Messiaan ensimmäinen tulemus ja joulun tähti

Tutkimme tässä artikkelissa VT:n ennustaman Messiaan, eli Jeesuksen ensimmäiseen tulemukseen liittyviä tapahtumia ja sen ajankohtaa. Syntyikö Jeesus 11.9 vuonna 3 eKr. klo 18:15-19.30 välisenä aikana? Samoin tutkitaan nk. Betlehemin tähteä. Oliko se todellinen tähtitaivaan ilmiö vai onko se vain kaunis taru? Onko Raamatun joulukertomus totta?

Christmas Star 2020: Will the Star of Bethlehem rise tonight? | Science |  News | Express.co.uk


 483 vuotta pappi Esran lähdöstä Babyloniasta Messiaan julkisen toiminnan alkuun

Ja tiedä ja käsitä: siitä ajasta, jolloin tuli se sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, voideltuun ruhtinaaseen (hepr. masiah nagid) asti, on kuluva seitsemän vuosiviikkoa; ja kuusikymmentäkaksi vuosiviikkoa, niin se jälleen rakennetaan toreinensa ja vallihautoinensa, mutta keskellä ahtaita aikoja. (Dan. 9:25, KR 1933)

Messiaan ensimmäisen tulemuksen ajankohta on ilmoitettu Danielin kirjan jakeessa 9:25a. Siinä kerrotaan juutalaisille kirjoituksissa luvatusta Messiaasta, eli luvatusta "vaimon siemenestä", joka aikanaan murskaa käärmeen pään (1. Moos. 3:15). Hän oli "se tähti", joka nousee Jaakobista ja jonka valtikka kohoaa Israelista (4. Moos. 24:17).

Jakeeen 25 heprealaisessa alkutekstissä mainitaan "masiah nagid", eli voideltu prinssi, joka viittaa tässä tekstiyhteydessä selvästi Messiaaseen. Enkeli Gabrielhan ilmoittaa Dan. 9:24-27 jakeissa Danielille juuri Jumalan pelastussuunnitelman aikataulun juutalaiselle kansalle. Jakeen 24 mukaan yhteensä 70 vuosiviikkoa, eli 70 x seitsemän vuoden jaksoa on säädetty heille ja Jerusalemille, jonka jälkeen kansan luopumus Jumalastaan päättyy. Gabrielin ilmoitus olikin rukousvastaus Danielin aikaisemmille hartaille pyynnöille (ks. 9. luvun alkuosa) kansansa ja Jerusalemin puolesta. 

Messiaan tuloa lähdetään laskemaan "siitä ajasta", jolloin tuli sana Jerusalemin rakentamiseksi (ennallistamiseksi, palauttamiseksi johonkin entiseen). Danielin kirja on kirjoitettu Babyloniassa 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua, joten tutkistelumme lähtee sieltä. Sanan tulemisesta Jerusalemin rakentamiseksi laskettuna Messiaan tuloon kului aikaa 7+62 vuosiviikkoa, eli 69x7 vuotta=483 vuotta.

Persian kuninkaiden mahtikäskyt 538 ja 456 eKr.

Paluu Babylonian pakkosiirtolaisuudesta alkoi nk. Persialaiskauden (539-334 eKr.) alussa annetulla kuuluisalla Kyyroksen ediktillä vuonna 538 eKr. Siinä hän ilmoitti, että Babyloniassa olevat israelilaiset olivat vapaita lähtemään Jerusalemiin rakentamaan sinne uudelleen temppelin, minkä Babylonia oli tuhonnut vuonna 586 eKr., Esra 1:2-4.

Tästä nk. persialaiskaudesta voidaan katsoa alkaneen myös "juutalaisuuden ajan". Palasihan Babylonian pakkosiirtolaisuudesta Israelin eteläiseen osaan silloin vain kaksi vanhan Israelin heimoa, Juuda ja Benjamin. He rakensivat Jerusalemiin temppelin ja käynnistivät uudelleen temppelipalveluksen. Heistä tulee juutalaisia, vai pitäisikö sanoa juudalaisia erotukseksi vanhan Israelin asukkaista, jotka olivat israelilaisia tai heprealaisia. 

Toinen nk. Serubbaabelin temppeli valmistui vuonna 516 eKr. Sen jälkeen jakeen 25 mukainen sana Jerusalemin ja sen temppelipalveluksen ennallistamiseksi tuli 400-luvulla eKr. profeettojen  Esra ja Nehemia aikoina. Tällöin noin 60 vuotta aiemmin valmistunutta Jerusalemin toista temppeliä ja samalla koko kaupunkia laajennettiin ja temppelipalvelus uudistettiin ja palautettiin pyhien kirjoitusten mukaiseksi.

artaxrkseen_hauta.jpgPersian kuningas Artaxerxes I Longimanus (Artahsasta) antoi mahtikäskyn seitsemäntenä hallitusvuotenaan vuonna 456 eKr. (Esra 7:7). Ajankohta on arvioitavissa Luukkaan evankeliumissa mainitun keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuoden perusteella, vaikka meillä ei ole varmaa historiallista lähdettä Esran lähdön tarkasta vuodesta. Silloin Longimanus salli Babyloniaan karkoitettujen juutalaisten palata Esran johdolla pakkosiirtolaisuudesta takaisin Israelin maahan rakentamaan ja uudistamaan Jerusalemia ja sen temppeliä.

