Share |

Isä meidän rukous ja lopunajat

Isa_meidan.jpg

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

(Matt. 6:9-13 ja Luuk. 11:2-4)

Tämä artikkeli edustaa kirjoittajan omia henkilökohtaisia näkemyksiä ja raamatuntulkintaa eikä sellaisena edusta mitään seurakuntaa tai uskonnollista suuntausta.

Jos artikkeli kiinnostaa sinua, voit jakaa sen eteenpäin oikeassa yläkulmassa olevilla nk. share-napeilla.

Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi

Paavali aloittaa useimmat kirjeensä sanoilla "armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme". Kirjeet on osoitettu paikkakunnan pyhille ja uskoville. "Isä meidän" tarkoittaa siten Kristuksessa olevien pyhien ja uskovien Jumalaa vastakohtana "tottelemattomuuden lapsien isälle", saatanalle. Me synnymme perisynnin alaiseen maailmaan lihallisista ja maallisista isistämme, mutta Jumalan valtakuntaan me uudestisynnymme uskon kautta Kristukseen, minkä jälkeen voimme kutsua Jumalaa Isäksemme.

Sana "taivaissa" on tässä monikossa, mikä tarkoittaa Isän Jumalan läsnäoloa kaikkialla. Ensin on näkyvä taivas, minkä jälkeen tulee avaruus ja lopulta senkin toisella puolen on "kolmas taivas", hengellinen ulottuvuus, missä Jumala hallitsee. Sinne Paavalikin temmattiin, 2.Kor. 12:2-4. Paavali kutsui sitä myös sanalla "Paratiisi". Sinne menevät Jeesuksen omien sanojen mukaan kaikki häneen uskovat ihmiset kuoleman hetkellä, Luuk. 23:43. Ensimmäisenä sinne pääsi ristin ryöväri.

Jumalan nimi tulee pyhitetyksi uskomalla hänen olemassa olemiseensa ensimmäisen käskyn mukaisesti. Hän itse ilmoitti nimensä Moosekselle sanoen "Minä olen se, joka minä olen", vrt. 2.Moos. 3:14. Jeesus todisti olevansa VT:ssa ilmoitettu Jumala ilmoittamalla itsensä juutalaisille samalla nimellä; "Kun olette ylentäneet Ihmisen Pojan, silloin te ymmärrätte, että minä olen se, joka minä olen." (Joh. 8:28).

Ilman uskoa Jeesuksen jumaluuteen ja ristinsovitukseen ihminen kuolee synneissään ilman sovitusta Jumalan edessä ja menee kadotukseen;

23 Ja hän sanoi heille: "Te olette alhaalta, minä olen ylhäältä; te olette tästä maailmasta, minä en ole tästä maailmasta.
24 Sentähden minä sanoin teille, että te kuolette synteihinne; sillä ellette usko minua siksi, joka minä olen (VT:ssa ilmoitettu Jahve-jumala), niin te kuolette synteihinne." (Joh. 8)

Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa

Jumalan tahto tapahtuu tällä hetkellä täydellisesti taivaassa, mutta ihmiskunnan lankeemuksen takia se ei vielä tapahdu maan päällä, koska maailma on pahan, eli perkeleen vallassa. Raamatun ilmoituksen mukaan tämä aika koittaa vasta Jeesuksen palatessa kirjaimellisesti takaisin maan päälle perustamaan 1000-vuotisen valtakuntansa. Siitä ajasta ennustaa profeetta Miika seuravasti;

1 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista, ja sinne virtaavat kansat.
2 Monet pakanakansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herran vuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meille teitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähtee laki, Jerusalemista Herran sana."
3 Ja hän tuomitsee monien kansojen kesken, säätää oikeutta väkeville pakanakansoille, kaukaisiin maihin saakka. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. (Miika 4:1-3)

Jakeen 3b mukaista olotilaa ei maailmassa ole koskaan vielä tähän mennessä ollut. Sen aika koittaa vasta 1000-vuotisessa valtakunnassa, missä Kristus pyhineen hallitsee Jerusalemista käsin koko maailmaa. Silloin Saatana sidotaan tuhanneksi vuodeksi, Ilm. 20:2. 1000-vuotisen valtakunnan ajasta kertovat VT:ssa mm. Jes. 11:6-10 ja 65:19-25. Silloin toteutuu Jeesuksen kuninkuus myös maan päällä niinkuin taivaassa.

