. 1. Seitsenhaarainen kultainen lamppu, eli menora Tee kultainen lamppu; taottakoon se jalustoineen ja haaroineen puhtaasta kullasta, ja käske takoa lampun kukkakoristeet kantoineen ja terälehtineen samasta kappaleesta koko muun lampun kanssa. Lampunvarresta lähteköön kuusi haaraa, kolme haaraa kummallekin sivulle. (2.Moos. 25:31-32) Telttamaja oli peitetty neljällä erilaisella peitteellä, joten ainoa valo sinne tuli seitsenhaaraisesta kultaisesta lampusta. Ilmestyskirjassa kuvataan, miten Jeesus kulki seitsemän kultajalkaisen lampun keskellä ja että lamput ovat seitsemän seurakuntaa, Ilm. 1:20. Siinä kuvataan koko uuden liiton seurakunnan aikaa aina Efeson alkuseurakunnasta Laodikean luopumuksen ajan seurakuntaan ennen Herran paluuta. Sakarjan kirjassa kuvataan Israelin pakkosiirtolaisuudesta palannutta jäännöstä seitsenhaaraisena, kultaisena lampunjalkana, Sak. 4. Menora kuvaa näin sekä yhtä kansaa, Israelia, ja siitä alkunsa saanutta, kaikista kansoista koostuvaa uuden liiton Jumalan kansaa. 2. Näkyleipäpöytä Tee akasiapuusta pöytä, kaksi kyynärää pitkä, kyynärän leveä ja puolitoista kyynärää korkea. Peitä sen pinnat puhtaalla kullalla ja tee sen ympärille kultareunus. (2.Moos. 25:23-24) Alkutekstissä pöytää kutsutaan nimellä sulhan ha panim, eli Herran kasvojen/läsnäolon pöytä, 4.Moos. 4:7. Pöydällä piti aina olla 12 happamatonta leipää ja lisäksi astioita ja vahvaa viiniä juomauhria varten, 4.Moos. 28:7. Lukumäärä viittaa Israelin 12 heimoon ja myöhemmin Jeesuksen 12 apostoliin. Tee pöytään kuuluvat kulhot, kupit, kannut ja maljat juomauhreja varten; ne sinun tulee tehdä puhtaasta kullasta. Ja pidä aina minun edessäni pöydällä näkyleivät (hepr. lehem panim). (2.Moos. 25:29-30, KR 1933) Leipiä kutsuttiin nimellä lehem panim, eli Herran kasvojen/läsnäolon leipä. KR 1933 on kääntänyt sen "näkyleiväksi". Uusi käännös KR 1992 taas "uhrileiväksi", mikä ei kerro asian olemusta. Monet englanninkieliset käännökset kääntävät jakeen: "Put the bread of the Presence on this table to be before me at all times" (New International Version). Kyseessä on "Jumalan läsnäolon leipä", the bread of Presence. Papit asettivat joka sapatti pöydälle uudet leivät ja söivät vanhat pyhässä paikassa. Tämä on esikuva Herran ehtoollisesta, joka on jumalanpalveluksen keskipisteenä uudessa liitossa ja nautitaan kerran viikossa pyhäpäivänä. Leivän nimi "läsnäolon leipä" merkitsee sitä, että ne nautittiin Herran edessä ja läsnäolossa. Niissä oli näkymättömän Jumalan reaalipreesens. Se, että tekstin mukaan leivät piti syödä ainoastaan pyhässä paikassa, 3.Moos. 24:9, merkinnee sitä, että leipiä ei tule palvoa ehtoollistapahtuman ulkopuolella. Näkyleipäpinojen oheen oli pöydälle asetettu myös suitsuketta, joka poltettiin muistutusuhriksi, 3.Moos. 24:7. Azkaraa, eli "muistutusuhri" tulee heprean sanasta zaakhar, "muistaa". Jeesus sanoi ehtoollista asettaessaan: Sitten hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. (Luuk. 22:19) Ehtoollinen on kuitenkin paljon enemmän kuin vain muistoateria, siitä kertoo leipien nimi lehem panim, eli Herran läsnäolon leipä, the bread of Presence. 