Kuvassa oikealla on Artaxerxes I:n hauta Iranissa.

Artaxerxeen mahtikäskyn antamisajasta ja pappi Esran lähdöstä Babyloniasta ensimmäisen kuukauden, eli Tishri-kuun, 1. päivänä (Esra 7:9) laskettuna eteenpäin 69 vuosiviikkoa, eli 483 vuotta tullaan Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun vuoden 28 syksyllä. Vuosi 28 oli keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi. Monet tutkijat tukevat muutaman vuoden aikahaarukalla tätä teoriaa Messiaan tulemisen laskennassa. Laskutoimitus on yksinkertainen;

483- (456-1)= 28 jKr. Vuodesta 456 täytyy vähentää yksi vuosi, koska vuotta 0 ei ole olemassa.

Esra ja Nehemia palauttivat temppelin jumalanpalveluksen, uhritoimitukset ja kansan elämän Kirjoitusten mukaisiksi. Esra aloitti uuden, kirjanoppineisuuden aikakauden ja häntä pidetään tämän prototyyppinä. Uudistustyöhön kului vaikeina aikoina 49 vuotta (7 vuosiviikkoa) ja sen jälkeen, vuonna 407 eKr., Vanhan testamentin aika kronologisesti päättyy. Siitä eteenpäin oli vielä odotettava 434 vuotta (62 vuosiviikkoa) messiaan saapumiseen, eli Jeesus Nasarealaisen julkisen toiminnan alkuun keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuonna 28 jKr. Messiaan syntymään oli odotettava 404 vuotta. 


Tätä 62 vuosiviikon, 434 vuoden aikaa, kutsutaan myös intertestamentiaaliseksi, eli testamenttien väliseksi ajaksi, jolloin ei Israelista kuulunut Malakiaan jälkeen mitään profeetallista ääntä ennen Johannes Kastajan ilmestymistä.


Yhteensä Gabrielin ilmoittama aika oli 483 vuotta Esran lähdöstä, eli 69 vuosiviikkoa, jonka jälkeen Messias saapui vuonna 28 jKr. Tämä oli juuri Danielin omalle kansalle, eli juutalaisille ilmoitettu aikamäärä, olihan Daniel itse Juudan sukukunnasta, Dan. 1:6,  ja juutalaisuuden katsotaan varsinaisesti alkaneen vasta toisen temppelin ajasta. Messiasodotus Israelissa kuitenkin säilyi koko tämän pitkän ajanjakson yli Danielin kirjan profetiankin ansiosta ja siksi se oli myös juutalaiselle kansalle annettu, vrt. Luuk. 2:38.

Messiaan julkisen toiminnan alusta käynnistyi myös juutalaisille määrätty viimeinen, eli 70. vuosiviikko (Dan. 9:27). Sen puolivälissä Jeesus lakkautti, eli mitätöi Jerusalemin temppelissä suoritettavan uhripalveluksen omalla kertakaikkisella uhrillaan ihmiskunnan edestä Golgatan ristillä. Temppeliuhrit olivat olleet Jeesuksen uhrin esikuvia.

Luukkaan ilmoitus Jeesuksen julkisen toiminnan alun ajankohdasta

Tarkempi laskenta Jeesuksen julkisen toiminnan alkuajankohdasta löytyy uudesta testamentista Luukkaan kirjoittaman evankeliumin perusteella. Luukas kirjoitti evankeliuminsa perinteitä kunnioittaen "tutkittuaan tarkoin kaiken alusta alkaen" (Luuk. 1:3). Luukas aloittaa 3. luvun kuvaamalla sanan tulemista Johannekselle:

1. Viidentenätoista keisari Tiberiuksen hallitusvuotena, kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana ja Herodes Galilean neljännysruhtinaana ja hänen veljensä Filippus Iturean ja Trakonitiinmaan neljännysruhtinaana ja Lysanias Abilenen neljännysruhtinaana,

2. siihen aikaan kun Hannas oli ylimmäisenä pappina, ynnä myös Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, erämaassa. (Luuk. 3:1-2, KR 1938)

Luukas aloittaa kertomuksen Jeesuksen julkisesta toiminnasta luettelemalla seitsemän nimeä Johanneksen, Sakariaan pojan lisäksi. Jokainen näistä nimistä löytyy yleisesti tunnetusta historiasta. Kristinuskon ja muiden uskontojen ero onkin juuri tässä:


Kristinusko on historiaa, muut uskonnot ovat opetusta siitä, miten henkimaailman asioihin pitäisi niiden mielestä suhtautua.


Milloin oli Rooman keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi?

Jeesuksen julkinen toiminta alkoi pian Hänen Johannekselta saamansa kasteen jälkeen ja tämä oli samalla Luukkaan evankeliumissa mainittu Rooman keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuosi (Luuk. 3:1 yllä).

