Isä meidän -rukouksessa me pyydämme päästä pois aikojen lopun ahdingosta, missä Antikristus hallitsee, osa II

Isä meidän -rukouksessa me pyydämme ensisijaisesti Jeesusta palaamaan takaisin perustamaan tuhatvuotisen valtakuntansa maan päälle. Lisäksi me pyydämme Herran paluuseen liittyen myös päästä pois aikojen lopun ahdingosta, missä Antikristus hallitsee lyhyen hetken. Toissijaisesti me pyydämme taivaan Isältä myös, että saisimme elää jokapäiväisessä syntien anteeksiantamuksessa ja hän pitäisi huolta meidän ajallisista tarpeistamme. Isä meidän -rukouksella on voimakas eskatologinen ulottuvuus ja siksi se on juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

2015.11.26

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

(Matt. 6:9-13 ja Luuk. 11:2-4)

Jatkoa edelliseen osaan...

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme

Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee, Matt. 4:4. Tämä pyyntö tarkoittaa ensisijaisesti osuutta Jumalan leipään, Jeesukseen Kristukseen, joka on elämän leipä, Joh. 6:51.

Niinkuin israelilaiset erämaassa saivat jokapäiväisen manna-leipänsä, mekin tarvitsemme elääksemme joka päivä maallisen leivän lisäksi myös taivaallista leipää, Kristusta ja hänen armoaan. Vain siten me pysymme hänen yhteydessään ja päivittäisessä syntien anteeksiantamuksessa.

Toissijaisesti tämä pyyntö tarkoittaa kaikkea sitä maallista toimeentuloa ja huolenpitoa, mitä ihminen päivittäin elämässään tarvitsee. Jumala on luvannut pitää huolta omistaan; Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?' Sillä tätä kaikkea pakanat (tässä jumalattomat) tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan. (Matt. 6:31-32)

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet

Uskoontulon jälkeenkin ihminen rikkoo Jumalaa vastaan hänessä vaikuttavan perisynnin takia. Tässä ajassa kukaan meistä ei pääse lopullisesti eroon synnistä.

1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. 2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. (1.Joh. 2)

Siksi mekin saamme Jeesukseen uskovina pyytää taivaalliselta Isältämme joka päivä myös syntejämme anteeksi. Rikomme pyhää Jumalaa vastaan paitsi teoin ja ajatuksin, myös tekemättä jättämisin. Meidät lunastanut Kristus on puolustajamme taivaassa.

Koska me olemme saaneet Kristuksessa kaikki rikkomuksemme anteeksi, tulee meidänkin samoin armahtaa niitä, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Hekin ovat perisynnin alaisia ihmisiä.

9 Joka sanoo valkeudessa (Kristuksessa) olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.  10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa (Kristuksessa), ja hänessä ei ole pahennusta. 11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä. (1.Joh. 2)

Anteeksiantaminen vapauttaa vihasta ja katkeruudesta, jotka ovat esteinä ihmisen jumalasuhteelle.

 Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta

"Ei Jumala ketään kiusaa" Martti Luther selittää Vähässä Katekismuksessaan. Miksi sitten tämä pyyntö? Paavi Franciscus muutti vuonna 2019 omavaltaisesti italiankielisen Isä meidän -rukouksen pyynnön "äläkä saata meitä kiusaukseen" muotoon "älä salli meidän langeta kiusaukseen". Alkuperäinen Matteuksen tekstin (Matt. 6:13) sanamuoto oli paavin mukaan Jumalaa syyllistävä. Franciscus oli sitä mieltä, ihan oikein, että Jumala ei johdata meitä syntiin, vaan sen tekee Saatana. Se on paavin mukaan "Saatanan erikoisalaa". Tämä Lutherin ja paavi Franciscuksenkin ihmettelemä Isä meidän -rukouksen kuudes pyyntö tulee kuitenkin ymmärrettäväksi, kun se käännetään sanatarkasti ja liitetään oikeaan eskatologiseen viitekehykseensä.

Kuudes pyyntö liittyy kiinteästi sitä edeltäviin rukouksen kohtiin "tulkoon sinun valtakuntasi ja tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa", eli Kristuksen paluuseen maan päälle perustamaan tuhatvuotisen valtakuntansa (ks. blogin osa I, 9.5.2020). Raamatun mukaan Jeesuksen paluuta edeltää koko maailmaa koskeva suuren ahdingon aika ja "älä saata meitä kiusaukseen" liittyy tähän.