3. Suitsutusalttari Tee myös alttari suitsutuksen polttamista varten; tee se akasiapuusta. (2.Moos. 30:1) Ja Aaron polttakoon sen päällä hyvänhajuista suitsutusta; joka aamu, kun hän laittaa lamput kuntoon, hän polttakoon sitä. Samoin myös, kun Aaron iltahämärässä nostaa lamput paikoilleen, hän polttakoon sitä. Tämä olkoon teillä jokapäiväinen suitsutusuhri Herran edessä sukupolvesta sukupolveen. (2.Moos. 30:7-8) Suitsutus on VT:ssa rukouksen vertauskuva: Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri (Ps. 141:2). Kristilliseen jumalanpalvelukseen kuuluu aina myös rukous ja yhteinen esirukous. Kun Ilmestyskirja kuvaa taivaallista jumalanpalvelusta, siinä kuvataan kultamaljat täynnä uhrisavua, eli pyhien rukouksia, jotka nousevat Jumalan eteen, Ilm. 5:8. Rukous on kristityn jokapäiväistä sydämen puhetta Jumalan kanssa. Jälkimmäinen huone, eli kaikkeinpyhin (Holy of Holies) ja sen pyhät esineet 1. Liitonarkku Tee akasiapuusta arkku, joka on kaksi ja puoli kyynärää pitkä, puolitoista kyynärää leveä ja puolitoista kyynärää korkea. Peitä sen pinnat puhtaalla kullalla sekä sisältä että ulkoa ja tee siihen ylälaitaa ympäröivä kultareunus. (2.Moos. 25:10-11) Pane arkkuun se laki, jonka minä sinulle annan. (2.Moos. 25:16) Jälkimmäisessä huoneessa, kaikkeinpyhimmässä sijaitsi Ilmestysmajan tärkein esine, liitonarkku. Se on hepreaksi aron, mikä tarkoittaa laatikkoa tai arkkua. Sen sisään oli sijoitettu Jumalan Moosekselle antamat laintaulut, eli kymmenen käskysanaa, mitkä muodostavat nk. moraalilain ytimen. Arkku oli valmistettu akasiapuusta ja päällystetty kullalla. Liitonarkkua kutsuttiin myös lain arkuksi. 2. Liitonarkun kansilevy Tee puhtaasta kullasta kansilevy, kaksi ja puoli kyynärää pitkä ja puolitoista kyynärää leveä. Tao kannen päälle kullasta kaksi kerubia, toinen kerubi kannen toiseen ja toinen toiseen päähän, niin että ne ovat kiinteästi kannen kummassakin päässä. Kerubien siivet olkoot kohollaan kannen yllä ja niiden kasvot vastakkain, kohti arkun kantta. Aseta kansi arkun päälle pantuasi arkkuun ne liiton todistuskappaleet, jotka minä sinulle annan. (2.Moos. 25:17-21) Arkussa oli lisäksi erillinen kultainen kansilevy, hepreaksi kapporet, mikä on johdettu sanasta kipper, eli sovittaa. Septuaginta käyttää kansilevystä kreikankielistä sanaa hilasterion. Paavali käyttää samaa sanaa todetessaan, että Jumala on asettanut Jeesuksen hilasterioniksi, eli sovituspaikaksi, Room. 3:25. Biblia ja KR 1933 käyttää kansilevystä nimeä "armoistuin", mikä perustuu Lutherin käännökseen (Gnadenstuhl). Sana kuvaa hyvin kansilevyn merkitystä, koska se peitti arkussa olleen lain. Kullasta taotut kerubit varjostivat siivillään armonistuinta. Raamatussa mainitaan usein Jumalan valtaistuimen yhteydessä esiintyvät kerubit, Ps. 80:1b, Hes. 1:5-11, Hepr. 9:5, Ilm. 4:6-8. Laintaulut kuvaavat Jumalan ehdotonta pyhyyttä ja sen päällä oleva armoistuin peitti ne kuvaten evankeliumia. Kaikkeinpyhimmässä oli siten esillä molemmat, laki ja evankeliumi. Ilman arkun päällä ollutta armoistuinta Jumalan lain noudattamisen vaatimus olisi tuhonnut israelilaiset, koska syntiinlangennut ihminen ei pysty Jumalan lain vaatimusta täyttämään. Samoin on taivaassa. Jumalan pyhyyden läsnäoloon ei ole syntisen ihmisen mahdollista mennä tuhoutumatta ilman Kristuksen antaman lahjavanhurskauden suojaa. Laki Jumalan vaativana tahtona pysyy voimassa loppuun asti ja vain Kristus pystyi täyttämään koko sen pyhyyden vaatimuksen. Mikä on ihmiselle mahdotonta, se oli Jumalalle mahdollista. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. (Matt. 5:18) Harri A |