Pontius Pilatus oli Juudean ja Samarian prefektinä vuosina 26-36 jKr. Herodes Antipas oli Galilean ja Perean tetrarkkana Herodes Suuren kuolemasta vuoteen 39 jKr. Herodes Filippos oli oli Iturean, Trakonitiksen ja Gaulanitiksen (Golanin) tetrarkkana Herodes Suuren kuolemasta vuoteen 34 jKr. Ylipappi Hannas oli erotettu jo vuonna 15 jKr., mutta kun virassa oli hänen vävynsä Josef ben Kaifas (vuosina 18-36 jKr.), myös Hannas käytti vielä valtaa, vrt. Joh. 18:13.

Kuvassa Caprin saarelta löydetty keisari Tiberiuksen patsas.

Tiberiuksesta tuli senaatin nimittämä keisari 18. syyskuuta vuonna 14 eKr. noin kuukausi keisari Augustuksen kuoleman (19.8.14) jälkeen. Vuosi vaihtui valtakunnan eri osissa eri päivinä. Syyrian provinssissa alkoi siksi Tiberiuksen toinen hallitusvuosi jo heti 1.10.14 jKr., joten Juudeassa viidestoista oli 1.10.27-30.9.28. 

Jos taas lasketaan aika kokonaisina kalenterivuosina, niin silloin ensimmäinen vajaa oli vuosi 14 ja silloin Tiberiuksen 15. hallitusvuosi oli vuosi 28 jKr. Roomalaiset olivat kalenterissaan laskeneet vuoden alkavaksi tammikuusta jo 100-luvulla eKr. Julius Caesar uudisti roomalaisen kalenterin vuonna 45 eKr.

Roomalaiset käyttivät nk. inklusiivista, eli mukaan lukevaa tapaa laskea hallitusvuosia. Vuosi ilmoitettiin yleensä sinä vuotena, jolloin tietyt henkilöt olivat konsuleina tai monesko vuosi oli menossa Rooman kaupungin perustamisesta "ab urbe condita". Vuosi 14 laskettiin näin molemmissa em. tapauksessa Tiberiuksen ensimmäiseksi hallitusvuodeksi. 

Ei-juutalainen Luukas on käyttänyt tätä Itä-Roomassa yleistä inklusiivista ajanlaskutapaa. Tämä tulee ilmi esim. Apostolien tekojen 10. luvussa, missä Cornelius saa näyn päivän 9. hetkellä ja lähettää sen jälkeen palvelijansa hakemaan Pietaria Jopesta luokseen Kesareaan. Palvelijat saapuvat Joppeen seuraavana päivänä ja tapaavat siellä apostoli Pietarin (jae 9). Pietari piti palvelijoita vierainaan yön yli ja lähti heidän kanssaan takaisin kohti Kesareaa (jae 23), mihin he saapuivat sitä seuraavana päivänä (jae 24). He tapaavat Korneliuksen tasan kolme vrk, eli 72 tuntia hänen näkynsä saamisesta laskien, päivän 9. hetkellä, mutta Kornelius sanoo saaneensa näyn "neljä päivää sitten" (jae 30). Kyseessä on siten inklusiivinen ajanlaskutapa, missä Kornelius laski näkynsä saamispäivän ensimmäiseksi päiväksi.

Samoin Matteus ja Markus kertovat miten Filippuksen Kesareassa Pietari tunnusti Jeesuksen Messiaaksi ja siitä kuuden päivän kuluttua seurasi Kirkastusvuorelle nousu (Matt. 17:1 ja Mark. 9:2). Luukas taas käytti inklusiivista laskentatapaa ja kertoo Kirkastusvuorelle nousun tapahtuneen kahdeksan päivää Filippuksen Kesarean tapahtumien jälkeen (Luuk. 9:28). Luukas siis laski kokonaisiksi päiviksi myös vajaat ensimmäisen ja viimeisen päivän, kun muut synoptikot jättivät nämä vajaat päivät laskusta pois. Tapahtumien välillä oli siten yksi viikko.

Myös historioitsija Josefus käyttää kirjassaan "Juutalaissodan historia" inklusiivista laskutapaa sanoessaan Jerusalemin hävityksen tapahtuneen keisari Vespasianuksen toisena hallitusvuotena. Vespasianuksesta oli tullut senaatin nimittämä keisari vuoden 69 joulukuussa (senaatti nimitti Vespasianuksen keisariksi 21.12.69) ja Jerusalem hävitettiin vuoden 70 syksyllä (26.9.70) Josefuksen mukaan vuosi 70 oli siis Vespasianuksen toinen hallitusvuosi, vaikka hän ei ollut ehtinyt edellisenä vuonna olemaan keisarina edes yhtä kuukautta. Flavius Josefus: Juutalaissodan historia, kuudes kirja, 10. luku, s. 562. 

Jeesuksen kaste ja Hänen julkisen toimintansa alku ajoittuu siten vuoden 28 syksyyn. Silloin Jeesus oli noin 30-vuotias (Luuk. 3:23). Sana oli tullut Johannekselle keisari Tiberiuksen 15. hallitusvuotena puolisen vuotta aikaisemmin, keväällä 28 jKr., Johanneksen täyttäessä 30 vuotta,vrt. Luuk. 1:36. Heidän ikäeronsa oli puoli vuotta. Jeesuksen ajan Juudeassa leeviläiset papit aloittivat viranhoitonsa 30-vuotiaina, vrt. 4.Moos. 4:3, ja niin tekivät myös papin poika Johannes ja hänen sukulaisensa Jeesuskin. 


Jeesuksen syntymävuodeksi tulee Luukkaan ilmoituksen perusteella vuosi 3 eKr. Laskennassa on huomattava, että vuotta nolla ei ole olemassa, joten vuoden 3 eKr. syksystä vuoden 28 jKr. syksyyn on tarkasti kolmekymmentä vuotta.


Jeesuksen kaste ja julkinen toiminta alkoi puolisen vuotta ennen Jerusalemin temppelialueella, pakanain esipihalla, tapahtunutta ensimmäistä "puhdistusta". Tämä tapahtui seuraavana keväänä vuonna 29 Hänen julkisen toimintansa ajan ensimmäisenä pääsiäisenä. Silloin Jeesus meni ajan tavan mukaisesti pääsiäisjuhlille Jerusalemiin ja ajoi kaupustelijat ja rahanvaihtajat pois temppelialueelta osoittaen messiaaniset valtuutensa ja uuden ajan koittoa, missä Jerusalemin temppelin oli määrä väistyä uuden seurakuntatemppelin tieltä, (Joh. 2:13-22).

Jeesuksen syntymävuoden määrittäminen ja Messiaan tähti

Vaikka Danielin profetia ei suoraan määritä Messiaan syntymää, vaan ainoastaan Hänen julkisen ja messiaanisen toimintansa alkamisen ajankohdan, tutkimme seuraavassa hieman lisää syntymänkin ajankohtaa.

Virhe Herodeksen oletetussa kuolinvuodessa

Jeesuksen syntymän ajankohdan laskentaa on sotkenut Herodes Suuren kuolinvuoden virheellinen määrittäminen vuodeksi 4 eKr. Näin on ajateltu aina 1800-luvun lopusta Emil Schurerin tutkimusten perusteella ilman, että asiaa olisi tarkemmin tutkittu.

Eräs syy virheelliseen kuolinvuoden määrittämiseen on hänen poikansa, Arkhelaoksen hallituskauden alkaminen jo vuonna 4 eKr. Tämä tapahtui kuitenkin jo ennen Herodeksen kuolemaa, koska Herodes joutui viimeisinä elinvuosinaan Rooman epäsuosioon ja alennettiin "tavalliseksi kansalaiseksi" (subjectus). Myös nk. kirkkoisien mukaan Jeesus oli syntynyt vuonna 3 tai 2 eKr. ja siis Herodeksen vielä eläessä. Vanha juutalainen paastokäärö, Megillath Taanith, mainitsee kaksi juhlapäivää, jolloin sureminen ei ollut sallittua. Toinen näistä päivistä sopii vihatun Herodeksen kuolinpäiväksi ja se on meidän ajanlaskumme mukaan 28. tammikuuta vuonna 1 eKr.  

Kuvassa alla täydellinen kuunpimennys nykyisen Jerusalemin vanhan kaupungin yllä.

kuunpimennys_jerusalemissa2.jpgJuutalaisen historioitsija Josefuksen mukaan Herodeksen kuolema sattui ennen pääsiäisjuhlaa sattuneen kuunpimennyksen jälkeen. Tammikuun 10. päivä vuonna 1 eKr. näkyi  Jerusalemissa täydellinen kuunpimennys, joka sopii Josefuksen kuvaukseen. Sitä edeltävä  täydellinen kuunpimennys tapahtui vuonna 5 eKr.

Herodes kuoli vuonna yksi eKr. tammikuun 10.päivän (täydellinen kuunpimennys Jerusalemissa) ja huhtikuun 11. päivän (pääsiäinen) välisenä aikana. 

Koska Jeesus oli syntynyt jo vuonna 3 eKr., Herodes käski hieman ennen kuolemaansa, joulukuussa 2 eKr., surmata kaikki alle 2-vuotiaat poikalapset Betlehemissa sen perusteella, kuin hän oli "tietäjiltä saanut tarkan tiedon" Messiaan syntymää ennakoivan tähden ensimmäisestä ilmestymisestä, Matt. 2:7. Tähti oli ilmestynyt ensi kerran puolitoista vuotta ennen Herodeksen julmaa määräystä vuoden 3 eKr. elokuussa, kuten myöhemmin selitetään.

Luukkaan ja Matteuksen kuvaamat asiat tapahtuivat yli vuoden välein

betlehemin_thti.gifPaimenet kedolta menivät katsomaan vastasyntynyttä Messiasta, eli alkutekstin mukaan brephosta, eli "vauvaa", kuten Luukas toteaa jakeessa Luuk. 2:16. Paimenet löysivät lapsen tallista, koska majatalossa ei ollut heille tilaa, Luuk. 2:7. Tämä tapahtui todennäköisesti siis jo vuoden kolme eKr. syksyllä.