Sanan "kiusaus", eli kr. peirasmos, perusmerkitys on "koetus/koettelemus". Jae tulisi siksi kääntää peirasmos sanan perusmerkityksessä ja eskatologisessa yhteydessään seuraavasti;


Älä anna meidän joutua lopun ajan koetukseen/ahdinkoon (peirasmos), vaan pelasta meidät pois pahasta. (Matt. 6:13)


Prof. Jukka Thurenin mukaan tämä oli myös eräs RKK:n ehdotus peirasmos sanan kääntämiseksi tässä kohdassa (RKK -83: koetukseen, RKK-89: ahdinkoon).

Ilmaisun "päästä meidät", kr. rhyomai,  merkitys on "pelasta/vapauta" meidät. Lopun ajan tilanteeseen liittyen se tarkoittaa pelastamista pois jostakin. Siksi "päästä meidät pahasta" tarkoittaa kirjaimellisesti pääsemistä pois Saatanan inkarnaation, eli Antikristuksen lyhyestä hallintavallasta aikojen lopussa. Englanninkielinen New International Version (NIV) kääntää jakeen ymmärrettävämmin: And lead us not into temptation/testing, but deliver us from the evil one. 

1. Ilmestyskirjan todistus seurakunnan varjeltumisesta lopun ajan ahdingosta

Sana peirasmos esiintyy Isä meidän -rukouksen  lisäksi mm. Ilmestyskirjan jakeessa Ilm. 3:10, missä Jumala lupaa varjella omansa kokonaan pois tulevasta koko maailmaa koskevasta ahdistuksen ajasta. Syynä Filadelfian seurakunnan varjeltumiseen pois koetuksen hetkestä on se, että koska se on tarkoin varjellut Herran sanan, eli pitänyt kiinni Raamatusta Jumalan sanana ja noudattanut sitä, niin Herrakin tarkoin varjelee sen lähestyvältä tuholta. Ilm. 3:10 voidaan kääntää sanatarkasti seuraavalla tavalla;

Sinä olet tarkoin varjellut sanaani ja kestänyt, ja siksi minä puolestani tarkoin varjelen sinut pois koetuksen (peirasmos) hetkestä, joka kohtaa koko maailmaa...

Jumala varjelee omansa pois nykyisen maailmanajan lopulla maan päällä koittavasta suuresta ahdingosta, niiden katastrofien summasta, jotka kohtaavat maailmaa ennen Kristuksen paluuta maan päälle. Uskovien varjeleminen tästä "koetuksen hetkestä" tapahtuu seurakunnan ylösotossa juuri ennen sen alkamista. Koetuksen, eli Jahven vihan ajassa hallitsee Antikristus. Ilmestyskirjan mukaan tämä koko maailmaa koskeva Antikristuksen hallinta-aika kestää 42 kuukautta, Ilm. 13:5. Danielin kirjassa annettiin aikamääreitä Messiaan tulemukseen liittyen, jotka toteutuivat konkreettisesti. Sen perusteella myös tämä aikamääre toteutunee konkreettisesti.

2. Jeesuksen todistus seurakunnan varjeltumisesta lopun ajan ahdingosta

Jeesus todistaa samasta asiasta Luukkaan evankeliumissa puhuessaan aikojen lopun koko maailmaa koskevasta ahdingon ajasta;

34. Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä (ahdingon aika, Herran vihan päivä) yllättää teidät äkkiarvaamatta 35. niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. 36. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne (ekfeugo) tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä." (Luuk. 21:34-36, KR 1938)

Puhuessaan lopun ajan ahdistuksesta Jeesus käyttää jakeessa 36 sanaa ekfeugo, merkityksessä "paetaksenne tätä kaikkea", mikä on tulossa. Sana merkitsee pakenemista kokonaan pois jostakin. Uusi kirkkoraamattu 1992 kääntää sanan valitettavasti väärin "selviäisitte". Ylöstemmattava seurakunta pakenee lopun koetuksen ajasta, mutta muut ihmiset, nimikristityt ja jumalattomat, yrittävät selviytyä siitä.

Silloin vielä uskoon tulevat ihmiset joutuvat Antikristuksen voittamiksi ja heitä surmataan, Ilm. 13:7, jos eivät ota vastaan talouselämään liittyvää pedon merkkiä, mikä se lieneekin, Ilm. 13:17. Alkutekstin mukaan pedon luku 666 on ihmisen luku, Ilm. 13:8. Siten se kuvannee Antikristuksen asettamaa demonista valhetta, jonka mukaan ihmisestä on tullut Jumala, 2.Tess. 2:4. Tässä analogiassa Jumalan täydellisyyden luku on 777, mihin ihminen ei koskaan yllä.