Silloin päättyy nk. seurakunnan/kirkon aika, jolloin evankeliumia vietiin Jeesuksen lähetyskäskyn mukaisesti Jerusalemista kohti maan ääriä. Silloin juutalaisille kansakuntana annetut vanhatestamentilliset lupaukset toteutuvat ja Jumalan sanan totuus vetää kansoja puoleensa maan ääristä takaisin kohti maan napaa, Jerusalemia. Jerusalemista tulee koko maailman pääkaupunki; 

1 Nouse, ole kirkas, sillä sinun valkeutesi tulee, ja Herran kunnia koittaa sinun ylitsesi.
2 Sillä katso, pimeys peittää maan ja synkeys kansat, mutta sinun ylitsesi koittaa Herra, ja sinun ylläsi näkyy hänen kunniansa.
3 Kansat vaeltavat sinun valkeuttasi kohti, kuninkaat sinun koitteesi kirkkautta kohti. (Jes. 60:1-3)

Jakeessa yksi on kuvattu lopun ajan herätys Israelissa, jakeessa kaksi sen jälkeen koittava vihan/ahdistuksen aika koko maailmassa ja jakeessa kolme 1000-vuotisen valtakunnan aika.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme

Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee, Matt. 4:4. Tämä pyyntö tarkoittaakin ensisijaisesti osuutta Jumalan leipään, Jeesukseen Kristukseen, joka on se elämän leipä;

Minä (Kristus) olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta. (Joh. 6:51)

Me tarvitsemme joka päivä elääksemme maallisen leivän lisäksi myös taivaallista leipää, Kristusta ja hänen armoaan. Vain siten me pysymme hänen yhteydessään. Vain hänessä meillä on iankaikkisen elämän toivo. Kristuksen yhteydessä me olemme vanhurskautettuja syntisiä.

Toissijaisesti tämä pyyntö tarkoittaa kaikkea sitä maallista toimeentuloa, mitä ihminen päivittäin elämässään tarvitsee. Jumala on luvannut pitää huolta omistaan;

31 Älkää siis murehtiko sanoen: 'Mitä me syömme?' tahi: 'Mitä me juomme?' tahi: 'Millä me itsemme vaatetamme?'
32 Sillä tätä kaikkea pakanat (tässä jumalattomat) tavoittelevat. Teidän taivaallinen Isänne kyllä tietää teidän kaikkea tätä tarvitsevan.
33 Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen (Kristuksen) vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.
34 Älkää siis murehtiko huomisesta päivästä, sillä huominen päivä pitää murheen itsestään. Riittää kullekin päivälle oma vaivansa." (Matt. 6)

Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet

Syntiinlankeemuksen seuraamuksena ihminen on matkalla kadotukseen, mutta Jumala antaa meille meidän syntimme anteeksi uskon kautta Jeesuksen ristinsovitukseen, vrt. Room. 5:18;

18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen (Adamin) lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen (Kristuksen) vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi.

Uskoon tulon jälkeenkin ihminen rikkoo Jumalaa vastaan hänessä vaikuttavan perisynnin takia.

1 Lapsukaiseni, tämän minä kirjoitan teille, ettette syntiä tekisi; mutta jos joku syntiä tekeekin, niin meillä on puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.
2 Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös koko maailman syntien. (1.Joh. 2)

Siksi meidän tulee Jeesukseen uskovinakin pyytää joka päivä taivaalliselta Isältämme syntejämme anteeksi. Rikomme pyhää Jumalaa vastaan paitsi teoin ja ajatuksin, myös tekemättä jättämisin.