Tietäjien tullessa paikalle yli vuotta myöhemmin oli Jeesus jo toisella vuodella oleva "poikanen", eli alkutekstin mukaan paidion, kuten Matteus toteaa jakeessa Matt. 2:11. Tietäjät tapasivat lapsen ja Hänen äitinsä talon sisällä huoneessa, eivätkä enää tallissa, ja antoivat lahjansa.

Kristillinen traditio on aina osannut erottaa nämä kaksi evankeliumien kertomusta ajallisesti toisistaan sijoittamalla tietäjien tulon loppiaiseen.

Messiaan tähti

Tähti, joka kiinnitti tietäjien huomion, oli oletettavasti kuningas-planeetta Jupiterin ja Venuksen konjunktio 12. elokuuta vuonna 3 eKr. aamutaivaalla. Konjunktiossa tähdet ovat niin lähellä toisiaan, että ne näyttävät Maasta katsoen yhdeltä valtavan suurelta tähdeltä. Myöhemmin syksyllä vuonna 3 eKr. Jupiter ohitti Leijonan tähtikuvion (vrt. Juudan leijona 1.Moos. 49:9) suurimman tähden Reguluksen alle asteen etäisyydellä, jolloin ne näyttivät yhdeltä tähdeltä. Regulus merkitsee "kuninkaan poikaa" johtuen sanasta rex, kuningas. Myöhemmin Jupiter kulki vielä edestakaisin "koskettaen" Regulusta ensin helmi- ja vielä toukokuussa vuonna 2 eKr. Tämän  jakson aikana Jupiter muodosti ikäänkuin "kruunun" Reguluksen ylle.

jupiterin_ja_venuksen_konjunktio.jpgMyöhemmin kesäkuun 17. päivän iltana vuonna 2 eKr. Jupiter muodosti vielä uudelleen konjunktion Venuksen kanssa, tällä kertaa länsitaivaalla lähellä horisonttia ja nytkin Leijonan tähdistössä. Babyloniasta katsoen siellä sijaitsi juuri Juudea. Tämä sai todennäköisesti tietäjät lopulta liikkeelle kohti Jerusalemia katsomaan aiemmin syntynyttä Messias-kuningasta. Jerusalemiin tullessaan he kysyivätkin;

"Missä on se äsken syntynyt juutalaisten kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä itäisillä mailla ja olemme tulleet häntä kumartamaan." (Matt. 2:2, KR 1938)

Sanaa "äsken" ei ole alkutekstissä, vaan se on käännöskomitean tulkinta. Tietäjät kysyivät yksinkertaisesti "missä on se syntynyt juutalaisten kuningas?". Tapahtumasta olikin kulunut jo yli vuosi, kuten edellä on selitetty, tähden ensimmäisen ilmestymisen ajasta laskien.

Nykyisillä tietokonepohjaisilla planetaario-ohjelmilla pystytään palauttamaan tähtitaivaan tapahtumat matemattisen tarkasti 2000 vuoden takaa sekä muinaisesta Babyloniasta että myös Jerusalemista käsin katsottuna.

Suuri merkki taivaalla
Neitsyt | Ostatahti.fi Blog

Tähtitieteilijä ja rovasti Risto Heikkilä on kirjassaan "Tähtitaivaan merkityksiä" esittänyt mielenkiintoisen selityksen Ilmestyskirjan 12. luvun jakeille 1-2;

Taivaalla näkyi suuri tunnusmerkki: nainen, jolla oli pukunaan aurinko, kuu jalkojen alla ja pään päällä seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi tuskissaan synnytyspolttojen vaivaamana. (Ilm. 12:1-2)

Varhaiset kristityt tulkitsivat tämän Ilmestyskirjan kohdan kuvavan Kristuksen syntymää. Taivaalla näkyvä "suuri tunnusmerkki" jakeessa yksi kuvaa eläinrataa, jonka järjestyksessä ensimmäinen tähdistö on juutalaisen tulkintatavan mukaan Neitsyen tähdistö. Pukeakseen Neitsyen Auringon täytyy kulkea sen rinnan editse. Näin tapahtuu joka vuosi 20 päivän ajan.

Vuonna 3 eKr. näin tapahtui planetaario-ohjelmien mukaan Israelista katsoen 27. elokuuta ja 15. syyskuuta välisenä aikana. Ajankohtaa voidaan lisäksi vielä tarkentaa sillä, mitä ko. teksti sanoo Kuusta. Syyskuun 10. päivänä sinä vuonna Kuu oli vielä Neitsyen jalkojen yläpuolella ja 12.päivänä jo kaukana niistä. Sen sijaan 11.9 vuonna 3 eKr. klo 18:15-19.30 Kuu oli täsmälleen tekstin kuvaamassa paikassa Israelista katsoen. Ensimmäinen kellonaika kertoo hetken, jolloin Aurinko laski ja jälkimmäinen kertoo Kuun laskuajan.

Planetaario-ohjelmista voi lisäksi huomata, että silloin oli uusikuu. Lisäksi kyseinen päivä, 11. syyskuuta vuonna 3 eKr., oli myös juutalaisen kalenterin mukainen uudenvuodenpäivä, Rosh Hashana, eli Pasuunansoiton juhla. Ajankohta sopii sellaisena paremmin kuin hyvin myös Messiaan syntymäpäiväksi. Päivämäärä (11.9) on tullut sattumalta tunnetuksi myös vuonna 2001 New Yorkissa tehtyjen terrori-iskujen takia.

Myös Jeesuksen julkisen toiminnan alku hänen täyttäessään 30 vuotta osuu siten juutalaisen kalenterin mukaan ensimmäisen kuun, eli Tishri-kuun 1. päiväksi vuonna 28, jolloin tuli täyteen 69x7 vuotta, eli 483 vuotta Esran lähdöstä Babyloniasta aivan kuten Danielin vuosiviikkoprofetiassa luvataan, Dan. 9:25 ja Esra 7:9. Esra lähti Babyloniasta Persian kuninkaan luvalla vuonna 456 eKr.

Messiasodotusta myös Babyloniassa

Tietäjät tulivat todennäköisesti Babyloniasta, jossa oli suuri juutalainen diaspora, mikä oli muodostunut sinne jo runsaat 500 aiemmin Baylonialaisten tuhottua Jerusalemin ensimmäisen temppelin. Sen jälkeen juutalaisia vietiin Babyloniaan pakkosiirtolaisuuteen ja edelleen Jeesuksen aikana siellä tunnettiin hyvin juutalaiset messiasprofetiat. Myös profeetta Daniel oli viety sinne jo 605 eKr. ensimmäisten joukossa. Babyloniassa vaikuttivat Danielin lisäksi myös profeetat Hesekiel, Sakarja ja Haggai. Babyloniassa koottiin myöhemmin myös nk. suullinen lain selitys, eli babylonialainen Talmud.

Tietäjät olivat aikansa taitavimpia tiedemiehiä, nk. kaldealaisia, jotka tunsivat astronomiaa, matematiikkaa, geometriaa ja toimivat usein myös lääkäreinä. He tulivat kunnioittamaan Messiaskuningasta 4. Moos. 24:17 messiasprofetian mukaisesti "Tähti nousee Jaakobista" perusteella. Tämä nk. Bileamin profetia kuvasi Messiaan ylösnousemusta. Juutalaisten keskuudessa Babyloniassa yleisesti tunnettua, Danielin kirjassa mainittua Messiaan tuloa koskevan aikalaskelman (Dan. 9:25) perusteella he osasivat odottaa "merkkiä" juuri noihin aikoihin. Danielin kirja oli varmasti Babylonian juutalaisten keskuudessa hyvin tunnettu, olihan se juuri siellä kirjoitettukin. Matka Babyloniasta Jerusalemiin kesti sen aikaisilla kulkuvälineillä useita kuukausia.

bar_kochban_ajan_kolikko.jpgMistä voidaan päätellä, että juuri 4. Moos. 24:17 messiasprofetia "tähti nousee Jaakobista" oli tuohon aikaan tärkeä Messiaaseen liittyvä merkki?  Siitä todistaa mm. Bar Kokhban kapina, eli Toinen juutalaissota Rooman ja juutalaisten välillä vuosina 132-135. Tuolloin päärabbi Akiva julisti kapinan johtajan, Simon bar Kokhban messiaaksi em. profetian perusteella.

Kuvassa oikealla on Bar Kokhban ajan kolikko, jossa etupuolella on kuvattu Jerusalemin temppelin fasadi ja sen yläpuolella loistava Messiaan tähti.

Nimi Bar Kokhba merkitsee arameaksi "tähden poika", kuvaten nimen mesiaanisuutta. Myös Toinen juutalaissota päättyi juutalaisten murskatappioon ja Jerusalem muutettiin kokonaan juutalaisilta kielletyksi kaupungiksi. Roomalaiset surmasivat sekä Simon bar Kokhban että myös rabbi Akivan.

Edellä kulkeva tähti

Planeettoja kutsutaan kiertotähdiksi, koska ne liikkuvat taivaalla muihin tähtiin nähden nk. "eläinrataa" pitkin. Beetlehemin tähtikin "kulki heidän edellään" (Matt. 2:9), eli se liikkui, joten se oli planeetta. Jupiter oli planeettojen kuningas ja juuri se oli aiemmin ollessaan konjunktiossa Venuksen kanssa kesäkuussa vuonna 2 eKr. saanut tietäjät liikkeelle. Jupiter liikkui tuolloin muuhun tähtitaivaaseen nähden länteen, eli Juudeaan päin Babyloniasta. Karavaanireittiä pitkin Babyloniasta Jerusalemiin kesti kulkea useita kuukausia.

Saavuttuaan jerusalemiin tietäjät seurasivat Beetlehemin ylle "pysähtynyttä" tähteä (Matt. 2:9), joka oli juuri Jupiterin "pysähtyminen" radallaan etelätaivaalla 23.-28. joukukuuta vuonna 2 eKr. Todellisuudessa Jupiter tietenkin jatkoi liikettään, mutta se liikkui joko suoraan Maahan päin tai Maasta poispäin, jolloin sen liike Maasta katsottuna pysähtyi muuhun tähtitaivaaseen nähden. Beetlehem sijaitsee kahdeksan kilometriä Jerusalemista suoraan etelään, jolloin tähti loisti  Betlehemin yllä. Silloin tietäjät saapuivat paikalle ja tiedustelivat Messiaan syntymää. Tietäjiä oli opastettu etsimään Messias-kuningasta Beetlehemistä Miika 5:2 perusteella;

Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista.(Miika 5:2, KR 1933)

Keisari Augustuksen kuuliaisuudenvala 

augustus.jpg

Merkittävä syy pitää vuotta 3 eKr. Jeesuksen syntymävuotena on keisari Augustuksen määräämä kuuliaisuudenvala Helmikuun 5. päivänä vuonna 2 eKr. Silloin juhlittiin Roomassa keisari Augustukselle myönnettyä arvonimeä "Pater Patriae", eli "kansakunnan isä". Arvonimi annettiin Augustukselle hänen  valtaannousunsa 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Jokaisen Rooman valtakunnan asukkaan piti vannoa keisarille sitä ennen  kuuliaisuudenvala, joka oli nimityksen ehtona. Meidän Raamatussamme tätä kuuliaisuudenvalaa nimitetään verollepanoksi. Alkutekstin sana "apographo" merkitseen kirjautumista julkiseen rekisteriin, eli väestönlaskua (census), eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä verotuksen kanssa. Paras aika Rooman valtakunnan itäosassa kuuliaisuudenvalan toteuttamiselle oli edellisen vuoden syksy ennen sadeajan alkamista. Tästä syystä myös Marian piti lähteä tilastaan ja matkan rasittavuudesta huolimatta liikkeelle Nasaretista kohti Beetlehemiä, joka oli kaikkien Daavidin sukuisten kaupunki.

Luukas mainitsee asian koskevan "koko maailmaa", mikä tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Verotusta ei Roomassa tiettävästi koskaan suoritettu yhtaikaisesti, vaan provinsseissa kerättiin eri tavoilla veroa, kuten perintöveroa (5%) ja veroa orjien myynnistä (1%) jne. Augustuksen aikana koko Rooman valtakunnassa toteutettiin yhtaikainen väestönlasku (census) vain Augustuksen em. kuuliaisuudenvalan yhteydessä.

KR 1992 kääntää Luukas 2:2 epätarkasti;

Tämä verollepano (apografo) oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. (Luuk. 2:2, KR 1992)

Todellisuudesssa Publius Sulpicius Quirinius tuli Syyrian maaherraksi vasta vuonna 6 jKr. ja em. jae kertookin sen, että väestönlaskentoja, eli censuksia oli niihin aikoihin kaksi. Ensimmäinen oli Augustuksen kuuliaisuudenvala ja jälkimmäinen census, seitsemän vuotta myöhemmin Kyreniuksen aikana toteutettu, jolloin Juudeasta muodostettiin Syyrian maaherran alainen provinssi. Kyreniuksen vuonna 6 suorittamaan censukseen viitataan myös Ap.t. 5:37:ssä. Se aiheutti mm. verokapinan Galileassa ja kylvi ensimmäiset kapinan siemenet, jotka johtivat myöhemmin juutalaissotaan vuosina 66-70. Luukas haluaa painottaa, että Jeesuksen syntymään liittyvä census oli niistä tunnetuista se ensimmäinen. Monet muut raamatunkäännökset kääntävätkin jakeen alkutekstistä tarkemmin, esim. New International Version (NIV);

This was the first census that took place while (Or this was the registration before) Quirinius was governor of Syria.

Tämä väestönlaskenta oli ensimmäinen (kahdesta) ja tapahtui ennenkuin Kyrenius oli Syyrian maaherrana.

Luuk. 2:39 mukaan Joosef, Maria ja vastasyntynyt Jeesus-lapsi palasivat censuksen jälkeen Nasaretiin eivätkä menneet vielä tässä vaiheessa Egyptiin. Egyptiin paettiin Betlehemistä vasta tietäjien tultua paikalle yli vuotta myöhemmin vuoden 2 eKr. lopulla. Jostain syystä he tulivat takaisin Beetlehemiin ehkä seuraavan vuoden kevään tai kesän aikana ennen tietäjien tuloa. Miksi näin tapahtui, siitä meillä ei ole perimätietoa. Ehkäpä he halusivat kasvattaa lapsen Jerusalemin "takapihalla", lähellä temppeliä. Toisaalta myös Marian raskaus ennen heidän avioitumistaan saattoi olla hänelle hyvinkin kiusallista Nasaretissa, missä heidät tunnettiin. Sen ajan juutalaisuudessa esiaviolliset sukupuolisuhteet olivat ankarasti kielletty.

Betlehemin alueella kasvatettiin noihin aikoihin temppelin uhripalveluksessa ja pääsiäisjuhlilla joka vuosi tarvittavat kymmenet tuhannet karitsat. Tässäkin mielesssä Betlehem oli oivallinen kasvupaikka Jumalan karitsalle, joka aikanaan uhrattaisiin ottaakseen pois koko maailman synnit. Tätä eivät vanhemmat varmaan ainakaan tietoisesti ajatelleet. Kedon paimenet, jotka ensimmäisinä saivat tietää syntyneestä Messias-lapsesta olivatkin todennäköisesti juuri noiden uhripalvelukseen kasvatettavien lampaiden paimenia. He myös ensimmäisinä pääsivät näkemään vastasyntyneen Jumalan uhrikaritsan.

Joka tapauksessa Betlehemissä oli Joosefille myös varmasti paljon työtä tarjolla Herodeksen parisenkymmentä vuotta aiemmin käynnistämien Jerusalemin temppelin laajojen rakennusprojektien takia. Joosefhan oli rakennusmies (kr. teknos).

Jeesuksen syntymään liittyvien tapahtumien järjestys

  • Tietäjät näkivät Babyloniassa Jupiterin ja Venusplaneetan konjunktion ensin 3. elokuuta vuonna 3 eKr. ja myöhemmin 17. kesäkuuta vuonna 2 eKr. sekä lähtivät elo-syyskuussa seuraamaan kiertotähti Jupiteria sen matkalla länteen päin.
  • Jeesus syntyi Beetlehemissä syyskuun 11. päivänä vuonna 3 eKr. juuri sillä hetkellä, kun Kuu oli Neitsyen tähdistössä sen jalkojen alla ja Aurinko sen rinnan päällä. Syntymä tapahtui juutalaisten uudenvuodenpäivänä, eli Rosh Hashana juhlan aikaan, mitä kutsutaan myös Pasuunansoiton juhlaksi (Fiest of Trumpets), vrt. Ilm. 12:1-2.
  • Joosef ja Maria olivat lähteneet liikkeelle jo elokuussa vuonna 3 eKr. Nasaretista Beetlehemiin rekisteröitymään keisari Augustuksen kuuliaisuudenvalaa varten. Tämä tapahtui kahdeksan vuotta ennen maaherra Kyreniuksen (Publius Sulpicius Quirinius) myöhemmin määräämää toista rekisteröitymistä verollepanoa varten vuonna 6 jKr. Nämä molemmat rekisteriin kirjautumiset olivat koko Juudeaa koskevia sen aikaisia suuria tapahtumia. Augustuksen kuuliaisuudenvala koski Juudean lisäksi koko Rooman valtakuntaa.
  • Joosef ja Maria palasivat takaisin Beetlehemiin censuksen jälkeen ilmeisesti välttääkseen paheksuntaa kotikaupungissaan Nasaretissa.
  • Tietäjät saapuivat Jerusalemiin joulukuussa vuonna 2 eKr. ja saavat Herodekselta tietää Messiaan syntymäpaikan olevan Beetlehemissä profeetta Miikan ennustuksen mukaisesti.
  • Jupiter planeetta pysähtyi maasta katsoen radallaan 23.-28. joukuuta vuonna 2 eKr. ja loisti etelätaivaalla Jerusalemista katsoen, eli Beetlehemin päällä. Beetlehem sijaitsee kahdeksan kilometriä Jerusalemista suoraan etelään.
  • Tietäjät antoivat lahjansa Jeesukselle 25. joulukuuta vuonna 2 eKr. ja palasivat eteläistä karavaanireittiä pitkin takaisin Babyloniaan välttääkseen Herodeksen kohtaamista.
  • Herodes määrää Beetlehemin kaikki alle kaksivuotiaat lapset surmattavaksi sen mukaan kuin oli saanut tietäjiltä tarkasti tietää tähden ensimmäisen ilmestymisen ajankohdan elokuussa vuonna 3 eKr. 
  • Enkelin kehoituksesta Joosef ja Maria sekä Jeesus lapsi pakenivat Egyptiin välttääkseen Herodeksen määräämän lastensurman. Sen seurauksena heidän palatessaan takaisin Israeliin  toteutui Mooseksen ennustama "Egyptistä minä kutsuin poikani". Jeesus oli siten myös toinen Mooses ja uusi Israel, jotka nekin tulivat Egyptistä luvattuun maahan. Mooses ja Israel tekivät exoduksen Egyptin orjuudesta luvattuun maahan ja Jeesuksen seuraajat tekevät exoduksen synnin orjuudesta takaisin Jumalan yhteyteen.
  • Herodes kuoli vuonna yksi eKr. tammikuun 10.päivän (täydellinen kuunpimennys Jerusalemissa) ja huhtikuun 11. päivän (pääsiäinen) välisenä aikana. Yksi mahdolinen kuolinpäivä on 28. tammikuuta Megillath Taanith paastokäärön ilmoituksen mukaan.
  • Joosef, Maria ja Jeesus lapsi palasivat Egyptistä kolmen ja puolen vuoden (Ilm. 12:5-6) jälkeen takaisin Israeliin, mutta kuultuaan Herodeksen julman pojan Arkelaoksen hallitsevan Juudeassa, he menivät Juudean sijaan takaisin Nasaretiin. 

 

Harri Ahdesmäki

Tästä pääset takaisin etusivulle