Minne seurakunta voi paeta lopun ajan koetuksen/ahdingon aikaa, mikä kohtaa koko maailmaa? Jeesuksen vastaus on: seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä!  Ylöstemmattua pelastuneitten joukkoa kuvataan Ilmestyskirjan 7. luvussa;

Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa. Ilm. 7:9

3. Paavalin todistus seurakunnan varjeltumisesta lopun ajan ahdingosta

Myös apostoli Paavali opettaa seurakunnan pidättävän Antikristusta ja varjeltuvan hänen ajastaan:

6 Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää (srk:n ylösotto), niin että hän vasta ajallansa ilmestyy7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se (Kristus seurakuntansa keskellä), joka nyt vielä pidättää, 8 niin silloin ilmestyy tuo laiton (Antikristus), jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä (palatessaan maan päälle). (2.Tess. 2:6-8)

Jakeessa kuusi Paavali viittaa edellä olevaan saman luvun jakeen yksi ilmoitukseen "Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä", eli seurakunnan ylösottoon. Tämä on neutri pidättäjä "mikä pidättää", eli seurakunnan ylösotto. Jakeen seitsemän maskuliini persoonallinen pidättäjä on Kristus seurakuntansa keskellä "joka nyt vielä pidättää", vrt. Matt. 18:20. Kumpikaan pidättäjä ei voi viitata sellaisenaan seurakuntaan, koska se on kreikan kielessä feminiini.

Kristuksen seurakunta pidätti täyden laittomuuden valtaanpääsyä maailmassa jo apostolin aikana ja pidättää sitä niin kauan kun se yhä on maan päällä. Vaikka maailma on pahan vallassa, ei Antikristus voi ilmestyä täydellä voimallaan niin kauan kuin Jumalan seurakunta on maan päällä sitä pidättämässä, 2.Tess. 2:9. Tämä siksi, koska on kirjoitettu, että hän (Kristus), joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa, 1.Joh. 4:4.

4. Ensimmäisen Mooseksen kirjan todistus seurakunnan varjeltumisesta lopun ajan ahdingosta

Myös 1. Mooseksen kirja todistaa, että Jumala on oikeudenmukainen eikä anna vanhurskaiden tuhoutua yhdessä jumalattomien kanssa. Kun Herra ilmoitti Aabrahamile tuhoavansa Sodoman kaupungin siellä vallitsevan raskaan synnin tähden, Aabrahan vetosi Jumalan oikeudenmukaisuuteen.

23 Abraham astui lähemmäksi ja kysyi: "Aiotko sinä tuhota vanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
24 Ehkä kaupungissa on viisikymmentä hurskasta. Tuhoaisitko sen silloinkin? Etkö armahtaisi tuota paikkaa niiden viidenkymmenen oikeamielisen vuoksi, jotka siellä asuvat?
25 On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?" (1.Moos. 18)

Lopulta Jumala myöntyi Aabrahamin vetoomukseen ja lupasi olla hävittämättä kaupunkia, jos siellä olisi jäljellä kymmenenkin vanhurskasta, jae 32. Vasta, kun Loot perhekuntineen, so. allegorisesti Herran omat, eli seurakunta, oli poistunut kaupungista, sitä kohtasi tuho. Jeesus vertasi tulemustaan Lootin aikaan ja tämä kertoo seurakunnan ylösoton tapahtuvan ennen jumalattoman maailman tuhoa Herran vihan päivänä.

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti

Antikristus tuhotaan, kun Kristus palaa maan päälle kaikkien pyhiensä, eli ylöstemmatun seurakuntansa kanssa perustamaan tuhatvuotisen messiaanisen valtakuntansa, Ilm. 19:20Sak. 14:5b. Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen koittaa viimeinen tuomio ja perkele sekä Kuolema ja Tuonela heitetään tuliseen järveen, eli helvettiin. Sinne menevät lopulta myös kaikki ne, jotka eivät ole osallisia uskon kautta Jeesuksen ristinsovitukseen eivätkä siten omista hänen lahjavanhurskauttaan. Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, minne ei enää pääse mitään epäpyhää.

Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. (Ilm. 21)

Tästä pääset takaisin etusivulle