Koska me olemme saaneet uskoon tulomme kautta kaikki rikkomuksemme anteeksi, tulee meidänkin armahtaa niitä, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan. Hekin ovat perisynnin alaisia ihmisiä.

9 Joka sanoo valkeudessa (Kristuksessa) olevansa, mutta vihaa veljeänsä, se on yhä vielä pimeydessä.
10 Joka rakastaa veljeänsä, se pysyy valkeudessa (Kristuksessa), ja hänessä ei ole pahennusta.
11 Mutta joka vihaa veljeänsä, se on pimeydessä ja vaeltaa pimeydessä, eikä hän tiedä, mihin menee; sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä. (1.Joh. 2)

Anteeksiantaminen vapauttaa vihasta ja katkeruudesta, jotka ovat esteinä ihmisen jumalasuhteelle.

Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta

Jumala ei kiusaa ketään, vaan meitä kiusaa meidän perisyntisyydestämme johtuva ja lihassamme asuva himo.

41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko.

Jumala on kuitenkin luvannut pitää huolta omistaan myös kiusauksissa;

Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. (1.Kor. 10:13)

Kuitenkin tällä pyynnöllä on myös toinen ulottuvuus, mikä liittyy aikojen lopun ahdistuksen ajan tuloon ja Jeesuksen paluuseen. Tämä liittyy ajallisesti myös rukouksen aiempiin pyyntöihin "tulkoon sinun valtakuntasi ja tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä" (perustettavassa 1000-vuotisessa valtakunnassa).

Sana "kiusaus", eli kr. "peirasmos", esiintyy myös Ilmestyskirjan jakeessa 3:10, missä Jumala lupaa varjella omansa (seurakuntansa) kokonaan pois tulevasta ahdistuksen ajasta.

10 Ettäs pidit minun kärsivällisyyteni sanat, niin minä tahdon sinun varjella (pois) kiusauksen hetkestä, joka koko maan piirin päälle tuleva on, niitä kiusaamaan, jotka maan päällä asuvat. (Ilm. 3:10, KR 1776)

Jakeen 10 alkuosa on kreikaksi "tereo se ek hora peirasmos", eli "varjelee teidät kokonaan pois kiusauksen hetkestä".

Jumala varjelee omansa pois ydinsodan ajasta, eli maan päällä koittavasta Jahven vihan ajasta (Herran päivästä), mikä edeltää Jeesuksen paluuta Jerusalemiin perustamaan 1000-vuotista valtakuntaansa. Tämä tapahtuu seurakunnan ylösotossa juuri ennen vihan ajan alkamista. Jahven vihan ajassa hallitsee antikristus. Siksi pyyntö "päästä meidät pahasta" tarkoittaa myös kirjaimellisesti pääsemistä pois saatanan inkarnaation hallintavallasta aikojen lopussa; 

7 Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se (srk), joka nyt vielä pidättää,
8 niin silloin ilmestyy tuo laiton (antikristus), jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä (palatessaan maan päälle). (2.Tess. 2)

Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. 

Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen koittaa viimeinen tuomio ja saatana heitetään helvettiin. Sinne menevät lopulta myös kaikki ne, jotka eivät ole saaneet syntejään anteeksi uskon kautta Jeesuksen ristinsovitukseen eivätkä siten omista Jumalan antamaa lahjavanhurskautta Kristuksessa. Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan, minne ei pääse mitään epäpyhää.

1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
4 ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt. (Ilm. 21)

Jeesus opetti "Isä meidän rukouksen" juuri juutalaisille opetuslapsilleen ja heidän aikansa tulee vielä uudelleen aikojen lopulla, jolloin rukous tulee erityisen ajankohtaiseksi Kristuksen lähestyvän paluun johdosta.

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle